Lisääntynyt yhteisaika voi olla aivan ihanaa, aivan kamalaa tai jotain siitä väliltä.
Jarkko Riikonen. Kuva: KK-kuva.
Vanha suomalainen tervehdys on avautunut itselleni tänä keväänä aivan uudella tavalla. Ennen niin kevyesti huikattu sana on muodostunut sekä toteamukseksi että vilpittömäksi toiveeksi. Kiitos, että saan olla terve ja toivon sitä samaa sinulle.
Kulunut paastonaika on epäilemättä, ensi kertaa elinaikanamme, saanut meidät kaikki paastoamaan. Pienelle osalle meistä paasto on normaali jokakeväinen traditio, osalle ennen kokematon pakko. Tänä keväänä ihmiset ovat joutuneet muuttamaan merkittävästi omia totuttuja tapojaan ja luopumaan jostain itselleen tärkeästä yhteisen hyvän edessä. Kaikissa asioissa on vähintään kaksi puolta, nopassa kuusi. Tämänkin karenteeniajan pakolliset rajoitukset voidaan nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena, riippuen henkilön tilanteesta ja asenteesta.
Olen aivan varma, että siihen entiseen, tuttuun elämään emme enää sellaisenaan palaa. Kouluissa, töissä ja kodeissa olemme nyt saaneet erinomaisen tilaisuuden arvottaa elämäämme ja toimiamme uudelleen. Mitkä asiat ovat meille oikeasti tärkeitä, sellaisia, joita haluamme vaalia – mitkä taas sellaisia, joista olemme valmiita löytämään uusia, toimivampia tapoja.
Internetin avulla monet meistä ovat voineet jatkaa työskentelyään työpaikalle menemättä ja siten säästäneet aikaa ja energiaa johonkin muuhun. Useissa keskusteluissa tuttavieni kanssa olen kuullut, että ihmiset kokevat saavansa jopa enemmän aikaiseksi etätöissä. Osa meistä on joutunut työttömäksi tai lomautetuksi. Monelle suomalaiselle työ on ollut itseisarvo, omaa itseä määrittävä seikka, viimeisiä muistoja jo muutoin unohtuneista luterilaisista elämänarvoista.
Monissa perheissä, joissa koulua käyvät lapset ja nuoret ovat nyt jääneet kotiin, kipuillaan koulutehtävien ja kaverittomuuden kysymysten äärellä. Perheistä, jotka normaalisti työskentelisivät, opiskelisivat ja harrastaisivat eri paikoissa, onkin nyt tullut ydinyksiköitä, joissa vietetään aikaa päivästä ja viikosta toiseen. Tämä lisääntynyt yhteisaika voi olla aivan ihanaa, aivan kamalaa tai jotain siitä väliltä. Hetkittäin seinät tuntuvat kaatuvan päälle tai läheisen kasvot ärsyttävät. Toisinaan tulee vahva tunne siitä, että näinhän asioiden pitäisi aina olla. Nämä ovat aikoja, joista lapsenlapsillemme joskus kerromme. Lopulta, kun kaikki muu kuoritaan ylimääräisenä, jää toive siitä, että läheiset ja itse saisi olla terveenä. Tehdään parhaamme, enempää emme voi. Terve!
Jarkko Riikonen
erityisnuorisotyöntekijä
Poliisin Ankkuri-ryhmä
jarkko.riikonen@joensuu.fi
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta ovat muuttaneet toimintaansa poikkeusolojen vuoksi. Seurakunnat keskittyvät ihmisten auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa. Samalla huolehditaan jumalanpalveluselämän jatkumisesta sekä kirkollisten toimitusten järjestämisestä.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta ovat muuttaneet toimintaansa poikkeusolojen vuoksi. Seurakunnat keskittyvät ihmisten auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa. Samalla huolehditaan jumalanpalveluselämän jatkumisesta sekä kirkollisten toimitusten järjestämisestä.
