Kuva: Pixabay
Kelan ja pankkien palvelut viedään nettiin, pois osalta ihmisiä. Asiointi pankissa on kohta taakse jäänyttä elämää, jolloin vielä sai henkilökohtaista palvelua. Oli hymyileviä pankkitoimihenkilöitä, jotka maksoivat laskut sekä palvelivat myös muissa asioissa. Nämä henkilöt tunsivat asiakkaat pitkältä ajalta ja palvelu oli mutkatonta ja ilmaista.
Nykyisin palvelua haluavat ja niitä erityisesti tarvitsevat joutuvat maksamaan siitä. Nämä henkilöt eivät kuulemma tuota taloudellista hyötyä pankeille, joten heidän on maksettava. Useat joutuvat käyttämään asioidessaan bussia tai jopa taksia, mikä lisää maksamisen kustannuksia. Monella pienituloisella kulut vaikuttavat kohtuuttomilta.
Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja?
Parhaillaan ollaan edelleen kehittämässä nettipohjaisia pankkipalveluja ja uusimpana asiana on viedä palvelut mobiiliverkkoon jokaisen älykännykkään. Pankit puhuvat palvelujen kehittämisestä. Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja? Tämä kehitys vie palvelut yhä kauemmaksi osalle kansaa. Myös käteisen käyttö korttien käytön myötä on vähentynyt ja on jo puhuttu jopa käteisestä rahasta luopumisesta.
Toimeentulotuen hakemisen siirryttyä Kelan nettisivuille, moni siihen oikeutettu henkilö ei ole sitä hakenut, koska heillä ei ole tarvittavia nettipankkitunnuksia. Kelan palvelutoimistoja on lopetettu eri puolilta maakuntaa, jolloin palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi niiden tarvitsijoita. Nyt Kela on kehittänyt ajanvaraus- sekä puhelinpalvelujaan, jotta voisi saada nettiä käyttämättömät henkilöt palvelujensa piiriin.
Palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin ”tavan ihmisen” tarpeiden mukaan
Missä ovat palvelevat henkilöt? Aiemmin sosiaalitoimistossa oli tuttu työntekijä, jonka kautta asiat hoituivat ja asiakas sai hänelle lain mukaan kuuluvat etuudet. Tietenkin joskus tuttuudesta ei juurikaan ollut hyötyä. Myös Kelassa oli henkilö, jonka kanssa pystyi keskustelemaan ja hoitamaan asioita yhdellä käynnillä.
Nyt palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin tavan ihmisen tarpeiden mukaan. Puhutaan siitä, kuinka asiointi helpottuu, mutta vielä ei välttämättä kaikille ole näin tapahtunut. Pikemminkin kehitys on vienyt palvelut kauemmaksi normaalista arkielämästä ja tuonut ahdistuksen, ettei pysty tai osaa hoitaa omia asioitaan. Palvelut on suunnattu nettiä käyttäville henkilöille.
Miten hoituvat palvelut viidenkymmenen vuoden päästä, kun nämä ohjelmistojen ja palvelujen kehittäjät ovat itse ikäihmisiä? Kuinka silloin heidän muistinsa toimii ja miten he hahmottavat senhetkisen maailman? Onko vielä palvelevia henkilöitä vai pelkkiä koneita? Entä jos olisikin parempi edes jossain kohtaa palata johonkin entiseen hyväksi havaittuun toimintatapaan!
Olli Humalajärvi
diakoni
Rantakylän seurakunta