Retket lähiluontoon, kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen askartelussa ja kierrätyksen opettelu ovat osa seurakuntien ympäristökasvatusta.
Kontiolahden seurakunnan varhaiskasvatuksenohjaaja Virpi Malvalehdon mukaan lapset osaavat esittää usein hyviä kysymyksiä luonnosta ja ympäristöstä. Kuvassa Malvalehdon kanssa Aino Laakkonen (vas.), Hilda Niemeläinen ja Tauno Hiltunen. Kuva: Tea Ikonen
Varhaiskasvatuksen työntekijät auttavat suksia päiväkerholaisten jalkaan Kontiolahden seurakuntatalon takapihalla helmikuisena maanantaina. Ulkona ja luonnossa oleminen on varhaiskasvatuksenohjaaja Virpi Malvalehdon mukaan osa seurakunnan ympäristökasvatusta. Siihen Kontiolahden seurakunnalle tarjoavat hyvät puitteet lähimaasto ja Hirvirannan leirikeskus.
– Leirikeskus on ympäristökasvatuksen kannalta huippupaikka, jossa on paljon tutkailtavaa lasten kanssa. Tällainen ympäristö ruokkii ympäristöystävällistä toimintaa, Malvalehto kertoo.
Ympäristön huomioiminen näkyy seurakunnan varhaiskasvatuksessa myös muun muassa kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntämisenä askartelussa. Lisäksi lasten kanssa opiskellaan, mikä roska tulee mihinkin kierrätysastiaan.
– Lapsilta tulee luontoon liittyen tosi hyviä kysymyksiä, joita sitten yhdessä pohditaan. Vanhemmat ovat nykyään aika valveutuneita, ja lapsilla on hyvä pohja ympäristöystävälliseen toimintaan, Malvalehto arvioi.
Nuorilla on paljon tietoa, mutta kulutuskulttuuri on iso haaste
Joensuun ev.lut. seurakunnissa huomioidaan ympäristöasiat kasvatuksessa erityisesti kierrätyksen ja jätteiden lajittelun kautta.
– Toimintaa suunnitellaan mahdollisimman tarkasti siten, että käytetään jo olemassa olevia materiaaleja ja elintarvikkeita. Mahdollisuuksien mukaan käytössä on myös luonnonmateriaaleja. Rippileireillä meillä on yhtenä päivänä kasvisruokapäivä, kertoo nuorisotyönohjaaja Eeva-Riitta Arffman Pyhäselän seurakunnasta.
Arffmanin mukaan koululaisilla ja nuorilla on paljon tietoa muun muassa kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, mutta toisaalta tieto ei aina näy teoissa.
– Yksi iso haaste on varmasti kulutuskulttuuri, jossa elämme. Yhä nuoremmat lapset alkavat jo vertailla itseä toisiin. On paineita siitä, että pitää olla merkkivaatteita, uusi puhelin ja tämän hetken suosituimmat lelut.
Ympäristödiplomi vaikuttaa seurakunnissa kaikkeen
Ympäristökasvatus on yksi arviointikohteista, kun seurakunta hakee itselleen Kirkon ympäristödiplomia. Kontiolahden seurakunnalle diplomi myönnettiin viime vuoden lokakuussa, ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymällä diplomi on ollut vuodesta 2010. Ympäristödiplomi vaikuttaa muun muassa seurakuntien energiankäyttöön, kiinteistöjen remontointiin, metsänhoitoon sekä ekologisten puhdistusaineiden, Reilun kaupan hyödykkeiden ja lähituotteiden valintaan.
Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra Jukka Reinikaisen mukaan luomisteologia velvoittaa kristittyjä toimimaan ympäristön hyväksi.
– Näemme luonnon monimuotoisuudessa, rikkaudessa ja kauneudessa Jumalan olemassaolon, ja sen kautta voimme ymmärtää enemmän Jumalasta ja itsestämme. Luonnon tuhoaminen on Jumalan tahdon rikkomista, Reinikainen toteaa.
Reinikaisen mielestä kirkon tehtävä on tuoda toivoa ilmastoahdistuksenkin keskelle.
– Voimme paljon vaikuttaa ja luoda uskoa tulevaisuuteen. Tehdään ympäristötekoja positiivisella asenteella eikä ahdisteta ihmisiä. Aikuisten tehtävä on ottaa vastuu maailmasta.
Tea Ikonen
Kirkon ympäristödiplomi
- Kirkon oma ympäristöjärjestelmä, joka auttaa seurakuntia toteuttamaan ympäristövastuuta toiminnassaan.
- Tukee kirkon energia- ja ilmastotavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
- Myöntämiseen liittyvässä arvioinnissa käydään läpi muun muassa jätehuolto, siivous, leirikeskukset, toimistot, hautausmaat, metsänhoito ja ympäristökasvatus.
- Voimassa viisi vuotta kerrallaan.