Roskat oikeaan kierrätysastiaan

Retket lähiluontoon, kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen askartelussa ja kierrätyksen opettelu ovat osa seurakuntien ympäristökasvatusta.

Retket lähiluontoon, kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen askartelussa ja kierrätyksen opettelu ovat osa seurakuntien ympäristökasvatusta.

Kolme pientä kerholaista ohjaajansa seurassa.
Kontiolahden seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Virpi Malvalehdon mukaan lapset osaavat esittää usein hyviä kysymyksiä luonnosta ja ympäristöstä. Kuvassa Malvalehdon kanssa Aino Laakkonen (vas.), Hilda Niemeläinen ja Tauno Hiltunen. Kuva: Tea Ikonen

Varhaiskasvatuksen työntekijät auttavat suksia päiväkerholaisten jalkaan Kontiolahden seurakuntatalon takapihalla helmikuisena maanantaina. Ulkona ja luonnossa oleminen on varhaiskasvatuksenohjaaja Virpi Malvalehdon mukaan osa seurakunnan ympäristökasvatusta. Siihen Kontiolahden seurakunnalle tarjoavat hyvät puitteet lähimaasto ja Hirvirannan leirikeskus.

– Leirikeskus on ympäristökasvatuksen kannalta huippupaikka, jossa on paljon tutkailtavaa lasten kanssa. Tällainen ympäristö ruokkii ympäristöystävällistä toimintaa, Malvalehto kertoo.

Ympäristön huomioiminen näkyy seurakunnan varhaiskasvatuksessa myös muun muassa kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntämisenä askartelussa. Lisäksi lasten kanssa opiskellaan, mikä roska tulee mihinkin kierrätysastiaan.

– Lapsilta tulee luontoon liittyen tosi hyviä kysymyksiä, joita sitten yhdessä pohditaan. Vanhemmat ovat nykyään aika valveutuneita, ja lapsilla on hyvä pohja ympäristöystävälliseen toimintaan, Malvalehto arvioi.

Nuorilla on paljon tietoa, mutta kulutuskulttuuri on iso haaste

Joensuun ev.lut. seurakunnissa huomioidaan ympäristöasiat kasvatuksessa erityisesti kierrätyksen ja jätteiden lajittelun kautta.

– Toimintaa suunnitellaan mahdollisimman tarkasti siten, että käytetään jo olemassa olevia materiaaleja ja elintarvikkeita. Mahdollisuuksien mukaan käytössä on myös luonnonmateriaaleja. Rippileireillä meillä on yhtenä päivänä kasvisruokapäivä, kertoo nuorisotyönohjaaja Eeva-Riitta Arffman Pyhäselän seurakunnasta.

Arffmanin mukaan koululaisilla ja nuorilla on paljon tietoa muun muassa kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, mutta toisaalta tieto ei aina näy teoissa.

– Yksi iso haaste on varmasti kulutuskulttuuri, jossa elämme. Yhä nuoremmat lapset alkavat jo vertailla itseä toisiin. On paineita siitä, että pitää olla merkkivaatteita, uusi puhelin ja tämän hetken suosituimmat lelut.

Ympäristödiplomi vaikuttaa seurakunnissa kaikkeen

Ympäristökasvatus on yksi arviointikohteista, kun seurakunta hakee itselleen Kirkon ympäristödiplomia. Kontiolahden seurakunnalle diplomi myönnettiin viime vuoden lokakuussa, ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymällä diplomi on ollut vuodesta 2010. Ympäristödiplomi vaikuttaa muun muassa seurakuntien energiankäyttöön, kiinteistöjen remontointiin, metsänhoitoon sekä ekologisten puhdistusaineiden, Reilun kaupan hyödykkeiden ja lähituotteiden valintaan.

Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikaisen mukaan luomisteologia velvoittaa kristittyjä toimimaan ympäristön hyväksi.

– Näemme luonnon monimuotoisuudessa, rikkaudessa ja kauneudessa Jumalan olemassaolon, ja sen kautta voimme ymmärtää enemmän Jumalasta ja itsestämme. Luonnon tuhoaminen on Jumalan tahdon rikkomista, Reinikainen toteaa.

Reinikaisen mielestä kirkon tehtävä on tuoda toivoa ilmastoahdistuksenkin keskelle.

– Voimme paljon vaikuttaa ja luoda uskoa tulevaisuuteen. Tehdään ympäristötekoja positiivisella asenteella eikä ahdisteta ihmisiä. Aikuisten tehtävä on ottaa vastuu maailmasta.