Vaikka kirkoissa pidettäviä seurakuntalaisille avoimia jumalanpalveluksia ei tällä hetkellä voida pitää, huolehditaan seurakunnissa rukouksen ja julmanpalveluselämän jatkumisesta poikkeusoloissakin. Kuva: Joensuun seurakuntayhtymä
Koko maailmassa eletään nyt poikkeuksellisia aikoja. Koronavirustilanteen vuoksi lähes kaikkea toimintaa ja liikkumista on jouduttu rajoittamaan. Poikkeusolo vaikuttaa luonnollisesti myös seurakuntien toimintaan. Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan ryhmätoiminta, kerhot, leirit ja yleisötapahtumat ovat tauolla 31.5.2020. saakka. Aluehallintoviraston määräyksen mukaan yli 10 henkilön kokoontumisia vältetään.
– Lyhyessä ajassa on tapahtunut nyt paljon ja nopeasti – jotakin sellaista, mitä emme ole aiemmin kokeneet. Tuntuu siltä, että tilanteet muuttuvat muutamassa hetkessä. Tämä kaikki luo hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta. Poikkeusoloissa seurakuntien merkitys henkisen, hengellisen ja aineellisen avun tuojana korostuu. Seurakunnat etsivät parhaillaankin uusia tapoja kohdata ihmisiä, vaikka fyysisiä kohtaamisia on rajoitettu, Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Tiina Reinikainen kertoo.
Seurakunta auttaa ja tukee ihmisiä poikkeusoloissa. Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat aktiivisesti yhteydessä seurakuntalaisiin. Ihmisille, joiden luona on vierailtu aiemmin, soitetaan nyt puhelimella. Keskusteluyhteys säilytetään, vaikka riskiryhmiin kuuluvien luona ei voida poikkeustilanteessa vierailla.
Seurakuntalaisia kannustetaan soittamaan matalalla kynnyksellä oman seurakunnan työntekijöille.
Rukous jatkuu sunnuntaisin ilman läsnäolevaa seurakuntaa – jumalanpalvelus katsottavissa verkossa
Seurakunnat huolehtivat myös rukouksen ja jumalanpalveluselämän jatkumisesta, vaikka kirkoissa pidettäviä seurakuntalaisille avoimia jumalanpalveluksia ei voida järjestää 13.4.2020 saakka. Suomen ev.lut. kirkon piispat antoivat maanantaina 16.3.2020 julkilausuman, jonka mukaan jumalanpalvelukset pidetään kirkoissa edelleen sunnuntaisin, mutta ilman kirkossa olevaa seurakuntaa.
– Meille jokaiselle on nyt tärkeää tunne siitä, että meitä kannatellaan ja meitä muistetaan. Siksi kirkossa rukoillaan erityisesti nyt. Pidämme sunnuntaisin pienen jumalanpalveluksen, jossa rukoilemme ihmisten puolesta. Meille voi myös jättää esirukouspyyntöjä, Reinikainen sanoo.
Poikkeusolojen ajan Joensuun seurakunnat tekevät videotallenteen jumalanpalveluksista verkossa katsottavaksi. Videoita tehdään kaikista kirkollisista pyhistä 13.4.2020 saakka. Jumalanpalvelusvideot julkaistaan yhtymän YouTube-kanavalla. Videon pääsee katsomaan myös seurakuntayhtymän verkkosivuilla (www.joensuunseurakunnat.fi) olevan linkin kautta. Lisäksi video jaetaan seurakuntien sosiaalisen median kanavissa. Kunkin pyhän jumalanpalvelus on katsotta-vissa sunnuntaina klo 10 alkaen.
Jumalanpalveluksia on mahdollista kuunnella myös radion välityksellä. Yle välittää perinteiseen tapaan jumalanpalveluksen sunnuntaisin Yle Radio 1:ssä klo 10.
Pääkirkot avoinna yksityistä hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 11-13
Vaikka ihmiset eivät voi osallistua jumalanpalvelukseen paikan päällä kirkossa, suosittavat piispat pitämään seurakunnan pääkirkon auki verkossa katsottavan juma-lanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten.
Joensuun seurakuntien pääkirkot (Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Enon kirkot sekä Kiihtelysvaaran seurakuntatalon kirkkosali) sekä Kontiolahden kirkko pidetään auki sunnuntaisin klo 11-13 välisenä aikana. Kirkon ollessa auki, paikalla on myös seurakunnan työntekijä keskustelua varten. Kyseessä ei ole julkinen tilaisuus, vaan ihmisille tarjotaan mahdollisuus hiljentyä ja rukoilla kirkossa itsenäisesti.
