Avainsana: parisuhde

Terveisiä rakkauden laboratoriosta

Vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa, että pitkiä ja hyvinvoivia avioliittoja yhdistää seitsemän asiaa, joista vähintään yksi on eroavilla pareilla enemmän tai vähemmän rempallaan.

Vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa, että pitkiä ja hyvinvoivia avioliittoja yhdistää seitsemän asiaa, joista vähintään yksi on eroavilla pareilla enemmän tai vähemmän rempallaan.

Kaksi piirrettyä päätä sydämen edessä.
Hyvinvoivassa suhteessa vallitsee myönteisten tunteiden ylivoima, mikä suojelee paria konflikteissa ja kriiseissä. Rakkauslaboratorion tutkimuksessa yhdessä pysyvät parit ilmaisivat ristiriitatilanteissa puolisolleen viisi myönteistä huomiota yhtä kielteistä kohti, kun eroavat parit vain vajaan yhden myönteisen yhtä kielteistä kohti. Kuva: Istock

Mikä saa toiset parit pysymään pitkään ja tyytyväisinä yhdessä ja toiset eroamaan?

Vastausta kysymykseen on etsitty vuosikymmenten ajan tieteellisin menetelmin Washingtonin yliopiston avioliiton ja avioeron tutkimustilana toimineessa Rakkauslaboratoriossa (Love Lab). Primus motorina tutkimukselle on toiminut arvostettu parisuhdetutkija, psykologian emeritusprofessori John Gottman, joka sittemmin on jatkanut työtään pariterapiakeskus Gottman-instituutissa.

Tutkimusten Rakkauslaboratorio on asunto, jossa pariskunnat viettävät pari päivää tavallista arkeaan. Heidän vuorovaikutustaan tutkitaan monipuolisin menetelmin, kuten havainnoinnin, videoinnin, haastattelujen ja fysiologisten sensorien avulla. Laboratoriojakson jälkeen pareja seurataan, jotta saadaan selville, pysyvätkö parit yhdessä vai eroavatko he.

Jo ennen vuosituhannen vaihdetta tutkijatiimi onnistui ennustamaan laboratoriojaksolta saatujen havaintojen perusteella 90 % tarkkuudella, päätyykö pari eroon. Tutkimustyö on jatkunut ja tuottanut faktaa paitsi eroa ennustavista merkeistä, myös siitä, mitkä asiat yhdistävät pitkään ja tyytyväisinä avioliitossa pysyviä pareja.

Tutkimusten pohjalta Gottman on nostanut esiin seuraavat seitsemän periaatetta, jotka saavat suhteen toimimaan.

  1. Tunnetko kumppanisi?

On varsin tavallista, että pitkissäkin suhteissa pariskunnan osapuolet ovat hämmästyttävän huonosti perillä puolisonsa elämän yksityiskohdista. Elämä on rutinoitunut esimerkiksi työn ympärille siten, että monilla on vain luonnosmainen käsitys kumppaninsa arkisista ilon-, pelon- ja stressinaiheista.

Hyvinvoivat parit sen sijaan ovat hyvin perillä puolisonsa elämästä. Heillä on yksityiskohtainen rakkauskartta, jolla Gottman viittaa siihen osaan ihmisaivoissa, johon on tallennettu tieto puolison elämään liittyvistä asioista. He muistavat toistensa elämän tärkeät menneet tapahtumat ja tulevaisuuden toiveet, ja he päivittävät jatkuvasti puolison elämään liittyviä faktoja ja tunnelmia.

Toisen tunteminen on paitsi rakkauden perusta, myös suojaava voimavara silloin, kun suhdetta kohtaa kriisi tai muutos. Ensimmäinen ohje pariskunnille onkin: Tarkentakaa ja syventäkää rakkauskarttojanne.

  1. Kerrotko, että tykkäät?

Kiintymys ja ihailu ovat kaksi ratkaisevinta elementtiä pitkäkestoisen suhteen ylläpitämisessä. Vaikka onnellisesti naimisissa olevat parit kokevat välillä ärtymystä puolisonsa piirteistä, he pitävät tätä yhä arvostuksen ja kunnioituksen arvoisena. He vaalivat ja hellivät toisiaan, mikä on ratkaisevaa suhteen ylläpitämiseksi.

Kiintymyksen ja ihastuksen ilmaiseminen on vastalääkettä halveksunnalle. Se suojaa paria joutumasta kielteisen, suhdetta vahingoittavan vuorovaikutuksen vangiksi. Toinen ohje parisuhdetyytyväisyyden ylläpitämiseen kuuluukin: Ravitkaa kiintymystä ja ihailua välillänne.

