Kaija Majoinen
Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin valtatiet täyttyvät ainakin viikonloppuisin matkailijoista. Koronapandemian myötä lomanvietossa on tapahtunut muutoksia ja yhä useamman suomalaisen matkailu keskittyy kotimaahan. Jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä kasvavaa kiinnostusta kesämökkejä kohtaan. Loma-ajan lisäksi niitä käytetään ympärivuotiseen vapaa-ajan asumiseen sekä etätyön tekemiseen.
Lomailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat yksi osa monipaikkaisuuden laajaa ilmiötä. Monipaikkaisuus voi liittyä myös työhön, kuten etä- tai kausityöntekoon, pendelöintiin, opiskeluun sekä perhesuhteisiin, kuten lasten vuoroasumiseen ja etäomaishoitoon. Monipaikkaisuudella tarkoitetaan kaiken kaikkiaan sitä, että yhden kiinteän asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuvat näiden paikkojen välillä.
Monipaikkaisuus on noussut näkyväksi nyt korona-aikana, koska yli miljoona suomalaista on tehnyt pääsääntöisesti etätyötä. On arvioitu, että näistä 20–30 % on työskennellyt vapaa-ajan asunnolta käsin. Vaikka korona-aika joskus päättyy, etätyö on tullut jäädäkseen.
Monissa kunnissa monipaikkaisuus nähdään mahdollisuutena elävöittää paikallisyhteisöä ja saada lisää tuloja. Tämän takia pannaan pystyyn etätyötiloja ja parannetaan nettiyhteyksiä. On myös käynnissä erilaisia kokeiluja, kuten maaseutuasumiskokeiluja ja somettavien etätyölähettiläiden toimintaa. Tutustuin äskettäin Koillismaan monipaikkahankkeen kokemuksiin. Kokeilussa ollut perhe ihastui väljyyteen ja luonnonläheisyyteen niin, että he halusivat muuttaa pysyvästi sinne asumaan. Elämänlaatu parani ja nettikokoukset näyttivät sujuvan takkatulen ääressä.
Monipaikkaisuuden mukanaan tuoma potentiaali ei konkretisoidu itsestään. Tarvitaan kehittämistoimintaa, jossa luodaan eri toimijoita ja sektoreita yhdistävä, sopimuspohjainen yhteistyömalli ja kehittämisalusta. Tässä tärkeitä toimijoita kuntien lisäksi ovat palveluja tarjoavat yritykset, yhdistykset ja seurakunnat. Yhdessä toimien vapaa-ajan palveluiden ja tapahtumien saavutettavuus paranee ja näkyvyys lisääntyy.
Kirkon uusi Ovet auki -strategia rohkaisee seurakuntia hyödyntämään monipaikkaisuutta. Iloa tuottavat toki vakiintuneet kesävieraiden kirkkopyhät. Vieraanvaraisina yhteisöinä seurakunnat löytävät varmasti muitakin uusia toimintoja. Niiden ansiosta pitäjiemme vetovoima voi vahvistua nykyisestään.
Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com