Länsimainen ajatus jatkuvasta vaurastumisesta on saanut meistä monet unohtamaan toisemme ja yhteisen hyvän.
Jarkko Riikonen. Kuva: KK-kuva
Marraskuussa viimeinen Mannerheim-ristin ritari, Tuomas Gerdt, kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon. Hänen mukanaan päättyi eräs aikakausi, ritarien aika. Vielä kanssamme on kuitenkin noin 10 000 sotiemme veteraania, tammenlehvän naista ja miestä, pidetään heistä yhdessä huolta. Olen ymmärtänyt, että monen veteraanin suurimpia toiveita on se, että maamme säilyy itsenäisenä ja demokraattisena. Viime aikojen tapahtumat eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että sellainen demokraattinen järjestelmä, johon olemme tottuneet, on suuressa vaarassa.
Historian kirjoissa, ja aika usein käytettynä fraasina, puhutaan Talvisodan ihmeestä, kansallisen yhdessä tekemisen hengen heräämisestä ja yhteisen edun tavoittelusta. Tällaisen hengen herääminen vaatii kriisiä, suuria hankaluuksia yksin pärjäämisessä. Vaikeina aikoina meistä saattaa löytyä se ”Saarijärven Paavo”, joka omastaan antaen sanoo perheelleen: ”Pane leipään puoli petäjätä, veihän vilu tou’on naapurimme”. Tällä lyhyellä elämänkokemuksella uskallan sanoa, että hyvinä aikoina monet meistä ovat varsin itsekeskeisiä, oman edun etsijöitä.
Tällä vuosituhannella vallinnut länsimainen ajatus jatkuvasta vaurastumisesta on saanut meistä monet unohtamaan toisemme ja yhteisen hyvän. Olemme hakeneet toisistamme eroavaisuuksia yhtäläisyyksien sijaan. Olemme rakentaneet muureja, emme siltoja. On helppo naureskella Yhdysvaltain senaatin tapahtumille, vaikka periaatteessa samaa tapahtuu omissa somekanavissamme silmiemme edessä. Väkivallan käyttö, tai edes sillä uhkailu, ei kuulu demokraattisen yhteiskunnan toimintamalleihin. Ei yhteisön, eikä edes yksilön taholta.
Meillä Suomessa on keväällä taas kunnallisvaalit, tilaisuus, jossa demokratiaamme rakennetaan ja ylläpidetään. Olisi hienoa, että moni hakeutuisi, kukin aatteensa mukaisesti, vaaleissa ehdokkaaksi. Suuresti suotavaa olisi myös se, että kaikki kynnelle kykenevät antaisivat äänensä. Äänestäminen on oikeus, jokseenkin velvollisuus, mutta ennen kaikkea etuoikeus. Haluan ajatella, että Suomessa haluamme äänestää jonkin puolesta, ei jotakin vastaan. Osaisimmeko olla ”saarijärveläisiä”, sukupuuhun tai -puoleen katsomatta.
Jarkko Riikonen
erityisnuorisotyöntekijä
Poliisin Ankkuri-ryhmä
jarkko.riikonen@joensuu.fi
Joensuun seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 27.1.2021. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään kesäkuussa 2021.
Joensuun seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 27.1.2021. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään kesäkuussa 2021.
Joensuun kirkkoherranvaalin ehdokkaina ovat Hyrynsalmen seurakunnan kirkkoherra Pirkko Hänninen (49 v), Kontiolahden seurakunnan kappalainen Jaakko Muhonen (47 v), Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka (55 v) sekä Joensuun seurakunnan kappalainen Katri Vilén (39 v).
Kirkkotie esittelee ehdokkaat tässä juttukokonaisuudessa aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Laajemmin ehdokkaiden ajatuksiin voi tutustua loppiaisen jälkeen avattavilla vaalisivuilla. Sivut löytyvät avauduttuaan osoitteesta www.joensuunseurakunnat.fi.
Pirkko Hänninen. Kuva: Kuvakeskus Hynninen Oy
Pirkko Hänninen
Miksi haluat juuri Joensuun seurakunnan kirkkoherraksi?
Työnkuva on kiinnostava. Se keskittyy johtamiseen, hallintoon ja toiminnan suunnitteluun. Erityisesti kirkko, joka on jumalanpalvelusten ja yhteiskunnallisten juhlapäivien keskus, mutta myös esittävän kirkkotaiteen sali, on minulle merkittävä. Seurakuntayhtymän asiantuntijaverkosto eli taloustoimisto, keskusrekisteri ja yhteiset työmuodot ovat tärkeitä: Yhdessä osaamme enemmän. Hyvä työyhteisö antaa aina esimiehelle voimaa ja intoa. Karjalaisuuteni kaipaa takaisin runon ja laulun maille. Minua myös pyydettiin hakemaan tätä virkaa.
Mitkä ovat mielestäsi Joensuun seurakunnan suurimmat haasteet lähivuosina?
Kaupungin asukaskehitys ja sen vaikutus seurakunnan jäsenistöön, toimintamuotoihin ja talouteen. Seurakunta voi erilaisilla hallintopäätöksillä sopeutua muutoksiin ja vaikuttaa siihen, että se palvelee kaikkia hyvin. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeää, jotta eri-ikäiset seurakuntalaiset voivat kokea aitoa välittämistä.
Mikä on hengellinen taustasi, ja mitkä ovat teologiset painotuksesi?
