Pääsiäinen on täynnä symboliikkaa. Lasten askartelut, kodin koristeet ja pääsiäisen ruoat kantavat mukanaan vahvaa kristillistä sanomaa.
Kuva: Pixabay.
Pääsiäisemunien maalaaminen – tai ainakin suklaamunien syöminen – kuuluu monien pääsiäiseen.
Pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Se muistuttaa Jeesuksen haudasta, joka näyttää päältä kuolleelta, mutta jonka sisällä onkin uuden elämän alku. Niin kuin tipu murtautuu ulos munankuoresta, Kristus murtautui ulos haudasta.
Myös suklaamunilla on sama merkitys. Sen sisällä oleva yllätys kertoo ensimmäisen pääsiäisen iloisesta yllätyksestä: hauta onkin tyhjä, Jeesus on noussut kuolleista.
Legendan mukaan Maria Magdalena vei ylösnousemuksen mahdollisuutta epäilleelle Rooman keisari Tiberiukselle lahjaksi ensimmäisen punaiseksi värjätyn pääsiäismunan ja kertoi Jeesuksen nousseen kuolleista. Punainen väri symboloi Jeesuksen verta. Ortodoksit värjäävät pääsiäismunansa edelleen usein punaisiksi.
Virpojien pukeutuminen noidiksi kertoo itäisen ja läntisen perinteen sekoittumisesta
Kuva: Pixabay.
Virpominen liittyy palmusunnuntaihin. Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja häntä tervehdittiin palmunoksia heiluttaen. Meillä palmunoksat on korvattu pajunoksilla, jotka koristellaan paperikukilla ja höyhenillä.
Virpomisen tarkoitus on siunata eli toivottaa virvottavalle kaikkea hyvää, mitä Jumala voi antaa. Virpomiseen voidaan liittää erilaisia virpomaloruja ja -siunauksia, ja virpojalle on tapana antaa pieni palkka: suklaamuna, rahaa tai makeisia.
Tapa virpoa on peräisin Venäjältä ja itäisestä Suomesta, ortodokseilta. Alun perin virpomaan lähdettiin parhaissa juhlavaatteissa, mutta Karjalan evakoiden asetuttua eri puolille Suomea virpomiseen yhdistyi läntinen trulliperinne ja lapset alkoivat virpoa noidiksi pukeutuneina. Tavassa on tiettyä epäloogisuutta: virpojat toivottavat siunausta, noidat taas tuovat vanhan uskomuksen mukaan pahaa. Palmusunnuntain virpojanoidat ovatkin esimerkki perinteiden sulautumisesta tilanteessa, jossa tapojen alkuperäisiä merkityksiä ei tunneta.
Miten muniva jänis liittyy protestantteihin?
Kuva: Pixabay.
Pääsiäispupu on tuttu aihe niin pääsiäiskorteista kuin -suklaistakin. Miten jänis liittyy pääsiäiseen?
Pääsiäispupun historia liittyy pääsiäismunan tapaan esikristilliseen aikaan ja sen merkityskin on samansuuntainen: nopean ja runsaan lisääntymisen takia jänis on hedelmällisyyden ja uuden elämän vertauskuva.
Protestantit leimasivat 1400-luvun Saksassa munien siunaamisen ja antamisen katoliseksi tavaksi, mutta pitivät sen osana pääsiäisperinnettään keksimällä sille uuden, uskonnosta irrallisen selityksen. Sen mukaan munat lahjoitti lasten uskomuksiin sopien muniva jänis.
Vanhan uskomuksen mukaan jänis nukkuu silmät auki tai ei nuku lainkaan. Siksi jänistä on pidetty vertauskuvana ylösnousseesta Vapahtajasta, joka ei kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen.
Lammaspaisti pääsiäisateriana periytyi kristityille juutalaisilta, mutta sai uuden merkityksen
Kuva: Pixabay.
Lammas ilmestyy joihinkin suomalaisiinkin koteihin pääsiäisenä juhla-aterian muodossa. Pääsiäisenä voidaan tarjota pääruokana lampaanpaistia, joissakin maissa myös leivonnaiset valmistetaan pääsiäisenä lampaan muotoon.
Juutalaiset viettivät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen kunniaksi. Juhlan kokokohta oli pääsiäislampaan syöminen. Jeesus halusi elämänsä viimeisenä iltana noudattaa vanhaa perinnettä, mutta antoi sille uuden sisällön. Kun juutalaisten pääsiäislammas vei ajatukset historiaan, Jeesus katsoi eteenpäin. Hän oli itse uhrikaritsa, joka kuoli ihmisten syntien vuoksi.
Kristityille pääsiäislammas symboloikin juutalaisista poiketen Kristusta uhrikaritsana. Kirkkotaiteessa tämä teema nähdään usein voitonlippua kantavan karitsan muodossa.
Virpi Hyvärinen
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat (Kirjapaja 2000) sekä Reinikainen, Satu: Ihme pääsiäinen (Lasten Keskus 2012)