Pielisensuun kirkolla kokoontuu joka toinen perjantai seniori-ikäisten hyvinvointiryhmä. Ryhmää vetävät aktiiviset seurakuntalaiset.
– Parasta tilaisuuksissa on yhdessäolo ja se, että joka kerta saa lisää tietoa jostain asiasta, kertoo Kaija Ruokolainen (vas.). – Eläkeläiselle ja yksinasuvalle keskustelutilaisuudet ovat tärkeitä, lisää Rauno Heinonen. Joulukuun tapaamisessa olivat mukana myös Sinikka Huurinainen sekä ryhmän vetäjä Pirjo Ketonen. Kuva: Kirsi Taskinen
Pari vuotta sitten Pielisensuun seurakunnan aikuistyön vastuuryhmässä pohdittiin, millaiselle aikuistyölle seurakunnassa olisi tarvetta. Ikäihmiset olivat toivoneet kokoavaa toimintaa, yhteistä ruokailua ja tukea arkiseen elämiseen ja olemiseen.
Kaksi luottamushenkilöä, Pirjo Ketonen ja Päivi Eteläpää, ideoivat hyvinvointiryhmän, jonka tarkoituksena on tarjota seniori-ikäisille sosiaalista kanssakäymistä ja vertaistukea sekä edistää heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Hyvinvoinnin teema oli molemmille tuttu, sillä Eteläpää on koulutukseltaan fysioterapeutti ja Ketonen ravitsemusterapeutti.
Koronapandemia lykkäsi toiminnan aloittamista, mutta vihdoin syksyllä 2021 ryhmä saatiin pyörimään. Korona myös lisäsi tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle.
– Pitkittynyt korona-aika pahensi ikääntyneiden yksinäisyyttä, kun pandemian alussa seniori-ikäisiä kehotettiin turvallisuussyistä välttämään kontakteja, Ketonen sanoo.
Tapaamisia järjestetään nimenomaan siksi, ettei kukaan jäisi tahtomattaan yksin.
Syksyllä tapaamisia oli neljä. Geriatri Mika Elon puheenvuoroa tuli kuuntelemaan lähes sata senioria, mutta yleensä osallistujia on ollut reilut kolmisenkymmentä.
Kevätkaudella ryhmä kokoontuu joka toinen perjantai klo 10–12. Ohjelmallinen osuus kestää puolitoista tuntia, minkä jälkeen aterioidaan yhdessä.
Monipuolista ohjelmaa
Tapaamiset etenevät aina samaan tapaan. Aluksi jutellaan päivän kuulumiset. Sitten kuullaan asiantuntijaluento, jonka teema liittyy senioreiden elämää koskettaviin asioihin. Syksyllä puhuttiin elämänkaaren vaiheista, ikääntymisen haasteista, aktiivisesta arjesta ja hyvästä ruoasta. Kevätpuolen teemoja ovat esimerkiksi usko, lepo ja mielen hyvinvointi.
Luentoa ja keskustelua seuraa Päivi Eteläpään vetämä tuolijumppa.
– Jumpan jälkeen muistutellaan mieliin myönteisiä elämän kokemuksia arjen iloksi ja voimavaraksi. Kokemusten jakaminen auttaa meitä ymmärtämään omaa elämäämme ja itseämme, Ketonen kuvailee.
Ohjelmallisen osuuden päätteeksi lauletaan virsi ja hiljennytään rukoukseen. Tapaamiset päättyvät yhteiseen ruokailuun. Aterian äärellä on luontevaa jatkaa keskustelua oman pöytäkunnan kesken.
– Jokainen saa olla osallinen kokoontumisissa omalla panoksellaan ja itselle luontaisella tavallaan, Ketonen painottaa.
Kohti mahdollistamisen kulttuuria
Pielisensuun aikuistyöstä vastaava pappi Antti Kyytsönen on hyvin innostunut toiminnasta, joka on seurausta seurakuntalaisten aktiivisuudesta.
– Monessa tilanteessa olen hehkuttanut ja tulen hehkuttamaan näitä tilaisuuksia, Kyytsönen sanoo.
Suomessa seurakunta nähdään usein työntekijälähtöisenä palveluiden järjestäjänä ja tarjoajana. Tällainen seurakunta hiipuu sitä mukaa kuin sen verotulot vähenevät. Jos toiminta nojaa enemmän seurakuntalaisten aktiivisuuteen, seurakunta pysyy elinvoimaisempana. Tästä on kysymys senioriryhmän tapauksessa.
Aktiiviset seurakuntalaiset vastaavat senioriryhmän sisällöistä ja pitkälti myös markkinoinnista. Seurakunnan työntekijöiden rooli liittyy mahdollistamiseen, kannustamiseen ja innostamiseen. Antti Kyytsönen toimii yhteyshenkilönä viestintään ja tukee tarvittaessa, seurakuntasihteeri hoitaa tilavaraukset ja tilastoinnin ja emäntä ruokailun.
Kyytsösen mukaan seurakunnan toimintakulttuuria tulisi viedä sinnikkäästi mahdollistamisen suuntaan. Tie on pitkä, sillä työntekijälähtöisyydellä on pitkä historia.
– Koulutusta tulisi tarjota sekä työntekijöille että vapaaehtoisille ja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tulisi jakaa. Aktiivisilta seurakuntalaisilta tulisi säännöllisesti kysyä uusia ideoita ja luopua tarvittaessa vanhasta toiminnasta, jotta uudelle tulee voimavaroja, Kyytsönen hahmottelee.
Hän muistuttaa, ettei kaikkien asioiden hallinnan tarvitse olla työntekijöiden käsissä. Vastuuta voi antaa myös seurakuntalaisille, mutta samalla on huolehdittava, etteivät vastuut kasaannu liiaksi muutamien harteille.
Palaute ilahduttaa
Pirjo Ketonen haluaa antaa panoksensa seurakunnan kautta tapahtuvaan toimintaan, koska hänelle usko on elämän voimavara.
Kuinka hän rohkaisisi muita lähtemään mukaan?
– Ehkä tarttuisin hihasta ja pyytäisin ystävällisesti mukaan. Seurakuntalaiset odottavat ja arvostavat sitä, että työntekijä kysyy heitä mukaan toimintaan. Kun sitten vapaaehtoisia saadaan mukaan tavalla tai toisella, on tärkeää, että mukanaolosta annetaan myönteistä palautetta ja rohkaistaan jatkamaan, Ketonen kertoo.
Kokoontumisten sisältörungon kokoaminen on ollut kohtuullisen helppoa, sillä sekä Ketosella että Eteläpäällä on aiempaa kokemusta hyvinvointiryhmien vetämisestä. Hyvät verkostot ovat auttaneet luennoitsijoiden löytämisessä.
Pielisensuun ryhmää on pidetty tarpeellisena ja kokoontumisista on tullut runsaasti myönteistä palautetta.
– Tapahtumia suunnitellessa emme osanneet odottaa näin hienoa vastaanottoa, Ketonen sanoo.
Topi Linjama
Yhdessä iloa arkeen Pielisensuun kirkolla
Luentojen (klo 10–11.30) päätteeksi keittolounas (5 €):
- 7.1. Usko elämän voimavarana (PERUTTU)
- 21.1. Arjen turvallisuus
- 4.2. Lepo ja rentoutuminen
- 18.2. Perhe, suku ja ystävät
- 4.3. Mielen hyvinvointi
- 18.3. Mitä tehdä yhdessä?
- 1.4. Kulttuurista hyvinvointia
- 22.4. Luopuminen osana elämää