Aivan pienenä minut kannettiin kirkkoon. Sitten pyhäkoulu, kerhotoiminta ja rippikoulu sekä lapsuuteni seurakuntayhtymän musiikkikasvatus loivat pohjaa syvemmälle ymmärrykselle uskosta. Opiskeluaikana tutustuin herännäisyyteen, minkä omaksuin työvuosieni myötä. Ajattelen, että Jumalan luomina kaikki ihmiset ovat tasavertaisia ja yhdessä olemme osa luontoa. Saamme pitää huolta toisistamme. Pyhä Henki rohkaisee meitä uskolla ja rakkaudella. Pelastus on kuitenkin mahdollista vain Kristuksen armosta.
Jaakko Muhonen. Kuva: Kuvamestari Ky
Jaakko Muhonen
Miksi haluat juuri Joensuun seurakunnan kirkkoherraksi?
Olen toiminut seurakunnassa kirkkoherran sijaisena, alaisena, pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Kirkkoherrana voin palvella parhaiten seurakuntaa.
Haluan Joensuun kirkkoherrana toimia niin, että seurakunta ja työyhteisö voivat hyvin. Tahdon mahdollistaa vapaaehtoisten toimintaa. Haluan onnistua siinä kysyen, kuunnellen, kannustaen ja yhteisen strategian mukaisesti toimien.
Mitkä ovat mielestäsi Joensuun seurakunnan suurimmat haasteet lähivuosina?
Joensuun seurakunnan taloudellinen liikkumavara kapenee ja on keskityttävä perustehtävän hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Covid-19 pandemian jälkihoito vaikuttaa seurakuntatyöhön ja siksi on tärkeää ennakoida tulevaa. Diakoninen avuntarve lisääntyy ja ihmisten kohtaamishalu tulee huomioida seurakunnan toiminnassa.
Seurakunnan perustehtävän hoitaminen ja työn kehittäminen haastavat muutosten keskellä. Ihmisten tavoittamiseksi merkityksellisellä tavalla on kuunneltava, mitä ihmiset haluavat.
Mikä on hengellinen taustasi, ja mitkä ovat teologiset painotuksesi?
Pappina olen ollut mukana kirkkomme herätysliikkeiden tilaisuuksissa ja näen niiden rikastuttavan merkityksen. Taustani on seurakunnallinen.
Kaste on minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Olen kristitty ja omalla nimellä Jumalan lapsi. Teologiset painotukseni elämässä avautuvat armon, rakkauden ja yhdenvertaisuuden kautta. Ehtoollisella koen anteeksiantamuksen ilon ja voiman. Usko hyvän tekemiseen on minulle arjen kristillisyyttä.
Anna-Riitta Pellikka. Kuva: KK-kuva.
Anna-Riitta Pellikka
Miksi haluat juuri Joensuun seurakunnan kirkkoherraksi?
En halua hakeutua töihin kauas kotoa. Sain Joensuusta työpaikan syksyllä 2016, jolloin oli tiedossa puolison työpaikan siirtyminen tänne. Hain kirkkoherran virkaa, koska olen kiinnostunut organisaatioista sekä siitä, miten kirkko toimii osana ympäristöään ja ihmisten elämää.
Mitkä ovat mielestäsi Joensuun seurakunnan suurimmat haasteet lähivuosina?
Elämme parhaillaan koronaepidemian kanssa muutosta, johon on pitänyt sopeutua nopeasti. Vaikka on asioita, joita voi ennakoida, kuten kirkon talous, siihen kuuluminen, väestön ikärakenne tai arvot, on niissäkin varauduttava kekseliäisyyteen ja yllätyksiin. Haaste on, miten kaikenlaisina aikoina elämme uskoa todeksi turvallisena ja kutsuvana yhteisönä Jumalan edessä. Tarvitaan kunnioittavaa vuoropuhelua ja seurakuntalaisten halua olla mukana elämässä todeksi kirkon sanomaa Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta.
Mikä on hengellinen taustasi, ja mitkä ovat teologiset painotuksesi? Jumalanpalveluksiin olen osallistunut vähintään radion kuuntelijana lapsesta alkaen, lisäksi ovat vaikuttaneet herännäisyys, virret ja etenkin aikuisena kirkkomusiikki. Arki ja usko ovat lähde elämän merkitykselle ja levolle. Teologiani on sitä, miten kirkon usko Luojaan, Lunastajaan ja Pyhään Henkeen on kantanut vuosituhannet ja miten se ilmenee nyt. Mieluimmin lähtisin tutkimaan tätä kyselevässä rukouksessa jokapäiväisten tapahtumien, ihmissuhteiden, toiveiden ja pelkojen kautta.
Katri Vilén. Kuva: KK-kuva
Katri Vilén
Miksi haluat juuri Joensuun seurakunnan kirkkoherraksi?
Olen ollut Joensuun seurakunnassa pappina vähän yli 10 vuotta. Seurakunta on tuttu, ja viihdyn täällä erinomaisesti. Meillä on hienot työntekijät, vapaaehtoiset, seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja yhteistyökumppanit. Toimintaympäristö on monipuolinen ja ilmapiiri kannustava ja luova, ja se innostaa ja hyvällä tavalla haastaa esimiestä. Uskon, että minulla olisi paljon annettavaa, ja että minulla on niitä ominaisuuksia, joita tähän virkaan valittavalta tarvitaan.
Mitkä ovat mielestäsi Joensuun seurakunnan suurimmat haasteet lähivuosina?