  1. Teetkö korjausliikkeitä?

Onnellisen pariskunnan salainen ase on suhteen aktiiviset korjauspyrkimykset. Myös onnelliset parit riitelevät, mutta riidat eivät eskaloidu tuhoisiksi, sillä pariskunta käyttää aktiivisesti erilaisia korjausliikkeitä huomatessaan ristiriitatilanteen.

Korjaava ele voi olla mitä vain pahoittelusta huumoriin, kunhan se on toimiva käsillä olevassa tilanteessa. Näissä tilanteissa kummankin osapuolen rooli on tärkeä: ei riitä, että toinen tekee korjaavan eleen, toisen on osattava tarttua siihen.

Pariskunnan osapuolet lähettävät toisilleen pieniä pyyntöjä kontaktiin jatkuvasti. Se, miten kumppani niihin vastaa – kohti kääntymällä vai pois kääntymällä – on ratkaisevaa. Jutusteleeko pari aamiaispöydässä sanomalehteä lukiessa vai ei? Miten kumppani reagoi, kun puoliso kysyy, mitä pitikään tuoda kaupasta?

Gottmanin tiimin vastavihittyjen seurantatutkimuksessa parit, jotka pysyivät yhdessä kuuden vuoden seurannassa, käyttivät 86 % aikaa toista kohti kääntymisen eleisiin, kun taas eroavat parit vain 33 %. Toista kohti kääntyminen herättää vastavuoroista luottamusta ja romantiikkaa. Seurauksena on myönteinen lumipalloefekti.

Kolmas kehotus onkin: Kääntykää toisianne kohti.

  1. Pyritkö kompromisseihin?

Parisuhteen kestävyyden ja onnellisuuden kannalta on olennaisen tärkeätä, että parin osapuolet antavat toisen vaikuttaa itseensä. Vallan ei pidä olla vain toisella, vaan sen tulee olla jaettua.

Puolison mielipiteiden ja toiveiden ohittaminen tuo helposti suhteeseen Gottmanin Neljäksi maailmanlopun ratsastajaksi nimeämän kielteisen vuorovaikutuksen kierteen: kriittisyyden, puolustautumisen, tunteiden ylitulvimisen ja linnoittautumisen. Suhteet, joissa valtaa ei haluta jakaa kumppanin kanssa, muuttuvat usein itseään hajottaviksi.

Anna siis kumppanisi vaikuttaa sinuun, on neljäs neuvo parisuhteessa oleville.

  1. Maltatko kuunnella?

Jokaisessa parisuhteessa on ristiriitoja ja olennaista on ymmärtää, että kielteiset tunteet ovat tärkeitä.

Ristiriitatilanteissa on turha lähteä kiistelemään, kumpi osapuoli on oikeassa. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kritiikin ei pidä koskea kumppania itseään.

Ristiriitoja aiheuttavat usein esimerkiksi netinkäyttö, stressi, seksi, ajankäyttö, raha-asiat ja kotityöt. Olennaista on ottaa asia puheeksi pehmeään sävyyn, ja jos tilanne menee huonoon suuntaan, käyttää aktiivisesti korjausyrityksiä ja vastata niihin.

Tunteiden kuumetessa olisi tärkeää opetella rauhoittamaan itseään ja kumppaniaan. Kompromissihalukkuus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Suhteen epäkohdat ja hankalat tunteet kannattaa käsitellä liikoja viivyttelemättä, jotta ne eivät kasva korkoa.

Viides ohje pareille kuuluu: Ratkaiskaa ratkaistavissa olevat ongelmat.

  1. Kunnioitatko toiselle tärkeää?

Jopa 69 % parisuhteiden ristiriidoista on ikuisuusongelmia. Olennaista on ymmärtää, että niitä ei tarvitse ratkaista voidakseen elää tyydyttävässä parisuhteessa.

Lukko saattaa syntyä paitsi ison asian kuten lasten hankkimisen tai uskonnollisen vakaumuksen, myös pienen asian, kuten serviettien taittelun, ympärille. Pienen asian takana on yleensä jokin isompi asia, joka tulisi ensin löytää.

Lukkiutumisessa on kyse siitä, että kummallakin on unelma, jota toinen ei tunnista tai kunnioita. Ensimmäinen askel lukkiutuneen asetelman purkamisessa on unelmiin tutustuminen. Tavoitteena on ymmärtää, miksi asia on toiselle tärkeää – arvostelematta – ja jos mahdollista, tukea unelmassa.

