Jos lasten asioista sopiminen eron yhteydessä on vaikeaa, apua sovun löytämiseen voi hakea perheasioiden sovittelusta. Sovittelun keskiössä on lapsen etu ja tavoitteena estää erimielisyyksien kärjistyminen pitkittyneiksi kiistoiksi.
Kun parisuhde päättyy, yhteinen vanhemmuus jatkuu. Lasten asioiden järjestäminen eron jälkeen on melkoinen palapeli, jonka kokoamiseen saa tarvittaessa apua perheasioiden sovittelusta. Joensuun seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksessa sovittelijoina toimivat muun muassa perheneuvojat Salla Ulvi-Altio (vas.), Minna Snellman ja Piia Nurhonen. Kuva: Virpi Hyvärinen
Parisuhteen päättyminen on kriisi, joka ravistaa usein sen kohdannutta pohjia myöten. Jos eroavalla parilla on lapsia, edessä on asumisjärjestelyjen ja omaisuuden jakamisen lisäksi sopiminen siitä, miten lasten asiat eron jälkeen järjestetään.
Ilmoilla liikkuu niin isoja kuin pieniä kysymyksiä: Jatkammeko yhdessä lasten huoltajina? Kumpi on lähivanhempi? Miten lasten kulut katetaan? Entä miten vaihdot toteutetaan, kumpi vastailee Wilmaan, kulkeutuvatko lapsen lempiverkkarit varmasti ajallaan kodista toiseen?
Aina asioista sopiminen ei onnistu vanhempien kesken. Välit voivat olla tulehtuneet tai asioista ollaan kovasti eri mieltä. Tällöin apua voi hakea perheasioiden sovittelusta.
Sovittelussa neuvotellaan käytännön asioista
Perheasioiden sovittelussa koulutetut ammattilaiset tarjoavat tukea ja apua vanhempien välisten keskustelujen edistämiseksi.
– Sovittelijat pyrkivät tarjoamaan turvallisen, puolueettoman tilan ja ajan sopia lapsiin liittyvistä käytännön asioista niin, että tila rajataan vain ja ainoastaan niihin. Esimerkiksi suhteen päättymiseen liittyviä tekijöitä ei sovitteluun enää tuoda, kertoo Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen vs. johtaja Salla Ulvi-Altio.
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa sovittelu alkaa vanhempien erillisillä tapaamisilla, joissa käydään läpi, mistä sovittelussa on kyse ja mistä asioista vanhemmilla on tarvetta sopia. Tämän jälkeen yhteisiä sovittelutapaamisia on yhdestä kolmeen. Viimeisellä kerralla sovitaan mahdollisesta seurantatapaamisesta.
– Sovittelussa neuvotellaan esimerkiksi lasten huoltajuuteen, tapaamisiin ja muihin lapsiin liittyvistä käytännön asioista. Neuvotteluissa luodaan yhdessä pohjaa sopimukselle, joka voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona, kertoo Ulvi-Altio.
Lapsen etu lähtökohtana
Sovittelijat eivät tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttavat kysymyksillään vanhempia itse löytämään omalle perheelleen sopivat ratkaisut. Neuvoteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaiset ratkaisut olisivat lapsen kannalta parhaita mahdollisia.
Lähtökohtaisesti lapsen etu on se, että vanhemmat saavat sovittua lapsen asioista rakentavasti, lapsi saa säilyttää suhteet molempiin vanhempiinsa ja lapsen arki sujuu erosta huolimatta.
– Ero on kriisi myös lapsille, ja vanhemmat ovat lapsen selviytymisessä ja sopeutumisessa avainasemassa. Lasten tehtävä ei ole toimia vanhempien välisinä viestintuojina tai käytännön asioiden sopijoina, vaan on tärkeää, että aikuisilla säilyy neuvotteluyhteys keskenään, sanoo Ulvi-Altio.
Sovittelun kello käy lasten aikaa. Siksi prosessi pyritään pitämään tiiviinä, vaikka eroon liittyvä tunnetyö aikuisilla jatkuisi. On tärkeää saada sovittua lapsen arkeen liittyvistä asioista pian.
– Onnistunut perheasioiden sovitteluprosessi voi myös ennaltaehkäistä asioiden sopimista oikeusteitse, Ulvi-Altio toteaa.
Perheasioiden sovittelu on lakisääteinen palvelu
Perheasioiden sovittelu on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet.
– Pohjois-Karjalassa palvelu on järjestetty jo useamman vuoden ajan yhteistyössä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu myös hyvinvointialueelle siirryttäessä, kertoo hyvinvointialueen lapsiperheiden palvelujen palvelupäällikkö Hanna Myllylä.
Myllylä näkee perheasiain neuvottelukeskuksen roolin kokonaisuudessa merkittävänä. Se täydentää hyvinvointialueen palveluita.
– Toiminta on luvanvaraista, eikä muilla yksittäisillä palveluntuottajilla ole alueella lupia toimia avioliittolain mukaisena sovittelijana. Neuvottelukeskuksen työntekijöiden asiantuntemus sovittelijana on hyvää ja siellä on todella panostettu työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen tässä asiantuntijatyössä.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymään kuuluvan perheasiain neuvottelukeskuksen lisäksi myös hyvinvointialueen omassa kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä perheoikeudellisissa palveluissa työote on Myllylän mukaan sovitteleva. Niissä tarjotaan apua haastavissa parisuhdetilanteissa sekä tuetaan vanhempia löytämään lapsen edun mukaisia ratkaisuja erotilanteessa.
Virpi Hyvärinen
Perheasioiden sovittelu
Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa
- Tavoitteena auttaa vanhempia sopimaan lasten asioista eron yhteydessä
- Vanhempien erillistapaamiset, 1–3 yhteistä tapaamista, mahdollinen seurantakäynti
- Ei johda viralliseen sopimukseen, sopimus tehtävä haluttaessa erikseen lastenvalvojalla
- Koulutetut sovittelijat ohjaavat työskentelyä
- Seurakuntayhtymän maksuton ja luottamuksellinen palvelu Pohjois-Karjalan maakunnan alueella asuville
- Ajanvaraus ma, ke, to klo 9–11 ja ti klo 10–12, p. 050 4308 472
- Tapaamiset perheasiain neuvottelukeskuksessa, Penttilänkatu 1 F, 2. krs