Taloudelliset haasteet, ihmisten etääntyminen kirkosta ja ympäristöhaasteet. Meidän täytyy löytää uusia tapoja tehdä työtä ja tiivistää yhteistyötä. Ihmisten tavoittamiseen tarvitaan uusia ideoita, ja uskoa pitää osata sanoittaa uusilla tavoilla, tämän päivän ihmisille ymmärrettävästi. Koko maailma on suuren haasteen edessä ympäristöasioissa, ja siihen on myös kirkon tartuttava entistäkin vahvemmin.
Mikä on hengellinen taustasi, ja mitkä ovat teologiset painotuksesi?
Hengellinen taustani on joensuulainen luterilainen seurakunta. Olen kasvanut seurakunnan kerhojen, kuorojen ja nuorten toiminnan parissa. Teologiani on hyvin arjen- ja elämänläheistä. Jumala toimii siellä, missä ihminen tarvitsee apua. Siksi seurakuntia tarvitaan. Tuomaan apua, lohtua, toivoa ja iloa. Sanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille, ja siksi kaikenlaiset ihmiset ovat tervetulleita seurakunnan toimintaan. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on tärkeää kaikessa, mitä teemme.
Seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran
Joensuun kirkkoherranvaali käydään välillisenä vaalina. Äänioikeutettuja vaalissa ovat Joensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenet. Uusi kirkkoherra valitaan seurakuntaneuvoston kokouksessa keskiviikkona 27.1.2021.
Seurakuntaneuvosto haastattelee ehdokkaat 17.1.2021. Ehdokkaille tehdään myös psykologinen soveltuvuustutkinta.
Vaalin valmistelijana toimii Leppävirran kirkkoherra, lääninrovasti Teppo Ritari. Valmisteluryhmään kuuluvat Joensuun seurakuntaneuvoston jäsenet Jaana Ihme (pj.), Iris Lehto ja Topi Linjama. Lisätietoja vaalista antavat: Jaana Ihme, jaana.ihme@edu.joensuu.fi, p. 050 366 4412 ja Teppo Ritari, teppo.ritari@evl.fi, 040 550 8200.
Joensuun seurakuntaneuvostoon kuuluvat seuraavat henkilöt:
Jessie Chen
Jaana Ihme
Jarkko Kemppi
Iiris Lehto
Iris Leppänen
Topi Linjama
Juho-Petteri Malinen
Jaana Minkkinen
Henrik Mäki
Irma Nygrén
Arja Puoskari
Janne Riiheläinen
Tiina Sotkasiira
Anja Tanskanen
kirkkoherra Petri Rask, puheenjohtaja
Joensuun seurakunta on yksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kuudesta seurakunnasta. Työntekijöitä seurakunnassa on kolmisenkymmentä ja jäseniä noin 15 500. Kirkkoherran virka avautuu 1.6.2021 nykyisen kirkkoherran Petri Raskin siirtyessä eläkkeelle.
Vaalikausi on ehtinyt jo puoliväliin. Kaksi vuotta sitten marraskuussa valittiin sekä ensikertalaisia että konkareita päättämään seurakuntien asioista. Miten alkukausi on sujunut ja mitä odotuksia vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on loppukaudeksi?
Vaalikausi on ehtinyt jo puoliväliin. Kaksi vuotta sitten marraskuussa valittiin sekä ensikertalaisia että konkareita päättämään seurakuntien asioista. Miten alkukausi on sujunut ja mitä odotuksia vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on loppukaudeksi?
Seurakuntien luottamushenkilöt Petri Karvinen ja Kaija Majoinen ovat nähneet koronapandemian vaikutukset seurakuntien päätöksentekoon. Vaalikauden toiseen puoliskoon he suhtautuvat avoimen myönteisesti. Kuva: Kirsi Taskinen
Ensikertalainen Petri Karvinen lähti mukaan seurakuntien päätöksentekoon kaksi vuotta sitten avoimin mielin. Sisäänajovaihe sujui nopeasti ja ongelmitta, vaikka ensimmäisenä vuotena olikin paljon uutta opittavaa. Karvinen otettiin positiivisesti vastaan Rantakylän seurakuntaneuvostossa.
– Uudet kasvot olivat selvästi tervetulleita konkareiden joukkoon, hän muistelee.
Pyhäselän seurakuntaneuvoston luottamushenkilö Mari Kärki-Puustinen on ollut mukana seurakuntien päätöksenteossa jo 14 vuoden ajan, vaikka väliin mahtuu tauko viime vaalikaudella. Kokemuksensa myötä Kärki-Puustisella oli jo vaalikauden alussa hyvä kuva siitä, mitä luottamushenkilön tehtävä tuo tullessaan. Tärkeintä on mahdollistaa seurakuntien toiminta. Lisäksi hän nostaa esiin hengellisen ulottuvuuden.
– Yksi tehtävämme on rukous, rukoilla itse ja kertoa seurakuntalaisille, että me kaikki rukoilisimme oman ja muiden seurakuntien puolesta.
Talous ja korona puhuttaneet
Jokaisessa Joensuun alueen seurakunnassa toimii oma vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Seurakuntien päätöksenteko jakautuu monelle eri tasolle ja juuri seurakuntaneuvostot ovat lähimpänä seurakuntien arkea. Ne päättävät mm. varojen käytöstä ja laativat suunnitelmat seurakuntien käytännön toiminnasta. Viimeisen kahden vuoden aikana asialistat ovat olleet monipuolisia.