Lukon avaamisessa on tärkeää tarpeen tullen keskittyä jäähdyttelemään ja pehmentämään tunnelmaa ja hyväksyä erilaiset tulokulmat asiaan. Tämän jälkeen voi tehdä tilapäisen kompromissin, joka mahdollistaa sovinnollisen keskustelun aiheesta. Lopuksi on tärkeää kiittää yhteisestä lukon purkamisesta.

Kuudes ohje kuuluu: Murtakaa lukkiutuneet asetelmat.

  1. Onko teillä yhteinen elämännäky?

Kaikkein vahvimmissa liitoissa parilla on myös syvä tunne yhteisestä, jaetusta merkityksestä.

Parit tukevat toisiaan heidän eri rooleissaan ja rakentavat aktiivisesti yhteistä merkitystä luomalla rituaaleja ja symboleja, jotka vahvistavat suhdetta ja yhteyden, yhteisen elämännäyn ja tarkoituksen tunnetta. Rituaalit ja symbolit voivat liittyä esimerkiksi sukujen perinteisiin, juhlapyhiin, uskontoon tai vaikkapa rakasteluun tai tapaan syödä sunnuntailounas yhdessä.

Syvää kokemusta yhteisestä, jaetusta merkityksestä rakentavat myös yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet, jotka voivat olla niin konkreettisia kuin henkisiäkin.

Seitsemäs näkökulma parisuhteen hyvinvoinnin edistämiseksi onkin: Luokaa jaettu, syvempi merkitys yhteiselle elämälle.

 

Virpi Hyvärinen

 

Lähteet:
Gottman John M.; Silver, Nan: The Seven Principles for Making Marriage Work (Seven Dials 2018, alkuperäisteos 1999)
Gottman, John M.; Gottman, Julie;  DeClaire Joan: Kuinka uudistat avioliittosi (Rasalas-Kustannus 2007)

 

Parisuhde puntarissa – poikkeusolot nostavat pintaan ihmisten keinot selviytyä

”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.

”Poikkeusoloissa kaikkien perheenjäsenten kuormitus lisääntyy, ja turhautuminen nousee helposti pintaan. Olisi tärkeätä hyväksyä se, että tällaista tulee. Samalla tulisi pyrkiä estämään tilanteen kasvaminen yleiseksi katastrofiksi, jossa kaikki ovat kiukuissaan ja konflikti kasvaa liian suureksi”, sanoo Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikka.

Piirroskuvassa pariskunta selät vastakkain, päiden takana särkyvä sydän.
Kuva: iiStockMHJ

Viime viikkojen ajan ihmiset ovat viettäneet poikkeuksellisen paljon aikaa neljän seinän sisällä. Seinien läpi ei näe, mutta arvata saattaa, että useissa kodeissa elämä ei jatku ihan niin kuin ennen. Pandemia haastaa niin perheitä kuin parisuhteita.

Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Riitta Pellikan mukaan poikkeusoloilla on monenlaisia seurauksia, ja seuraukset muuttuvat tilanteen pitkittyessä.
– Joissakin perheissä tilanne selätetään yhdessä, ja konkreettinen, hyvä, yhteinen aika kotona lisääntyy. Jos taas perheessä on riitaisuutta, lomautuksia, ongelmia alkoholin kanssa tai muita huolia, riski tilanteen kiristymiseen kasvaa.
– Vielä ei ole selvillä, mitä tilanne tuo mukanaan, jos se jatkuu pitkään. Jos sairaus tulee lähipiiriin, se on ihan oma kysymyksensä. Monesti sairaus ja suru saavat puhaltamaan yhteen hiileen, Pellikka toteaa.

Aluksi keskitytään selviytymiseen, sitten alkaa helposti turhauttaa ja uuvuttaa

Pellikan mukaan poikkeusolot nostavat pintaan ihmisten keinot selviytyä.
– Ensivaiheessa jotkut ovat alkaneet asettaa parisuhteen asioita suurempaan mittakaavaan ja ajatelleet, että eivät nämä meidän ongelmat niin suuria olekaan – nyt on tärkeämpää saada etäkoulut ja -työt käyntiin. Kun pahin myrskyn silmä on ohi, pari voi palata käsittelemään suhteen ongelmia.

