”Tässä porukassa tällä paikalla on hyvä olla, kunpa mikään ei muuttuisi.” On oma tärkeä ryhmä: perhe, kaveriporukka, harrastuskaverit, kiva luokka tai hyvä ripari. Mutta kun joku lähtee joukosta pois, jotakin muuttuu ja hyvä tunnelma ehkä särkyy.
Parituhatta vuotta sitten oli muodostunut tiivis ryhmä, jolla oli mahtava fiilis ja hyvä olla yhdessä. Kaikki särkyi, kun ryhmän johtaja tapettiin, mutta sanoja ei löydy sille, että joukon kokoontuessa kuolleeksi luultu, rakas ja tärkeä ilmestyi paikalle. Nyt oli kaikki kohdallaan. Mutta kuinkas sitten kävikään – kun porukka, opetuslapset ja Jeesus kokoontuivat?
Jeesus sanoi: ”Nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.” Mikä tunnelman mahalasku. Juuri kun kaiken piti olla taas kunnossa, elämä iloista juhlaa – ja sitten tämä. Osalta opetuslapsijoukkoa taisi tulla tippa linssiin, sillä Jeesus jatkoi: ”Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin. Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.”
Olipa kova läksy – hyvään oloon ei voinut jäädä lillumaan. Elämässä piti mennä eteenpäin. Ilosta suruun, yhdessäolosta jäähyväisiin ja eroon. Opetuslastenkin. Mitä oli tulossa, sitä ei kukaan tiennyt eikä ymmärtänyt. ”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.”
Muutos saattoi särkeä jotain mutta samalla synnyttää uutta. Jumalan hylkäämiksi itsensä kokeneet saivat aikanaan kokea Jumalan voimakkaan läsnäolon. Loppujen lopuksi jäähyväiset merkitsivät sitä, että Kristus ei jäänyt vain pienen opetuslapsipiirin iloksi sinne parintuhannen vuoden taakse, vaan Pyhän Hengen, Totuuden hengen kautta hän vaikuttaa tässä maailmassa, meissäkin. Näyttää totuuden siitä, millaisia me oikeasti olemme, näyttää totuuden, miten valtava on Jumalan rakkaus ja armo. Synnyttää uskoa, iloa, rakkautta. Auttaa elämän muutoksissa, johdattaa ilosta suruun ja takaisin iloon.
Kaija Santti
Pastori
Joensuun seurakunta