– Meillä on puhuttanut eniten talous, mutta sekaan on mahtunut keskustelua kaikenlaisista asioista, Petri Karvinen kertoo.
– Vuosittain toistuvan perustyön lisäksi meillä on käsitelty korona-ajan uusia haasteita ja esimerkiksi sitä, miten työntekijät voivat kohdata tässä ajassa seurakuntalaisia, Mari Kärki-Puustinen jatkaa.
Mieleenpainuvinta alkukauden aikana on ollut molemmille korona ja sen vaikutukset. Kun tapahtumia on peruttu ja toimintaa rajoitettu, seurakunnat ovat joutuneet pohtimaan omaa tehtäväänsä uudella tavalla.
Kokouksissa avoin ilmapiiri
Kaikki Joensuun seurakunnat pääsevät ääneen seurakuntayhtymän yhteisissä päätöksentekoelimissä: yhteisessä kirkkovaltuustossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa. Valtuustossa on vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä kaikista yhtymän seurakunnista. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet taas valitsee valtuusto keskuudestaan.
Tällä kaudella paikallistason päätöksiä tekee myös Pielisensuun seurakunnan Kaija Majoinen, joka valittiin vaaleilla valtuustoon ja sitä kautta neuvoston jäseneksi. Majoinen on motivoitunut erityisesti kuukausittain kokoontuvan yhteisen kirkkoneuvoston työskentelyyn.
– Olen iloinnut siitä, miten vankalla ammattitaidolla johtavat viranhaltijat ovat valmistelleet päätettäväksi tulevia asioita. Valtuusto kokoontuu harvemmin, joten kokousten yhteydessä pidettävät iltakoulut ja infot ovat tervetulleita.
Yhteinen kirkkoneuvosto muun muassa valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset. Vaativasta tehtävästä huolimatta kokouksissa on lämminhenkinen tunnelma.
– Puheenjohtajamme on onnistunut luomaan kerran kuukaudessa pidettäviin kokouksiin avoimen, keskustelevan ja arvostavan ilmapiirin. Jo kokouksen alut itsessään ovat mieleenpainuvia, alkavathan ne alkuhartaudella. Näin ajatukset suuntautuvat seurakunnan perustehtävään ja siihen, miksi olemme koolla, Majoinen miettii.
Vaalikausi jatkuu
Vaalikauden toiseen puoliskoon Petri Karvinen, Mari Kärki-Puustinen ja Kaija Majoinen suhtautuvat avoimen myönteisesti.
– Odotan, että voimme suuntautua entistä enemmän tulevaisuuden tekemiseen käynnistyvän strategiatyön myötä. Kirkolle avautuu tässä epävarmuuksien ajassa paljon mahdollisuuksia, kun vain rohkeasti tartumme niihin. Kun on Jumalan siunaus matkassa ja yhteistyö toimii, voimme saada paljon aikaan vähälläkin rahalla. Talousnäkymät itsessään toki tiukkenevat, mutta kehittämishankkeisiin on saatavilla myös ulkopuolista rahoitusta, Majoinen kertoo.
– Itse joudun loppukautena pohtimaan, kuinka paljon olen valmis käyttämään omaa aikaani tehtävässä. Luottamushenkilön tehtävä on niin mielenkiintoinen ja imee helposti mukaansa kokonaan, Kärki-Puustinen pohtii.
– Vaikka pandemia ehkä painuukin taka-alalle ennen kauden loppua, niin sen talousvaikutuksia päästään varmasti käsittelemään monen monta kertaa. Joten pää pystyssä kohti niitä haasteita, Karvinen rohkaisee.
Talous on tuttu aihe yhteisessä kirkkoneuvostossa
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli marraskuun kokouksessaan mm. koko seurakuntayhtymän ensi vuoden talouslukemia ja suunnitelmia. Luottamushenkilöt kuulivat, mitä vaikutuksia koronalla on ollut seurakuntayhtymän talouteen tänä vuonna ja miten yhtymä varautuu koronapandemian todennäköiseen jatkumiseen vuodenvaihteen jälkeen.
Kokouspuheenvuoroissa vilahtelevien taloustermien ymmärtäminen ei ole välttämättä helppoa luottamushenkilöille. Yhteisen kirkkovaltuuston ja -neuvoston edustajaa Kaija Majoista auttaa se, että talouden käsitteet ovat hänelle osittain ennestään tuttuja.
– Hallintotieteen opinnot ja työkokemus auttavat talousasioissa, mutta onhan seurakuntayhtymän taloudessa toki uutta opittavaa, esimerkiksi lukuisiin kiinteistöihin liittyvät talousasiat ns. korjausvelkoineen.
Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.
Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston 11.2. käytyjen vaalien tulokset on vahvistettu. Kirkkotien jakelualueelta eli Joensuun seurakunnista ja Kontiolahden seurakunnasta kirkolliskokoukseen kaudelle 2020-2024 valittiin kaksi edustajaa.
Maallikkoedustajaksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta. Ketonen toimii kirkolliskokousedustajana myös kuluvalla kaudella. Hän on lisäksi Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.
Pappisedustajaksi valittiin Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta. Hurtig valittiin nyt ensimmäistä kertaa kirkolliskokoukseen. Hurtig työskentelee Kontiolahdella seurakuntapastorina.
Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin kaikkiaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.
