Marraskuun lopulla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa, jonka tämänvuotinen teema on lapsen oikeus hyvinvointiin. Teema on esillä myös Kato mua -tapahtumassa 25. marraskuuta.
Lapsen oikeuksien viikolla kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin. Mielenterveyden kannalta merkittävä asia on, että joku huomaa ja välittää. Kuva: Lapsen oikeuksien viikko
Kato mua -tapahtuman ohjelmassa on kirkkohetki Joensuun kirkossa sekä non-stop-periaatteella pyöriviä toimintapisteitä yhteiskoulun lukiolla. Alakoululaisille ja heidän perheilleen suunnatun tapahtuman pääesiintyjä on vatsastapuhuja Sari Aalto, jolla on päivän aikana kaksi esitystä. Esitysten jälkeen on mahdollisuus tavata Aalto ja hänen nukkensa sekä ottaa yhteiskuvia.
– Ajatus on, että lapsi ja aikuinen voisivat osallistua toimintapisteisiin yhdessä ja lapsi saisi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Toteutuisi se, että lapsi pystyy sanomaan aikuiselle: kato mua, kun osaan tämän hienosti, kertoo nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen Joensuun seurakunnasta.
Tapahtuman teema on lapsen oikeus hyvinvointiin, erityisesti mielen hyvinvointiin. Se näkyy tapahtumassa esimerkiksi yhdessäolona ja kiinnittämällä huomiota turvaverkkoihin. Perhe tai joku lähellä oleva aikuinen, kaverit ja muut lapsen ja nuoren ympärillä olevat ihmiset ovat mielenterveyden kannalta tärkeitä.
Jos lapsista ei pidetä huolta, ei yhteiskuntakaan ole kestävällä tasolla
Lapsen oikeus hyvinvointiin on myös valtakunnallisen Lapsen oikeuksien viikon (20.–26.11.) teema. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Sama teema on myös Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman lapsen oikeuksien viestintäverkoston tämän vuoden teema.
– Haluamme nostaa erityisesti mielen hyvinvointia, koska se on ollut paitsiossa viime vuodet, toteaa viestinnän asiantuntija Maria Talvitie Lastensuojelun Keskusliitosta.
Myös nuoret itse ovat pitäneet mielenterveysteemaa esillä. Erityisasiantuntija Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta kertoo, että kouluterveyskyselyiden mukaan nuorten ahdistus koronan jälkeen ei ole vähentynyt Suomessa. Erityisesti tytöillä se on yleistä.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota muun muassa palvelujen resursointiin Suomessa ja siihen, että mielenterveyden näkökulmasta huomioitaisiin eri lapsiryhmien erilaiset tarpeet. Komitean tuoreiden suositusten mukaan Suomessa tulisi entistä vahvemmin ottaa lapset ja nuoret mukaan pohtimaan, miten mielenterveysongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä.
Esimerkiksi perheiden köyhyys kuormittaa lapsiakin, ja heikko taloustilanne tarkoittaa helposti kaveripiirin ulkopuolelle jäämistä. Myös syrjintä tai pelkkä syrjinnän pelko kuormittaa vähemmistöihin kuuluvien lasten mieltä.
Aikuisten tehtävä on rakentaa maailma, jossa lapset voivat hyvin.
– Jos lapsista ei pidetä huolta, ei yhteiskuntakaan ole kestävällä tasolla, Custódio toteaa.
Mielenterveyden kannalta on tärkeää, että joku välittää
Joensuun seurakuntien kasvatustyö tukee lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä pitkin vuotta maksutonta, avointa ja turvallista toimintaa, jota vetävät koulutetut työntekijät tai vapaaehtoiset. Lisäksi seurakuntien nuorisotyöntekijät käyvät kouluilla pitämässä oppitunteja ja pidempiäkin kursseja kaveritaidoista.
– Kysykää, mitä kuuluu ja miten menee. Mielenterveydelle on merkittävää, että joku huomaa ja välittää, Noora Kähkönen vinkkaa meille kaikille.
Tea Ikonen
Kato mua la 25.11.2023
- Lapsen oikeuksien tapahtuma, teemana lapsen oikeus mielen hyvinvointiin
- Alkaa lasten kirkkohetkellä klo 12 Joensuun kirkossa (Papinkatu 1b)
- Toimintapisteet klo 13 alkaen yhteiskoulun lukiolla (Papinkatu 3)
- Järjestäjät: Joensuun ev.lut. seurakunnat yhteistyössä lapsiperhepalveluja tuottavien järjestöjen kanssa