Heinäkuun alussa Joensuun pesäpallostadionin täyttää veisuu. Joensuun herättäjäjuhlilla saa piipahtaa tai viipyä pitempään.
Talkoopuuhien välissä otetaan rennosti. Kuvassa nuoria talkoolaisia Nilsiän herättäjäjuhlilla vuonna 2017. Kuva: Anna-Liisa Karhula.
Veisuun tunnelma on jäänyt Joensuun herättäjäjuhlien pääsihteeri Kati Nissin mieleen jo lapsuuden herättäjäjuhlista.
– Siinä oli jotakin ihmeellisen turvallista ja kannattelevaa, kun tuhannet ihmiset ympärillä lauloivat. Siihen saattoi vaikka nukahtaa penkkien väliin nurmikolle.
Veisaaminen tarkoittaa Siionin virsistä, herännäisyyden rukous- ja laulukirjasta, ilman säestystä laulamista. Nissi kuvailee veisaamista vuoropuheluksi:
– Vuorollaan kukin puhuja pitää lyhyen puheen ja siihen vastataan lennosta valitulla virrellä. Puheissa keskeistä on rinnallakulkijan näkökulma ja se, että ihmisen ja Vapahtajan väliin ei aseteta mitään.
Jokainen on samalla viivalla
Juhlille voi saapua aivan spontaanisti, vaikka herännäisyyden eli körttiläisyyden perinne ei olisikaan itselle tuttua.
– Kannattaa lähteä liikkeelle avoimin ja tutkailevin mielin – sillä pääsee pitkälle! Nissi sanoo.
Juhlilla voi nähdä ihmisiä, joilla on yllään tumma körttipuku. Nissin mukaan se on nykyään harvinaista.
– Ylivoimaisesti suurin osa juhlavieraista pukeutuu aivan tavallisiin vaatteisiin.
Nissi selittää, että körttipuku oli yleinen heränneiden keskuudessa 1800-luvulta aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka. Vaatetus oli ulkoinen merkki sisäisestä muutoksesta, heräämisestä.
– Tänä päivänä körttiläisyydessä ei korosteta erottumista muista. Herääminen on pikemminkin sitä, että havahdutaan siihen, miten kuulumme yhteen, olemme samalla viivalla ja kaikessa Jumalan mittaamattoman armon varassa.
Juhlille yksin saapuvat otetaan huomioon
Päätapahtuma on juhlakentällä Joensuun pesäpallostadionilla. Lisäksi eri puolilla kaupunkia on monipuolista oheisohjelmaa. Esimerkiksi lapsille ja perheille on kirkonmäellä tarjolla monenlaista puuhaa, ja nuoret pitävät yökahvilaa Urheilutalolla.
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Petri Karttusen mukaan herättäjäjuhlat ovat kaikenikäisten yhdessäoloa.
– Yhteys tässä moni-ilmeisessä joukossa voi olla uusi ja hieno kokemus.
Karttunen tietää, että juhlilla ei ole vaikeaa solmia uusia tuttavuuksia. Juhlille ensi kertaa ja yksin osallistuville on lauantaina ohjelmassa oma tapaaminen.
– Kaveria, jonka kanssa jakaa juhlakokemuksia, voi hakea myös kaverisovelluksen avulla, Karttunen vinkkaa.
Riisipuuro maistuu kesälläkin
Juhlien makumaailmaan kuuluvat piparmintun, aniksen tai salmiakin makuiset körttipastillit. Herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen Herättäjä-Yhdistyksestä kertoo, että nuoret myyvät juhlilla tuhansia pastillipusseja.
Korkalainen tulee juhlille Nilsiästä. Hänelle juhlien klassikkoruoka on juhlaravintolassa nautittu riisipuuro. Joensuun juhlilla myydään myös herkullisia juhlamunkkeja.
Tapahtumaan odotettaisiin yli 20 000 kävijää, ellei koronaa olisi.
– Ymmärrän, että erityisesti vanhempaa väkeä ja riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä saattaa mietityttää, uskaltaako juhlille lähteä, Korkalainen sanoo myötätuntoisesti.
Etänä juhlille voi osallistua Körttiradion kautta. Se kuuluu Joensuussa taajuudella 101,5 MHz. Järviradio lähettää perjantain aattoseurat, lauantain lähetysseurat ja sunnuntain messun. Lauantain päiväseurat kuullaan Yle Radio 1:ssä viikko juhlien jälkeen, su 10.7. klo 11.
Tutustu herättäjäjuhlien ohjelmaan: herattajajuhlat.fi
Juhlaohjelma, Siionin virret ja Körttiradio löytyvät Herättäjä-Yhdistyksen sovelluksesta, jonka voi ladata kännykkään. Lataa sovellus täältä.
Juhlaopasta (5 e) on myynnissä Joensuun seurakuntakeskuksen neuvonnassa, Rantakylän ja Pielisensuun seurakuntatoimistoissa sekä Kontiolahden seurakunnan kirkkoherranvirastossa.
Hanna Pekkanen