Miten hyvin sinä olet varautunut selviämään itsenäisesti vähintään kolmen vuorokauden ajan – esimerkiksi silloin, kun tekninen vika tai myrsky katkaisee sähköt?
Jokaisen olisi hyvä varautua pärjäämään kotona kolmen päivän ajan omin voimin. Kuva: iStock
Häiriö sähköverkossa vaikeuttaa arkea nopeasti. Valot ja lämmitys eivät toimi. Verkkoyhteydet eivät toimi. Hanasta ei tule vettä eikä wc-pönttöä voi huuhdella.
Ruoan valmistaminen hankaloituu. Jääkaapin sisältö alkaa lämmetä ja pakastimen sisältö sulaa.
Puhelinverkot on suunniteltu toimimaan sähkökatkojen aikana akkuvoimalla enintään muutaman tunnin. Maksukortit ja raha-automaatit lakkaavat toimimasta. Kaupat saattavat joutua sulkemaan ovensa. Autoa ei pysty tankkaamaan.
– Jokaisen olisi hyvä ennakoida ja varautua pärjäämään kotona kolmen päivän ajan omin voimin, tiivistää projektisuunnittelija Mervi Tiermas Oulun maa- ja kotitalousnaisista.
Kotitalouksien 72 tunnin varautumissuosituksen taustalla on laaja verkosto viranomaisia ja järjestöjä. Varautumissuositusta pitävät esillä toiminnassaan maa- ja kotitalousnaisten lisäksi muun muassa martat, maanpuolustusjärjestöt, vapaapalokunnat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, partiolaiset ja Suomen Punainen Risti. Koordinaattorina on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
Häiriötilanteisiin varautuminen on osa arkea
Tarvetta pitää kaapissa kolmen päivän hätävaraa voi olla vaikea hahmottaa etenkin, jos asuu suurella paikkakunnalla, missä kaupat ovat auki arkena ja pyhänä, osin öisinkin.
Ennakointikyky voi riippua osittain ihmisen asuinpaikkakunnasta. Kotivaraa ei ehkä aktiivisesti tule ajatelleeksi, jos kotoa on lyhyt matka kipaista kauppaan.
Ennakoinnin tarpeellisuutta ei välttämättä tule ajatelleeksi siksikään, että suomalainen yhteiskunta on melko varmasti toimiva.
Olemme tottuneet hyvälle. Esimerkiksi pitkäkestoiset sähkökatkot ovat loppujen lopuksi melko harvinaisia tai ainakin ne tuntuvat osuvan yleensä aivan muualle Suomeen.
Tiermas muistuttaa, että häiriötilanteisiin varautuminen on osa arkea.
– Kotiin varataan hyvin säilyvää syömistä ja juomista – sellaisia elintarvikkeita, joita taloudessa tavallisestikin syödään. Kotivaraa ei tarvitse pitää koskemattomana häiriötilannetta odottamassa, vaan sitä voi kuluttaa pois normaalisti ja täydentää sitä mukaa, kun jotakin loppuu.
Pari päivää pärjää ilman ruuan kuumentamista
Hyvin säilyvien elintarvikkeiden varaaminen kaappiin kuulostaa kohtuullisen simppeliltä tehtävältä.
Haastavampaa on ruoan lämmittäminen sähkökatkon aikana. Yksi saattaa kaivaa esiin kesän jälkeen varastoon kuljetetun kaasugrillin. Toinen muistaa, että taloyhtiön pihalla on grillikatos ja varastossa siihen puuta tai hiiliä. Kolmas keittää vettä ja lämmittää ruokaa retkikeittimellä.
– Yksinkertaisinta voisi kuitenkin olla, jos syö muutaman päivän ajan jotakin, jota ei tarvitse lämmittää. Mahdollisuuksia on monia: hedelmät, juurekset, kasvikset, pähkinät, leipä… On myös olemassa liha-, kala- ja kasvissäilykkeitä, jotka ovat jo kypsiä.
– Pariksi päiväksi keksii kyllä syötävää, vaikka ruokaa ei pystyisikään kuumentamaan, Tiermas uskoo.
Joensuun seurakuntayhtymän valmiuspäällikkö, kirkkoherra Ville Ojalan mukaan erilaisiin poikkeusoloihin kannattaa varautua myös omassa elämässään. – Henkinen valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin materiaalinen. Positiivinen asenne ja hyväntuulisuus auttavat, yhdessä selvitään eteenpäin. Kuva: Tea Ikonen
Radiolla, pattereilla ja varavirtalähteellä pääsee pitkälle
Häiriötilanteessa tiedon saanti vaikeutuu. Nettiin pääsee hakemaan tietoa vain niin pitkään kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät.