Kuopion hiippakuntavaltuustoon Kirkkotien jakelualueelta valittiin kolme jäsentä. Maallikkojäseniksi valittiin Matti Ketonen Pielisensuun seurakunnasta ja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta. Pappisjäseneksi valittiin puolestaan Ruut Hurtig Kontiolahden seurakunnasta.
Suomen ev.lut. kirkon ylimmän päätöksenteon elimen eli kirkolliskokouksen vaalit toimitetaan 11.2.2020. Joensuun ja Kontiolahden alueelta kirkolliskokoukseen on ehdolla kahdeksan maallikkoa ja kolme pappia.
Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa äänestyslippu on valkoinen. Pappisvaaleissa äänestetään puolestaan sinisellä äänestyslipulla. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Suomen ev.lut. kirkon ylimmän päätöksenteon elimen eli kirkolliskokouksen vaalit toimitetaan 11.2.2020. Vaaleilla kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Äänioikeutettuja maallikkovaaleissa ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja pappisvaaleissa hiippakuntien papit.
Kirkolliskokousvaaleissa äänestysalueet on jaettu hiippakunnittain. Joensuun seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta kuuluvat Kuopion hiippakuntaan. Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan kuusi maallikkoedustajaa ja kolme pappisedustajaa.
Joensuun ja Kontiolahden alueelta kirkolliskokoukseen on ehdolla kahdeksan maallikkoa ja kolme pappia. Kirkkotie kysyi kaikilta ehdokkailta heidän arvoistaan ja asioista, joihin he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokouksessa. Ehdokkaiden äänestysnumerot on jätetty esittelystä pois, koska vaalitavan vuoksi tieto ei ole tarpeellinen suurimmalle osalle lehden lukijoista.
Seurakuntalaiset voivat kuitenkin halutessaan tuoda esille omia näkemystään kirkolliskokousvaaleista keskustelemalla seurakuntien luottamushenkilöiden kanssa. Vaaleissa äänioikeutetut seurakuntien luottamushenkilöt ja papit löytävät ehdokasnumerot mm. ehdokasgalleriasta osoitteesta www.ehdokasgalleria.evl.fi. Samassa osoitteessa pääsee tutustumaan myös tarkemmin kaikkiin kirkolliskokousvaalien ehdokkaisiin.
Sari Jormanainen
Korjattu 29.1.2020: Pappisvaalien äänioikeutetuiksi on korjattu hiippakunnan papit, aiemmin tekstissä luki seurakuntien papit.
Maallikkoehdokkaat: Pohjois-Karjala
Nimi: Maiju Ahlholm Ikä: 53 v. Seurakunta: Eno Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Haluan vaikuttaa siihen, että kirkon varojen vähetessä menojen pienentämistä etsittäisiin muusta kuin varsinaisesta työstä. Haluan, että esimerkiksi kasvatus (lapsi- ja nuorisotyö) pysyisi arvossaan ja siihen panostettaisiin edelleen eikä tulisi supistuksia. Voisiko kirkko keventää esimerkiksi hallintoa?
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Tärkeimpänä on rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen. Arvostan myös avoimuutta ja aitoutta.
Nimi: Mikko Juvonen Ikä: 48 v. Seurakunta: Kontiolahti Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Haluan osaltani vaikuttaa siihen, että kirkon opetus ja toiminta säilyvät Raamatun, Jumalan sanan, perustalla. Keskeisin Raamatun viesti on se, kuinka ihminen pelastuu. Haluan toimia niin, että kirkosta ei tulisi vain hyvän elämän opettaja, vaan että sanoma pelastuksesta säilyisi opetuksen ja toiminnan perustana.
Osallisuutta, eli seurakuntalaisten omaa toimintaa ja tekemisen mahdollisuuksia on edistettävä. Seurakunnan työntekijät tarvitsevat rohkaisua tähän yhdessä tekemisen opetteluun. Seurakunta työpaikkana ei ole helpoimpia. Toivon, että rakenteita ja toimintamalleja ohjataan niin, että seurakunnissa olisi hyvä olla töissä. Hyvä työilmapiiri kutsuu seurakuntalaisia osallistumaan ja rakentamaan kirkkoa.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Suurin haaste on kirkkoon kuuluvien jäsenten ja kasteiden väheneminen. Haluan olla edistämässä ja ylläpitämässä kirkkomme asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän tavoitteeseen pääsemme keskittymällä siihen mitä ajattelemme, mitä puhumme ja kuinka toimimme, sekä hyväksymällä erilaisuutta.
Meidän tulee pitää kynnys matalana kaikille ihmisille ja toiminnalle, joka edesauttaa yhteisöllisyyttä. Päämääränä tulee olla, että pidämme omaa luterilaista seurakuntaamme esillä kaikkien muiden uskontojen puristuksessa. Edistäisin hiippakuntatyöskentelyä, enkä olisi hiippakuntia lopettamassa. Hiippakunnat tuovat esiin alueittensa yksilölliset piirteet ja näin on helpompi vastata edessä oleviin haasteisiin.
2. Mitkä olisivat keskeiset arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Työskentelen ahkerasti niiden asioiden eteen, joita pidän oikeina ja tärkeinä. Pidän mielessäni, että teemme päätöksiä seurakuntalaistemme ja kirkkomme parhaaksi. Päätöksentekijänä kuuntelen seurakuntalaisia herkällä korvalla, olen viestiviejänä kumpaankin suuntaan. Olen avoin myös erilaisuudelle. En luokittele ihmisiä heidän mielipiteidensä perusteella.