Aluksi monissa perheissä on pinnalla tilanteen hyvät puolet ja selviytyminen, mutta sitten alkaa hermostuttaa ja uuvuttaa. Lasten tekisi mieli lähteä uimahalliin, äidin kuntosalille tai isän kavereiden kanssa ulos.
– On normaalia, että toisten perheenjäsenten naamat alkavat jossakin kohtaa kyllästyttää. Jokainen tarvitsee myös omaa tilaa, joku enemmän, joku vähemmän.
– Tärkeätä olisi kuitenkin se, että kuvio ei pääse lähtemään väärille urille – sellaisille, jossa tilannetta yritetään ratkaista vihaisena olemisella, sanoo Pellikka.

Turvaverkon oheneminen haasteena lapsiperheissä – myös työnjako kotona voi mennä uusiksi

Monien parien ja perheiden voimia vie Pellikan mukaan nyt etenkin se, että turvaverkko on ohentunut, kun isovanhempia ei välttämättä voi pyytää entiseen tapaan avuksi. Erityisesti tämä korostuu yksinhuoltajien perheissä.
– Uusperheissä puolestaan voi nousta esiin kysymys siitä, voivatko puolison lapset epidemian aikana tulla meille. Tässä tarvitaan myötätuntoista asennetta puolison lapsia ja puolisoa kohtaan. Keskiössä tulisi olla koko ajan lapsen paras – kysymys siitä, miten voidaan järjestää se, että lapset saavat kummankin vanhemman seuraa ja tukea.

– Perheissä voi syntyä myös poikkeuksellisia työnjakoja: toinen tekee pitkää päivää töitä, toinen hoitaa lapset ja kodin. On tärkeätä huomata, että kun tilanne palautuu normaaliksi, siihen lähdetään eri tilanteesta. On hyvä käydä yhdessä läpi, millainen kokemus tämä oli ja mitä siitä on opittu, sanoo Pellikka.

Väkivalta ei ole sallitumpaa poikkeusoloissa – humalaisen kanssa keskustelusta on harvoin apua

Pellikka korostaa, että poikkeusaika ei ole syy tehdä väkivaltaa, eikä syy olla hakematta siihen apua.
– Jos joutuu väkivallan takia lähtemään pakoon, niin se on paha juttu, vaikka olisi paikka minne mennä. Turvakoti on siinä kohtaa oikea osoite, ja yhteydenotto poliisiin. Jos väkivallasta tulee jälkiä, täytyy käydä terveydenhuollossa, vaikka tietäisi, että se on kuormittunut.
– Väkivalta satuttaa lapsia, vaikka se ei kohdistuisi lapsiin. Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä myös itse.
– Jos taas itseä pelottaa, että toimii väkivaltaisesti, niin silloin täytyy ottaa aikalisä, lähteä käymään roskiksella tai alkaa täyttämään pyykkikonetta, mitkä sitten ovat kenenkin keinot toimia. Ottaa itsensä kiinni, etsiä apua, kehottaa Pellikka.

Alkoholiongelmien ja muiden riippuvuuksien kohdalla puolison kannattaa syyttelyn sijasta huolehtia omasta hyvinvoinnista.
– Riippuvuus ei ratkea syyttelemällä. Jos toinen on humalassa, keskustelu ei yleensä auta. Tärkeintä on, että pystyy itselleen ja lapsilleen järjestämään mahdollisimman hyvät oltavat.
– Jos taas puoliso sanoo sinulle, että juot liikaa, niin asiaa kannattaa katsoa rehellisesti. Netissä on testejä alkoholinkäytöstä, joita kannattaa tehdä, ja miettiä, missä jamassa oma elämä on, toiminko niin kuin haluan. Ja hakea apua, sanoo Pellikka.

Jaksamiseen satsaaminen avainasemassa – vastuu arjesta ei saa jäädä vain toisen harteille

Tärkeätä Pellikan mukaan on suhteessa kuin suhteessa se, että perheen aikuiset huolehtivat omasta jaksamisestaan.
– Jos se jää, niin väsymys, ärtymys, neuvottomuus ja elämänpiirin kaventuminen alkavat helposti nousta esiin riitaisuutena.
– Kummankaan ei tulisi olla tarpeineen paitsioissa, vaan pieniä levähdyksen paikkoja tulisi järjestää arkeen, olipa se sitten vaikka hetken hengähdys kännykällä tai kävelyllä.
– Sekään ei ole hyvä, jos jompikumpi kokee, että hän saa kantaa kaiken vastuun. Vastuu on yhteinen, sanoo Pellikka.