Tiedonsaannin turvaamiseksi kotona olisi hyvä olla patteriradio.
– Itse hankin sellaisen käytyäni 72 tunnin kotivaraan liittyvän koulutuksen. Koulutuksessa hoksasin myös, että tarvitaan valonlähde. Niinpä ostin myös otsalampun.
Radiota ja taskulamppua varten pitää varata paristoja. Kännykkä pysyy elossa varavirtalähteen avulla. Varavirtalähteitä voi kotona olla useitakin.
Kokonaan toinen asia on, onko ne muistettu käytön jälkeen ladata toimintakykyisiksi. Pitäisikö kodeissa siis nimetä ”varavirtavastaava”, joka huolehtisi varavirta-akut säännöllisesti latauspiuhan päähän?
– Ihan hauska ajatus. Miksipä ei, Tiermas naurahtaa.
– Vaikka yksinkertaisinta taitaa olla, että kukin käyttäjä huolehtii varavirtalähteen täyteen aina, kun on varavirtaa käyttänyt.
Vesikatkon varalle kannattaa hankkia nestettä
Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta.
Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa kunta järjestää yleensä vedenjakelupisteen, josta haetaan vettä omiin astioihin.
Veden hakemista varten kotiin on tarpeen varata muutamia kanistereita tai kannellisia ämpäreitä.
Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa nestettä. Lisäksi tarvitaan vettä ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.
– Juomavettä ei tarvita välttämättä kahta litraa päivää kohti, osan nesteytyksestä saa esimerkiksi mehuista ja mehukeitoista. Vesikatkon varalle on hyvä varata kotiin silti myös pullovettä.
Muutamia litroja vettä voi Tiermaksen mukaan päästää itse hanasta pulloon ja pitää varalla jääkaapissa kunhan muistaa, että itse pullotettu vesi ei säily hyvänä yhtä pitkään kuin kaupasta ostettu pullovesi.
Asunnot viilenevät 1–3 vuorokaudessa
Suurin osa asunnoista lämpenee sähkön avulla, sillä myös kauko- ja maalämpö tarvitsevat toimiakseen sähköä. Varsinkin talvella asunnon kylmeneminen tulee nopeasti ongelmaksi. Takkaa ja muita tulisijoja lukuun ottamatta kaikessa lämmittämisessä tarvitaan sähköä.
Kylmällä puutalot kylmenevät +10 asteeseen alle vuorokaudessa. Elementtikerrostalo kylmenee noin kahdessa ja jykevä kivitalo noin kolmessa vuorokaudessa. Sähköjen palattua talojen lämmittäminen vie aikaa.
Yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä tai pyyheliinoilla. Pue päälle lämpimät vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät, vedä tarvittaessa pipo päähän ja hanskat käteen.
Kaiva esiin kaikki peitteet ja makuupussit. Nuku perheenjäsenten kanssa vierekkäin yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu. Tee pöydästä peittojen avulla maja ja nuku siellä. Jos omistat retkiteltan, pystytä se sisälle nukkumista varten.
Minna Kolistaja
Artikkeli on julkaistu alun perin Rauhan Tervehdys -lehdessä.
Varaa kaappiin syötävää ja juotavaa
- pullovettä
- mehuja ja mehukeittoja
- tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia
- säilykkeitä
- leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
- muroja, myslejä, hiutaleita
- pähkinöitä, siemeniä
- kuivattuja hedelmiä
- hilloja, soseita
- kala-, liha- ja papusäilykkeitä
- välipalapatukoita, keksejä, suklaata
Muista huomioida erityisruokavaliot ja varata ruokaa myös lemmikkieläimille.
Varaa kotiin näitäkin
- kannellinen ämpäri tai kanisteri
- taskulamppu tai otsalamppu
- paristokäyttöinen radio
- paristoja
- kynttilöitä ja tulitikkuja
- ladattu varavirtalähde
- hiukan käteistä rahaa
- lääkkeitä
- joditabletteja
- roskapusseja, jätesäkkejä
- kosteuspyyhkeitä
- ilmastointiteippiä
- polttopuita takkaa/uunia varten
- kertakäyttöastioita ja -ruokailuvälineitä