 

Tea Ikonen

 


Kirkon ympäristödiplomi

  • Kirkon oma ympäristöjärjestelmä, joka auttaa seurakuntia toteuttamaan ympäristövastuuta toiminnassaan.
  • Tukee kirkon energia- ja ilmastotavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
  • Myöntämiseen liittyvässä arvioinnissa käydään läpi muun muassa jätehuolto, siivous, leirikeskukset, toimistot, hautausmaat, metsänhoito ja ympäristökasvatus.
  • Voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Pyhäselässä pyöräillään ilmaston hyväksi

Upouusi sähköpyörä on kiidättänyt Pyhäselän seurakunnan työntekijöitä paikasta toiseen kesästä lähtien.

Upouusi sähköpyörä on kiidättänyt Pyhäselän seurakunnan työntekijöitä paikasta toiseen kesästä lähtien. Seurakunnan hankkima pyörä on kaikkien työntekijöiden yhteisessä käytössä.

Lea Vuojolainen poseeraa sähköpyörän kanssa Pyhäselän seurakuntatalon edessä.
Diakoniatyöntekijä Lea Vuojolainen on ollut tyytyväinen Pyhäselän seurakunnan yhteiseen sähköpyörään, jolla hoituvat sujuvasti asiakaskäynnit, kauppareissut ja muut lyhyemmät työmatkat. Kuva: Susanna Leppälä

Diakoniatyöntekijä Lea Vuojolainen on testannut sähköpyörää muun muassa kotikäyntejä tehdessään ja kerhohuoneelle suunnatessaan. Reppu ja kauppakassi ovat kulkeneet kätevästi mukana pyörän korissa.

– Pyörä on hyvä kulkuväline, sillä meillä Pyhäselässä on melko lyhyet matkat asiakaskäynneille, kauppaan, kerhohuoneelle Lahjanpuistoon sekä Reijolaan. Matkan pituus vaihtelee kahdesta viiteentoista kilometriin, Vuojolainen kertoo.

– Pyörällä on nopea ja helppo ajella, eikä tule hiki, vaikka sydämen syke kyllä nousee.

Idea seurakunnan työntekijöiltä

Auton vaihtaminen sähköpyörään sopii erinomaisesti Joensuun seurakuntayhtymän ympäristönäkemykseen. Aiemmin tänä vuonna uusitussa ympäristödiplomissa huomioidaan kaikenlainen työ ympäristön hyväksi.

– Idea sähköpyörän hankkimiseen lähti siitä, kun on ollut puhetta ilmastonmuutoksesta ja mietimme, miten niitä päästöjä voisi itse kukin vähentää. Moni työntekijä on sanonut, että pienet matkat voisi ihan hyvin kulkea pyörälläkin. Siinä saa samalla liikuntaa ja raitista ilmaa, Vuojolainen sanoo.

Pyörässä on kolme eri voimakkuutta ja seitsemän vaihdetta, joiden avulla pääsee liikkumaan sujuvasti myös vastatuuleen ja ylämäkeen. Yhdellä latauskerralla voi ajaa noin 85 kilometriä.

– Talvella voi tulla haasteita akun kestävyyden suhteen, mutta ehkä lyhyitä matkoja voi talvellakin ajella, Vuojolainen suunnittelee.

Kirsi Taskinen

”Ympäristödiplomi ei ole läpihuutojuttu”

Joensuun seurakuntayhtymälle myönnettiin kolmatta kertaa ympäristödiplomi. Myös Kontiolahden seurakunta hakee ympäristödiplomia.

Joensuun seurakuntayhtymälle myönnettiin kolmatta kertaa ympäristödiplomi.

Nainen tutkii käpyä kuusen luona.
Joensuun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi ihastelee hautausmaan kuusten käpysatoa. Suuret puut ovat hautausmaaluonnon monimuotoisuuden kannalta olennaisen tärkeitä.
Kuvaaja: Topi Linjama

Missä kirkko ja ympäristötyö kohtaavat? Kaikessa, jos asiaa tarkastellaan ympäristödiplomin näkökulmasta. Kirkon ympäristödiplomin saaminen edellyttää, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon esimerkiksi rakentamisessa, maankäytössä, sijoittamisessa, hankinnoissa ja kasvatustyössä.

Viime talven aikana seurakuntayhtymässä kerättiin yhteen tietoa ympäristötyöstä. Alkuvuodesta suoritettiin auditointi ja toukokuussa 2021 Kirkkohallitus myönsi Joensuun seurakuntayhtymälle ympäristödiplomin. Nyt kolmatta kertaa myönnetty diplomi on voimassa vuodet 2021–2025.

Piispa Jari Jolkkonen onnitteli yhtymää Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin juhlaistunnossa 10.6.2021.

– Joka tuntee tätä järjestelmää, tietää, ettei ympäristödiplomi ole muodollisuus tai läpihuutojuttu, Jolkkonen sanoi.

