Kulunut marraskuun kirkolliskokousviikko oli tämän neljä vuotta kestäneen istuntokauden viimeinen. Tämän vuoksi kokouksen asialista oli tavanomaista lyhyempi. Teimme silti viimeisen kokousviikon aikana päätöksiä, jotka koskettavat tavallisia seurakuntalaisia ja näkyvät seurakuntien toiminnassa.
Yksi tällainen oli kirkolliskokouksen hyväksymä esitys, jonka mukaan jokaiseen seurakuntaan on perustettava nuorten vaikuttajaryhmä. Tällä tavalla alle 29-vuotiaat, konfirmoidut nuoret ja nuoret aikuiset pääsevät osallistumaan seurakuntien toiminnan suunnitteluun ja päätösten valmisteluun. Vaikuttajaryhmien tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta nimenomaan seurakunnan hallinnossa.
Toinen istuntoviikon huomiota saanut päätös koski kummien lukumäärää. Jatkossa kastettavalle lapselle riittää kummiksi yksi konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Aiemminkin kastettavalle on voitu antaa vain yksi kummi, mutta siihen on tarvittu kirkkoherran erillinen lupa. Päätöksen taustalla on tilanne, jossa kahden kirkkoon kuuluvan kummin löytyminen lapselle on osoittautunut monille vanhemmille haasteelliseksi. Muutos tulee voimaan oletettavasti vuodesta 2020 alkaen.
Näiden päätösten lisäksi kirkolliskokous myönsi ensi vuodelle 215 000 euron määrärahan Hiilineutraali kirkko 2030 -hankkeen edistämiseen. Hankkeessa kartoitetaan muun muassa seurakuntien metsäomaisuus ja sen toimiminen hiilinieluna ja -varastona ja luodaan metsiin liittyviä toimintaohjeita. Seurakunnille annetaan energianeuvontaa ja niitä tuetaan siirtymisessä fossiilittomiin energialähteisiin.
Kirkolliskokous myönsi myös pyhiinvaelluskoordinaattorin palkkaamiseksi 40 000 euron määrärahan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä tarve on noussut kasvavasta kiinnostuksesta pyhiinvaelluksia kohtaan.
”Kirkolliskokoustyöskentely on suurelta osin ryhmätyötä”
Omalla kohdallani marraskuun istuntoviikko oli myös kahdeksan vuotta kestäneen luottamustoimen viimeinen viikko. Kun katson taaksepäin näitä kahdeksaa vuotta, mieleen nousee monta muuta tärkeää päätöstä. Niihin kuuluvat virsikirjan lisävihko, pohjoissaamen raamatunkäännös, kirkkolain kokonaisuudistus ja kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön perusteella tehdyt kirkon tulevaisuuteen liittyvät linjaukset.
Mutta tärkeitä päätöksiä jäi myös tekemättä ja yrityksistä huolimatta hallinto keventämättä. Kirkolliskokouksella on valtaa niissä asioissa, jotka sille kuuluvat. Iso haaste on käyttää sitä viisaasti koko kirkon hyväksi ja jäsenten enemmistöä kuunnellen. Kirkolliskokoustyöskentely on suurelta osin ryhmätyötä. Se on vaikuttumista ja vaikuttamista yhteisössä, jossa yhteisten päätösten vuoksi on taivuttava myös kompromisseihin.
Olen kiitollinen näistä vuosista, joiden aikana olen saanut olla yhdellä kirkon näköalapaikalla, perehtyä kirkon päätöksentekoon ja tutustua moniin hienoihin ja viisaisiin ihmisiin. Toivotan niille, jotka seuraavaksi istuvat Turussa Kuopion hiippakunnan rivissä siunausta työhön.
Tiina Reinikainen
kirkkoherra
Pielisensuun seurakunta
Lue myös artikkeli kirkolliskokousvaaleista: Kirkolliskokoukseen 42 maallikkoehdokasta Kuopion hiippakunnasta