Nimi: Anton Sutinen Ikä: 27 v. Seurakunta: Pielisensuu Valitsijayhdistys: Pohjois-Karjala
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Nykyistä monipuolisemmat ja innostavammat tavat osallistua kirkon toimintaan, esim. katukuvassa näkyminen tarjoamalla vaikkapa lounasta. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyö tulee näkymään suuremmassa roolissa vähenevien varojen takia, siihen on uskallettava lähteä rohkeammin mukaan tarjoamalla vapaaehtoisille monipuolisempia osallistumismahdollisuuksia.
Kirkko positiivisen muutoksen tekijäksi koko maahan. Maaseudulla on mahdollisuuksia ja valtava potentiaali tulevaisuudessa, kun ihmiset ja luonto kohtaavat käsi kädessä. Kiertävä pappi voi palvella niin kansallispuistossa kuin kyläkaupassa. Kirkon tilaisuudet voivat olla rentouttavia ja leppoisia, niissä voi kokea niin joulujuhlan kuin jumalanpalveluksen, monenlaisten ihmisten kanssa.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Avoimuus, nuorekkuus, tasapuolisuus.
Maallikkoehdokkaat: Yhteisellä matkalla
Nimi: Matti Ketonen Ikä: 70 v. Seurakunta: Pielisensuu Valitsijayhdistys: Yhteisellä matkalla
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa?
Kirkon tulee avoimesti ja rohkeasti keskittyä sanomassaan sen ytimeen, Kristukseen, josta käsin kirkon tehtävä kaikkinensa muotoutuu. Toimintaympäristön muutoksiin perustuvasti kirkon tulee keventää hallintoaan ja sopeuttaa talouttaan.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Toimintaa ohjaaviksi arvoiksi sopivat ihmisen kunnioittaminen, asiantuntemus, luotettavuus, rohkeus ja tavoitteellisuus. Työskentelyssä tarvitaan hyvää johtamista, rakentavaa ja sovinnollista vuoropuhelua, vastuullisuutta, yhdenvertaisuutta ja avoimuutta.
Maallikkoehdokkaat: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
Nimi: Kimmo-Ilari Juntunen Ikä: 19 v. Seurakunta: Pielisensuu Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Seurakuntalaisen osallisuus kirkon toiminnassa ja samaa sukupuolta olevien vihkimisoikeus.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Lähimmäisenrakkaus.
Nimi: Topi Linjama Ikä: 42 v. Seurakunta: Joensuu Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Haluan tuoda ympäristöteemoja vahvemmin mukaan kirkon päätöksentekoon ja keskusteluun.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Arvoista tärkeimpiä on rehellisyys: haluan edistää päätöksentekoa, jossa maailma ja ihmisen elämä nähdään mahdollisimman rehellisesti sellaisena kuin se on. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys liittyvät tähän läheisesti.
Nimi: Janne ”Rysky” Riiheläinen Ikä: 53 v. Seurakunta: Joensuu Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
1. Mitkä ovat tärkeimmän (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Uskon, että minulla olisi annettavaa siihen, miten kirkkomme viestinnän kautta elää ja toimii. Niin kirkko voi tuottaa parhaiten sitä toivoa, jolle näinä maailmanaikoina on yhä enemmän kysyntää. Viestinnästä on kysymys myös siinä, miten voisimme kohdata paremmin kirkon sisäisiä jakolinjoja.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Kirkko elää ja toimii sekä ajassa että ikuisuudessa. Ikuisuuspuoli on hoidossa, mutta ajassa me voimme toimia aina paremmin. Se tarkoittaa uusien toimintatapojen, läsnäolon ja kohtaamisen mallien sekä organisaatioiden kokeilemista. Yhteiskunnan tasolla kirkko ei voi myöskään tyytyä seuraamaan katseella kehityskulkuja, vaan se saa ja sen pitää olla aktiivinen osa tätä maata.
Pappisehdokkaat
Nimi: Markku Fräntilä Ikä: 54 v. Seurakunta: Pielisensuu Valitsijayhdistys: Sanan kirkko
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Kirkon kallein aarre on evankeliumi. Sen tulee säilyä alkuperäisenä, sen varassa on elettävä ja sitä on tarjottava kaikille. Lisäksi kirkon tulee edelleenkin toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että kirkko uskaltaa myös 2020-luvulla pysyä Jumalan sanassa ja tunnustuksessaan sekä keskittyä niihin tehtäviin, jotka sille on uskottu hoidettavaksi.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Aikamme populistinen tendenssi pyrkii horjuttamaan kirkon kivijalkaa, repimään rikki Raamatun sanoman ja lyömään kiilaa kristittyjen keskinäiseen yhteyteen. Kirkolla on päivittäin kasvava kiusaus luopua ydintehtävistään -puhtaasta evankeliumin julistamisesta ja oikein toimitetuista sakramenteista- ja hukata mahdollisuutensa eksymällä omaan monitouhuisuuteensa. Kirkon on oltava rohkeasti kirkko, pääasian on pysyttävä pääasiana. Se on ”Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi”.
Nimi: Ruut Hurtig Ikä: 35 v. Seurakunta: Kontiolahti Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Haluan rakentaa sellaista Kristuksen kirkkoa, jonka seurakuntalaiset voivat kokea itselleen merkityksellisenä hengellisenä yhteisönä. Osallistava tapa toimia sekä tunnistettava kieli ovat tässä keskeisessä roolissa. Arvojen ja keskustelukulttuurin koventuessa yhteiskunnassa kirkon on asetuttava rohkeasti heikompien puolelle niin ihmisoikeus- kuin ympäristökysymyksissä.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Kristittyjen välisen yhteyden vaaliminen erimielisyyksistä huolimatta ja paluu juurille; iloon, armahtavaisuuteen ja yksinkertaisuuteen.