– Kirkko on aina ollut kriisitilanteissa paikka, johon ihmiset ovat halunneet tulla etsimään lohdutusta sekä turvaa ja toivoa. Kun yhteiset kokoontumiset eivät ole nyt mahdollisia, olemme avanneet kirkon yksityistä hiljentymistä, rauhoittumista ja rukousta varten, Reinikainen kertoo.
Kasteet, häät ja hautajaiset toimitetaan poikkeusoloissakin – läsnäolijiota maksimissaan 10
Kirkolliset toimitukset kuten kasteet, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset toimitetaan poikkeusoloissakin. Toimituksissa on kuitenkin myös huomioitava poikkeusoloja koskevat kehotukset ja määräykset. Perheiden ja omaisten kanssa sovitaan, että toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä.
Suomen ev.lut. seurakuntien piispat ovat pyytäneet ministeriöiltä tarkennusta osallistujamäärään hautaan siunauksissa. Piispojen saaman tarkennuksen mukaan kaikkein lähimpien omaisten osalta osallistujamäärässä voidaan tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
– Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville, piispat toteavat tiedot-teessaan.
Myös haudalla tapahtuvissa siunauksissa ja uurnanlaskuissa voivat olla paikalla vain kaikkein lähimmät omaiset tai enintään kymmenen henkilöä.
Joensuun seurakuntayhtymä ei suosittele siirtämään hautauksia, koska Joensuun seu-rakuntayhtymän vainajien kylmätilat ovat rajalliset.
Seurakuntien tiloja ei voi varata juhliin 31.5. saakka – toimistot palvelevat ma-pe klo 9-12 ainakin puhelimitse
Poikkeusolojen vuoksi seurakuntayhtymä on rajannut tilojensa käyttöä. Seurakunnan tiloissa ei järjestetä seurakunnan omaa tai muiden vapaa-ajan toimintaa eikä tiloihin oteta varauksia muistotilaisuuksille tai muille perhejuhlille 31.5.2020 saakka.
Joensuun seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan toimistot palvelevat maanantaista perjantaihin klo 9-12. Asiointi kehotetaan hoitamaan puhelimitse. Poikkeuksellisena aikana tilanteet muuttuvat nopealla aikataululla eikä varmaksi voida sanoa pystytäänkö toimiston paikan päällä asiointia mahdollistamaan jatkossa.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.
Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.
Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalaisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavulla on nyt käsillä olevassa tilanteessa erittäin tärkeä merkitys. – Elämän jakamisen tarve korostuu. Toivon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Mgaya. Kuva: Virpi Hyvärinen
Joensuun seurakuntayhtymä avaa keskiviikkona 25.3. paikallisen, keskusteluapua tarjoavan puhelimen numerossa 013 263 5444. Numeroon vastaavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät ma-pe klo 10-18. Numeroon voi soittaa, kun tarvitsee kuuntelijaa, kaipaa neuvoja, haluaa ihmetellä poikkeusoloja tai on vailla esirukousta. Keskustelut ovat luottamuksellisia.
Kontiolahden seurakunta avaa oman Akuutti Auttavapuhelimen numerossa 040 761 6432. Numeroon voi soittaa ma-pe klo 9-12. Tämän numeron kautta Kontiolahden seurakunnassa kanavoidaan paitsi keskusteluapu, myös kaikenlaiset muut avunpyynnöt itselle ja omaisille. Numeroon voi soittaa pienessä ja suuremmassa avuntarpeessa, ja tieto välittyy seurakunnan työntekijöille.
Puhelimitse keskusteluapua saa myös Kirkon keskusteluavun valtakunnallisesta Palvelevasta puhelimesta, joka on avoinna joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
”Keskusteluapua voi tarvita kuka tahansa”
Joensuun seurakuntayhtymässä Palvelevan puhelimen toiminnasta vastaavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavun tarve korostuu poikkeustilanteessa.
– Ihmisiä huolettavat nyt monenlaiset asiat: oma ja läheisten terveys sekä jaksaminen arjessa. Myös epätietoisuus vie voimia – se, että ei ole mitään käsitystä, mitä edessä on.
– Keskusteluapu on tarpeen erityisesti ihmisille, joilla ei ole läheisiä, joille soittaa. Toisilla arki voi olla niin kuormitettua, että tilanteeseen kaipaa kuuntelijaa, joka ei liity omaan arkeen millään tavalla. Keskusteluapua voi kaivata ihan kuka tahansa meistä, joka haluaa jakaa ajatuksia uudessa tilanteessa, sanoo Mgaya.