Perustana rakkaus

Ympäristödiplomin teologisena perustana on Jumalan rakkaus luomaansa ihmistä ja luomakuntaa kohtaan. Tämä rakkaus velvoittaa meistä jokaista toimimaan elämän varjelemiseksi.

Joensuun seurakuntayhtymässä ympäristötyöryhmä ohjaa ympäristödiplomin toteutumista ja pitää ympäristöasioita esillä työyhteisössä. Työryhmän jäsenet ovat samalla oman seurakuntansa tai työalansa ympäristövastaavia.

Ympäristötyötä seurataan erilaisin mittarein. Luupin alla ovat esimerkiksi jätteen syntyminen sekä veden ja sähkön kulutus.

Syvempiä vaikutuksia on kuitenkin vaikeampi mitata. Vai kuinka mitattaisiin vaikkapa sitä, kuinka paljon kirkon ympäristötyö on muokannut ihmisten luontosuhdetta lempeämpään suuntaan?

Hävikkiruokaa ja villiyrttejä

Seurakuntien diakoniatyössä hyödynnetään kauppojen hävikkiruokaa. Kiihtelysvaarassa on menty askel pidemmälle ja järjestetty seurakuntalaisille hävikkiruoasta lämmin ateria kerran viikossa. Yhteisen ruokapöydän ääreen kutsuminen ja kokoontuminen on kristillistä perinnettä kauneimmillaan.

Seurakuntien toiminnassa ruokahävikkiä pyritään minimoimaan. Vaivion leirikeskuksessa ruokahävikkiä vähennetään esimerkiksi huolellisella ruokalistasuunnittelulla ja tiedottamisella. Suunnittelussa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet ja toiveet, ateriat valmistetaan hyvistä raaka-aineista ja asiakkaita ohjataan ottamaan ruokaa sen verran, minkä jaksaa varmasti syödä.

Ympäristön kannalta on järkevää suosia lähiruokaa. Pyhäselän seurakunnan emäntä Kirsi Schmidt mainitsee villiyrtit yhtenä lähiruoan raaka-aineena. Hän on tänä keväänä lisännyt kuivattua nokkosta esimerkiksi sämpylätaikinaan ja kastikkeeseen pinaatin sijasta.

Perennoja ja luontoretkiä

Hautausmailla ympäristötyö näkyy hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemen mukaan monin tavoin. Hän toimii myös Joensuun seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmän puheenjohtajana.

Hautausmailla käytetään akkukäyttöisiä pienkoneita ja suositaan yleisistutuksissa perennoja. Perinteisen kukkahoidon vaihtoehdoksi on tarjolla kukaton ruohohoito tai perennahoito. Nurmikoita ei kastella ja kukkapenkkejä on madallettu siten, että vesi jää paremmin kukkien käyttöön.

– Kirkon kasvatustyössä pyritään vahvistamaan läheistä ja myönteistä luontosuhdetta. Eväiden jätteet lajitellaan, retkeillään lähiluonnossa ja opitaan samalla jokamiehenoikeuksia ja huomataan pieniä juttuja ympärillä, sanoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen Pielisensuun seurakunnasta. Lasten kanssa keskustellaan siitä, kuinka eläimiä voi auttaa selviytymään.

Arvo- ja asennevaikuttaminen on kirkon kasvatustyössä tärkeää: sitä, mitä rakastaa, ei halua vahingoittaa.

Ympäristötyötä kyllä tehdään seurakunnissa, mutta sitä ei välttämättä osata sanoittaa, huomauttaa Kiviniemi. Vaikkapa kirkkokierros polkupyörillä tai lasten kanssa tehty eväsretki lähimetsään on ympäristötyötä, vaikka sitä ei ehkä tule ajatelleeksi.


Mikä ympäristödiplomi?

  • Kirkkohallituksen myöntämä ympäristödiplomi on todistus seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi.
  • Diplomi on työkalu, jonka avulla seurakunnat voivat seurata ja kehittää ympäristötyötään.
  • Ympäristödiplomi myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.

 

Kontiolahden seurakunta hakee ympäristödiplomia

Kontiolahden seurakunta on hakemassa tänä vuonna kirkon ympäristödiplomia ensimmäistä kertaa. Diplomia haetaan vuosille 2022–2026.

Ympäristödiplomin valmistelussa on saatu apua Karelia-ammattikorkeakoulun ympäristöalan opiskelijoilta. He tekivät osana opintojaan syksyllä 2020 ympäristökatselmuksen, jossa selvitettiin, millaista ympäristötyötä seurakunnassa tehdään. Katselmuksen pohjalta seurakunta hahmottelee, millaisiin tavoitteisiin diplomikaudella pyritään.

Kirkkoherra Jukka Reinikaisen mukaan diplomi haastaa seurakunnan pohtimaan ympäristötyötä monelta kantilta.