Nimi: Ville Ojala Ikä: 49 v. Seurakunta: Joensuu Valitsijayhdistys: Yhteisen tulevaisuuden rakentajat
1. Mitkä ovat tärkeimmät (max. 2) asiat, joihin haluat vaikuttaa kirkolliskokouksessa?
Hallinnon keventäminen ja jäntevöittäminen kaikilla kirkon toiminnan tasoilla.
2. Mitkä olisivat keskeisimmät arvosi kirkolliskokoustyöskentelyssä?
Luottamus, aitous ja tavoitteellisuus.
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 11.2.2020: Ehdokasgalleria
Seurakuntien luottamushenkilöt pääsevät helmikuussa valitsemaan vaaleilla uudet maallikkoedustajat Suomen ev.lut. kirkon ylimpään päätöksenteon elimeen.
Seurakuntien luottamushenkilöt pääsevät helmikuussa valitsemaan vaaleilla uudet maallikkoedustajat Suomen ev.lut. kirkon ylimpään päätöksenteon elimeen.
Kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla 11.2.2020. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja papit. Kuva: Pexels
Helmikuussa 2020 käytävien kirkolliskokousvaalien ehdokkaat on vahvistettu. Kuopion hiippakunnasta ehdolle asettui kaikkiaan 42 maallikkoa ja 16 pappia. Ehdokkaat saavat numerot joulukuun puolivälissä, kun vaalilautakunnat ovat laatineet viralliset ehdokaslistojen yhdistelmät.
Joensuun seurakunnista paikkaa kirkon ylimmässä päätöksenteon elimessä tavoittelee seitsemän maallikkoa ja kaksi pappia. Kontiolahden seurakunnasta ehdolla on puolestaan kaksi maallikkoa ja yksi pappi.
Kirkolliskokousvaalit käydään hiippakuntatasolla. Näin ollen esimerkiksi Joensuun seurakuntien äänioikeutetut luottamushenkilöt ja papit voivat äänestää valitsemaansa ehdokasta koko hiippakunnan alueelta.
Papit ja maallikot valitaan omissa vaaleissa
Kirkolliskokoukseen valitaan edustajat kaksilla vaaleilla. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Pappisedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat puolestaan hiippakuntien papit.
Kaikista Suomen ev.lut. kirkon hiippakunnista kirkolliskokoukseen valitaan vaaleilla 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Kuopion hiippakunnasta maallikkoedustajia valitaan kuusi ja pappisedustajia kolme.
Hiipakuntavaltuuston jäsenet valitaan myös vaaleilla
Samana päivänä kirkolliskokousvaalien kanssa eli 11.2.2019 seurakuntien papit ja luottamushenkilöt pääsevät valitsemaan vaaleilla myös hiippakuntavaltuustojen jäsenet. Jokaiseen hiippakuntavaltuustoon vaalitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. Kuopion hiippakuntavaltuuston vaaleihin ehdolle on asettunut 44 maallikkoa ja 17 pappia.
Kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustovaalien ehdokkaisiin pääsee tutustumaan tammikuussa 2020, jolloin Kirkon viestintä avaa Ehdokasgalleria-verkkosivuston. Ehdokasgalleriassa ehdokkaat voivat esittäytyä ja kertoa, miksi ovat lähteneet ehdolle.
Ennen Ehdokasgallerian avautumista Kuopion hiippakunnan ehdokaslistoihin voi tutustua hiippakunnan verkkosivuilla osoitteessa kuopionhiippakunta.fi.
Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. kirkolliskokouksen maallikkoedustajat valitaan vaaleilla, jossa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt.
Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. kirkolliskokouksen maallikkoedustajat valitaan vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt.
Kirkolliskokous kokoontui edellisen kerran Turun kristillisellä opistolla 8.5.2019. Seuraava kokous pidetään marraskuussa. Kuva: Aarne Ormio
Suomen ev.lut. kirkossa toimitetaan tiistaina 11.2.2020 kirkolliskokousedustajien vaalit. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Edustajien paikkamäärät jaetaan hiippakuntien jäsenmäärän mukaan.
Tulevissa vaaleissa Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan yhdeksän edustajaa, joista kolme on pappeja ja kuusi maallikoita. Joensuun seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta kuuluvat Kuopion hiippakuntaan. Lisäksi hiippakuntaan kuuluu kaikkiaan 52 seurakuntaa pääasiassa Pohjois-Savon, Poh-jois-Karjalan ja Kainuun alueelta.
Tällä hetkellä Joensuun seurakunnista kirkolliskokouksessa on kolme edustajaa. Tulevalla toimikaudella Joensuun seurakuntien osalta edustajiin on tulossa varmuudella muutoksia, koska pappisedustajana toimiva Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen ja maallikkoedustaja, seurakuntaneuvos Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta ovat ilmoittaneet, etteivät enää asetu ehdolle.