Poikkeustila tarjoaa myös mahdollisuus parantaa parisuhdetta – nyt voi keskittyä välttämään totutut sudenkuopat ja toimia tietoisesti toisin

Pellikka näkee uudessa tilanteessa myös mahdollisuuksia parisuhteen vahvistamiselle, ja jo tutuiksi tulleiden sudenkuoppien välttämiselle.
– Moni kompastuu aina samaan asiaan ja toimii tietyllä tavalla, vaikka ei haluaisi. Esimerkiksi lapsiperheissä tyypillinen riidanaihe on ajankäyttö, ja riita etenee usein samalla kaavalla.
– Nyt olisi hyvä mahdollisuus tarkkailla omaa toimintaansa ja vähän yllättääkin itseään. Miten voisin toimia tilanteessa eri tavoin kuin aiemmin? Olisi hyvä tietoisesti ajatella, että ei lähdetä nyt siihen, mihin aina ennenkin, ja mennä tilanne kerrallaan.

Poikkeusoloissa ei ulkoisten syidenkään vuoksi voi toimia samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi Pellikan mukaan nostaa ihmisistä esiin joustavuutta, elämänmyönteistä kykyä selvitä uusissa tilanteissa ja keksiä uusia ratkaisuja.
– Lapsethan ovat loistavia tässä – he keksivät leikit missä tahansa, hän sanoo.

Poikkeusoloista muistetaan se, millainen tunnelma kotona oli – kuuntele, huomaa, hyväksy

Vaikka poikkeusolot haastavatkin parisuhteita ja perheiden elämää, Pellikka toivoo, että suurin osa ihmisistä myös nauttii siitä, että on perhe ja ihmissuhteet. Hän korostaa myös armollisuuden tärkeyttä.
– En halua välittää sellaista viestiä, että tämän kaiken keskellä pitäisi olla vielä energiaa ja taitoa olla onnellisesti parisuhteessa. Sen sijaan toivon, että ihmiset löytäisivät sen, miten parisuhde voisi olla voimavara tilanteesta selviämiseen.
– Joku sanoi viisaasti, että se, mitä lapset – ja luulen että myös aikuiset – tästä ajasta muistavat, on se, millainen tunnelma kotona oli. Milloin tuntui, että toinen kuunteli minua, milloin tuntui, että aloin ymmärtää toista?
– Se, jos mikä on voimavara, kun saa tuntea itsensä hyväksytyksi ja huomatuksi, summaa Pellikka.

Joensuun perheasian neuvottelukeskus Penttilässä

• Maksutonta keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmatilanteissa
• Ajanvaraus ma-to klo 9-11, p. 050 430 8472
• Poikkeusoloissa perheneuvonta toteutetaan etäyhteydellä

 

Virpi Hyvärinen

Perheneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat

Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200.

Kirkon perheneuvonnassa kävi ennätysmäärä asiakkaita vuonna 2019.  Koko maassa kirkon perheneuvonnasta apua sai yli 18 500 ihmistä. Kaikkiaan asiakkaita kohdattiin yli 90 000 kertaa. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa kävi viime vuonna 600 asiakasta. Asiakaskohtaamisia oli kaikkiaan noin 2200. Asiakkaita oli kaikista Pohjois-Karjalan kunnista sekä Heinävedeltä. Asiakasmäärät kasvoivat hieman myös Joensuussa vuonna 2019.

Suurin syy hakea apua perheneuvonnasta oli vuorovaikutusongelmat. Joensuussa lähes yhtä paljon perheneuvojan luokse hakeuduttiin erokysymysten tiimoilta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaista selvä enemmistö oli työssäkäyviä 30-39-vuotiaita, jotka elävät avioliitossa.

Perheneuvojat ratkovat ihmissuhde-ongelmia ja antavat vinkkejä parisuhteen kehittämiseen myös verkossa. Viimeisen kahden vuoden aikana perheneuvojat ovat vastanneet kysymyksiin Parisuhdeneuvolassa Vauva.fi:ssa sekä kirjoittaneet suuren suosion saanutta Rakkauden ammattilaiset -blogia. Parisuhdeneuvolan ja kirkon blogien sisältöjä on luettu yhteensä yli kaksi miljoonaa kertaa kahden vuoden aikana.

Kirkon perheneuvonta on mukana myös perhekeskustoiminnassa, jossa eri lapsiperhetoimijat keskittävät palveluita sekä muodostavat yhteistä palveluverkostoa alueellisesti ja maakunnallisesti.

Suomessa on 41 kirkon perheasiain neuvottelukeskusta, joissa työskentelee yli 180 työntekijää. Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee neljä perheneuvonnan ammattilaista. Perheneuvonta on asiakkaille maksutonta. Joensuun perheasiain neuvottelukeskus toimii koko Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella.

Lähde: Kirkon viestintä