Vuoden alussa aloittaneen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivonen tietää, että ihmiselämä on moninaista. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta ihminen saisi sen avun, jota kulloinkin tarvitsee.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivosen mukaan hyvinvointialueen käynnistyminen ei tuottanut isoja ongelmia, olihan asiaa valmisteltu pari vuotta ja lisäksi Pohjois-Karjalassa on järjestetty sote-palveluita maakunnallisella mallilla jo kuusi vuotta. – Uutta on se, että haluamme panostaa kumppanuuteen ja tehdä yhteistyötä laaja-alaisemmin kuin kuntayhtymän aikaan, Leivonen toteaa. Kuva: Tea Ikonen
- AUTTAMISHALU. Ihmisten auttaminen on kiinnostanut minua lukiosta lähtien. Alkuperäiseltä ammatiltani olen kätilö, ja siinä ammatissa työskentelin pitkään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sittemmin minua alkoi kiinnostaa johtaminen. Kouluttauduin ensin terveystieteiden maisteriksi, ja pari vuotta sitten valmistuin terveystieteiden tohtoriksi. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtajana aloitin elokuussa.
- HYVINVOINTI. Hyvinvointialueen toiminnan painopistettä halutaan siirtää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Tavoittelemme fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä hyvinvointia. On tärkeää, ettei ihmisten palvelutarvetta arvioida vain sairauden näkökulmasta. Ihmisten elämä on moninaista, ja siihen täytyy palveluiden vastata. Meidän on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta ihminen saisi juuri sen avun, jota kulloinkin tarvitsee.
- YKSINÄISYYS. Tässä ajassa kenties merkittävin hyvinvointiongelma on yksinäisyys. Se koskettaa kaikkia ikäryhmiä mutta erityisesti ikäihmisiä. Seurakunnilla on iso rooli olla ennaltaehkäisemässä yksinäisyyttä muun muassa ystäväpalvelun, harrastustoiminnan tai perhe- ja parisuhdeneuvonnan keinoin ja antamassa sellaista matalan kynnyksen tukea, jota ihmiset tarvitsevat.
- SAIRAALASIELUNHOITO. Erikoissairaanhoidossa työurani tehneenä minulla on kokemusta myös siitä, kuinka sairaalasielunhoito on tärkeä osa sairaalan toimintaa. Sairaalapapit toimivat työnohjauksellisena tukena, jonka puoleen henkilökunta saattoi kääntyä, jos vaikka lapsipotilas tai työkaveri menehtyi. Myös pelastustoimen henkilökunta kohtaa työssään järkyttäviä tilanteita, joita voidaan käydä papin kanssa läpi.
- YHDESSÄ. Olemme perustamassa alueellisia kumppanuusryhmiä, joihin kutsumme edustajia järjestöistä, seurakunnista, elinkeinoelämästä ja yrityksistä. Kumppanuusryhmien kautta saamme asiakkaiden ääntä kuuluviin siitä, mitä palveluita tarvitaan ja miten ne tulisi järjestää. Päämäärämme ovat vaikuttavimmat palvelut, jotka toteutetaan yhdessä.
Tea Ikonen