Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston. Paastosta tulee ensimmäisenä mieleen tietyistä ruoista pidättäytyminen. Paasto voi kuitenkin olla paljon muutakin.
Vuonna 2012 vietettiin ensimmäistä ekopaastoa. Olenpa kuullut somepaastostakin.
En ole koskaan varsinaisesti paastonnut, enkä aloittanut sitä tänäänkään. Ainakaan määrätietoisesti ja tarkasti ohjeita noudattaen. Paasto sai minut kuitenkin pysähtymään ja ajattelemaan, mistä minä haluaisin paastota tai mistä minun olisi tarvetta paastota.
Nämä ajatukset saivat minut miettimään kirjoituksen otsikkoa, tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen slogania ”Sinä riität”. Koen, että elämme tällä hetkellä ajassa, jossa mikään tai kukaan ei tunnu riittävän.
Mietitään vaikka ilmastoasioita. Pienet teot eivät tunnu enää merkittäviltä, kun joka päivä saa kuulla kymmenestä uudesta tavasta, jolla jokainen meistä tuhoaa luontoa. Ainekset ilmastoahdistukseen ovat valmiit.
Entäpä osaaminen ja jaksaminen. Välillä tuntuu, että maailmassa on vain moniosaajia, jotka jaksavat tehdä uusia innovaatioita taukoamatta. Kaikki ovat aktiivisia ja aikaansaavia. Väsymystä ei näy. Tai ainakaan sitä ei myönnetä kovin helposti.
Paaston alku innoitti minut miettimään, että vähempikin voisi riittää -sinä ja minä riitämme. On asioita, jotka on hoidettava, mutta on myös paljon asioita, joita ei ole välttämätöntä tehdä. Sain eräässä tilaisuudessa huoneentaulun, jossa luki kiinalainen sananlasku: ”Vaikka asioiden tekeminen on jalo taito, niin on myös asioiden tekemättä jättäminen. Elämän viisautta on karsia epäolennainen.”
Tämä on mielestäni hyvä ohje myös paaston ajalle.
Sari Jormanainen,
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
sari.jormanainen@evl.fi