– Suomi on pitkä maa ja kirkolliskokouksessa päätetään paljon sellaisia asioita, joissa alueellisilla näkökohdilla on merkitystä. Kuluneen kahdeksan vuoden aikana, jolloin olen ollut kirkolliskokouksen jäsen, tämä näkyi esimerkiksi päätettäessä hiippakuntien rajoista keväällä 2019 ja seurakuntarakenteista vuonna 2015. Alueellinen edustus takaa ylipäätään sen, että seurakuntien ja niiden elämän moninaisuus tulee kirkollisessa päätöksenteossa huomioiduksi, Tiina Reinikainen toteaa.
Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta
Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaaleissa ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistyksen kautta, kuten seurakuntavaaleissakin. Myös maallikkoehdokkaan vaalikelpoisuuden kriteerit ovat samat kuin seurakuntavaaliehdokkaan. Ehdokkaan tulee olla sen hiippakunnan seurakunnan jäsen, johon hän asettuu ehdolle. Lisäksi ehdokkaan tulee olla täyttänyt vaalipäivänä 18 vuotta.
Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaaleissa ehdolle voivat asettua myös seurakuntien työntekijät, pappeja lukuun ottamatta. Vaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja se jatkuu marraskuun 15. päivään saakka.
– Valtakunnallinen päätöksenteko kirkossamme tarvitsee eri alojen tuntijoita yhteiskunnasta sekä seurakunnan tehtävistä kiinnostuneita ja toimintaa tuntevia päättämään kirkon asioista. Hyvältä ehdokkaalta ja edustajalta vaaditaan aktiivista osallistumista, pitkäjänteisyyttä ja huolellista asioihin perehtymistä. Lisäksi tarvitaan kykyä tehdä tarvittaessa kompromisseja, kirkolliskokouksen maallikkoedustaja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta pohtii.
Samoilla linjoilla on myös pappiedustajana toimiva kirkkoherra Tiina Reinikainen.
– Kirkolliskokoustyöskentely vaatii muun muassa sitoutuneisuutta, pitkäjänteisyyttä, paneutumista asioihin ja verkostoitumistaitoja. Asioita viedään eteenpäin keskustellen ja päätöksiä tekemällä. Myös pelisilmästä ja hyvistä istumalihaksista on apua, Tiina Rei-nikainen vinkkaa.
Äänioikeus on seurakuntien luottamushenkilöillä
Kirkolliskokouksem maallikkoedustajien vaaleissa äänioikeutettuja ovat vaaleilla valitut seurakuntien luottamushenkilöt. Käytännössä siis äänestämään pääsevät seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa että seurakuntaneuvostossa, kutsutaan äänestämään myös hänen varajäsenensä seurakuntaneuvostosta.
Äänestyksen päätyttyä äänestysliput toimitetaan sinetöityinä vaalilautakunnalle tuomiokapituliin. Vaalilautakunta suorittaa äänten laskennan ja vahvistaa vaalien tulokset. Tulevan kauden kirkolliskokousedustajat ovat selvillä 17.2.2019.
Kirkolliskokouksen pappisedustajien vaalit toimitetaan samalla aikataululla kuin maallikkoedustajien vaalit. Pappisedustajan vaaleissa ehdokkaaksi voi asettua kyseiseen hiippakuntaan kuuluva pappi. Pappisedustajan vaaleissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit. Vaalit toimitetaan kunkin rovastikunnan pappien kokouksessa, jonka lääninrovasti kutsuu koolle.
Kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen kausi alkaa 1.5.2020. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Turussa.
Mahdollisuus vaikuttaa isoihin asioihin
Pian kolme kautta kirkolliskokousedustajana toiminut Eevi Väistö on ollut kaikilla kausilla hallintovaliokunnan jäsenenä, tällä hetkellä hän on hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja. Väistön tavoitteena oli pystyä vaikuttamaan kolmeen asiaan: kirkon hallinnon keventämiseen, kirkkoherran vaalitapaan ja maallikoiden osallistumisen aktivoimiseen kirkon hallinnossa.
– Olen käyttänyt näistä salissa puheenvuoroja ja voinut vaikuttaa hallintovaliokunnassa. Ensimmäisellä kaudella kirkkoherran valitsemiseksi tuli voimaan välillinen kirkkoherran vaali. Kirkon hallintoa on aloitettu keventää ja tämä työ jatkuu. Maallikoiden osallistumista on tarpeen edelleen kehittää. Suurin pettymys oli seurakuntayhtymämallin jumittuminen salin äänestyksessä, siinä olisi tarvittu lisäneuvottelua, Väistö kertoo.
Pitkänlinjan kirkolliskokousvaikuttajien mukaan tuleville kausille riittää myös monia tärkeitä asioita edistettäväksi ja päätettäväksi.
– Tulevalla kaudella tärkeitä asioita ovat muun muassa kirkon talousasiat ja hiippakuntien taloudellisten voimavarojen turvaaminen sekä kirkon hallinnon keventäminen ja hiippakuntavaltuuston toiminnan kehittäminen, Väistö toteaa.
– Voisin ajatella, että käsiteltäväksi tulee uusi ehdotus seurakuntarakenteista ja myös keskustelu avioliittokäsityksestä jatkuu, Rei-nikainen pohtii.
Nimi: Maiju Ahlholm
Nimi: Anneli Tuulia Parkkonen
Nimi: Anton Sutinen
Nimi: Matti Ketonen
Nimi: Kimmo-Ilari Juntunen
Nimi: Topi Linjama
Nimi: Janne ”Rysky” Riiheläinen
Nimi: Markku Fräntilä
Nimi: Ruut Hurtig
Nimi: Ville Ojala
Kirkkotie 