Ympäristönäkökohtia pohditaan esimerkiksi korjaus- ja uudisrakentamisessa. Lämmitysjärjestelmiä uusittaessa tullaan suosimaan maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Kirkkoon on mahdollista asentaa myös ilmalämpöpumppuja. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä Kontiolahden seurakunnalla ei enää ole.

Viime vuonna Kontiolahdella vihittiin käyttöön seurakuntakeskus. Rakennuksen katolle rakennetaan aurinkopaneeleita sen verran, että niillä katetaan noin 15 % talon sähkötarpeesta.

– Paneeleihin on saatu Business Finlandilta hankerahoitusta, minkä ansiosta paneelit voivat maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, sanoo Reinikainen.

Tämäntapaisten ratkaisujen avulla seurakunta etenee kohti hiilineutraaliutta, johon Suomen evankelisluterilainen kirkko pyrkii vuoteen 2030 mennessä.

Reinikainen on huomannut, että suhtautuminen ympäristöasioihin on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Nykyisin ympäristönäkökulma nivoutuu luontevasti esimerkiksi papiston työhön. Vuosikalenteriin kuuluvat esimerkiksi kylvösiunaus ja sadosta kiittäminen, luomakunnan sunnuntai ja rantakirkko leirikeskus Hirvirannassa.

– Voimme olla ylpeitä, jos saamme diplomin. Se ei ole mikään lelu vaan oikea työkalu, Reinikainen toteaa.

Topi Linjama

 

Pääkirjoitus: Ympäristön ehdoilla

Kesän alussa kuulimme iloisen uutisen, kun seurakuntayhtymämme sai jälleen jatkoa ympäristödiplomille vuoteen 2025 saakka. Jo kolmannen diplomin saavuttaminen kertoo siitä, että Joensuun seurakunnissa tehdään pitkäjänteisesti työtä ympäristön hyväksi.

Kesän alussa kuulimme iloisen uutisen, kun seurakuntayhtymämme sai jälleen jatkoa ympäristödiplomille vuoteen 2025 saakka. Jo kolmannen diplomin saavuttaminen kertoo siitä, että Joensuun seurakunnissa tehdään pitkäjänteisesti työtä ympäristön hyväksi. Diplomi ei ole organisaatiollemme pelkkä paperinpala, joka ripustetaan seinälle. Se on osoitus siitä, että kannamme vastuuta ja pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme.

Ympäristötyö näkyy seurakuntien toiminnassa monella eri tasolla. Kun ympäristöohjelmamme auditoitiin keväällä 2021, saimme erinomaista palautetta lukuisista asioista: Järjestämme luontokirkkoja, huolehdimme ympäristökasvatuksesta ja osallistumme erilaisiin ympäristötapahtumiin. Otamme ympäristöasiat huomioon hautausmaiden hoidossa ja jätehuollossa. Olemme tehostaneet tilojen käyttöastetta ja rakennamme uutta ympäristökriteerit huomioiden.

Ympäristödiplomiprosessi auttaa meitä käymään läpi kaikki toimintamme osa-alueet. Käytännön toteutukseen osallistuu jokainen – toimistotyöntekijöistä pappeihin ja lapsi- ja nuorisotyöntekijöistä keittiöhenkilökuntaan vain muutamia mainitakseni. Pienetkin teot merkitsevät, kun kyse on elintärkeästä asiasta.

Olen iloinen siitä, että seurakuntayhtymässämme on oma ympäristötyöryhmä, jossa on mukana sekä työntekijöitä että seurakuntien luottamushenkilöitä. Työryhmän tuella hiomme ympäristöohjelmaamme ja pystymme kehittymään jatkuvasti. Verkostot ovat meille tärkeitä. Olemme mm. osa Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoa. Kirkon yhteisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Tässä pyrkimyksessä olemme ilolla mukana.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä

 

Seurakuntayhtymä hakee jatkoa ympäristödiplomilleen

Kirkon ympäristödiplomi on Kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä hakee jatkoa nykyiselle ympäristödiplomilleen vuosiksi 2021–2025. Diplomin uusiminen on edellyttänyt laajan sisäisen ympäristökatselmuksen tekemistä vuonna 2020 ja seurakuntayhtymän ympäristöohjelman auditointia alkuvuodesta 2021. Kirkkohallitus myönsi ympäristödiplomin Joensuun seurakuntayhtymälle ensimmäisen kerran joulukuussa 2010.

Kirkon ympäristödiplomi on Kirkkohallituksen myöntämä todistus seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi. Se on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään ympäristöasioiden hoitoa.

Ympäristökysymykset ovat jo pitkään olleet keskeisesti esillä seurakuntien toiminnassa ja ne linkittyvät vahvasti luomisen teologiaan.

Kirsi Taskinen