Nuorille suunnattu SaapasChat laajentaa aukioloaikoja, rekisteröitymistä ei poikkeusoloissa edellytetä
Myös nuorille suunnattua keskusteluapua laajennetaan verkossa lisäämällä SaapasChatin keskusteluaikoja nyt, kun Saapas ei voi päivystää kaupungilla poikkeusolojen vuoksi. SaapasChat on 13-29-vuotiaille tarkoitettu keskusteluympäristö, joka toimii TukiNetissä.
– Normaalisti SaapasChatiin voi osallistua vain rekisteröitynyt käyttäjä, mutta nyt on avattu mahdollisuus osallistua myös ilman rekisteröitymistä. Tavallisesti chateja on 1-2 kertaa viikossa, nyt niitä on lähes päivittäin, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen Joensuun seurakuntayhtymästä.
SaapasChatin avulla halutaan olla läsnä nuorten elämässä myös nyt, kun muu järjestetty toiminta on tauolla pandemian vuoksi. Lähtökohtainen ajatus SaapasCha-tissä on ”Mitä sinulle kuuluu?”.
– Käymme varsin vapaata keskustelua elämän kysymyksistä. Nyt pandemian aikana nuorille tarjotaan mahdollisuutta keskustella koronavirukseen liittyvistä asioista, esimerkiksi peloista, kertoo Nevalainen.
Poikkeusolot muuttavat myös Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen ja Joensuun ev.lut. seurakuntien diakoniapäivystyksen luonnetta. Perheneuvonnassa asiakastapaamiset tapahtuvat nyt etäyhteydellä ja diakonian päivystystä hoidetaan puhelimitse.
Keskusteluapua poikkeustilanteeseen
• Joensuun seurakuntayhtymän keskusteluapu: p. 013 263 5444, ma-pe klo 10-18
• Kontiolahden seurakunnan Akuutti Auttavapuhelin: p. 040 761 6432, ma – pe klo 9-12.
• Saapas Chat nuorille: tukinet.net/teemat/saapaschat
• Ajanvaraus Joensuun perheasiain neuvottelukeskukseen: ma-to klo 9-11, p. 050 4308 472.
• Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin: joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
• Kirkon keskusteluavun verkkopalvelut: http://www.kirkonkeskusteluapua.fi
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän slogan on Toivon tähden. Kylläpä se sopiikin hyvin vallitsevien poikkeusolojen aikaan. Jos jotain, niin toivoa tarvitaan juuri nyt. Viimeisen viikon aikana useat asiat arjessamme ovat muuttuneet. Monesta itsestään selvästä asiasta on tullut sellaista, jota emme voi tällä hetkellä tehdä tai saada.
Vielämuutama viikko sitten olo oli enemmänkin ihmettelevä. Uutisissa oli toki seurattu jo pidemmän aikaa koronavirustilanteen kehittymistä. Tilanne tuntui vakavalta, mutta ehkä vielä hieman etäältä. Itsestään selvää oli, että käsi- ja yskimishygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Arki jatkui kuitenkin lähes normaaliin tapaan. Tilanne muuttui nopeasti eduskunnan hyväksyttyä valmiuslain. Suomi siirtyi poikkeusoloihin.
Lapset eivät menneet enää normaaliin tapaan kouluun, yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään kotona, yli 10 ihmisen kokoontumiset kiellettiin ja kaikenlaista tarpeetonta liikkumista suositeltiin vältettävän. Uutiset kertoivat edelleen koronavirustilanteen kehittymisestä, mutta lähes yhtä suuret olivat uutiset siitä, että kauppojen hyllyt olivat tyhjentyneet hamstrauksen myötä. Huoli ja pelko lisääntyivät. Ja ne lisääntyvät yhä.
Silloin kun huoli painaa ja pelko ahdistaa, moni hakee lohtua toisen ihmisen läheisyydestä. Nyt läheisyys on haettava muilla tavoin kuin kasvotusten kohtaamalla. Presidenttimme Sauli Niinistö antoi oivan ohjeen: ”Ottakaa fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä toisiinne.” Selviämme tästä yhdessä. Toivon tähden.
Sari Jormanainen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
sari.jormanainen@evl.fi
Kirkkotie 