Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa päiväkodeissa annetun kasvatuskatsomuksen käytännön toteutuksesta. Seurakuntien työntekijöitä voidaan kutsua päiväkoteihin vierailulle.
Päiväkoti Pääskyssä vieraileva lastenohjaaja Leila Saukkonen raottaa lapsille laatikkoa, jonne katsoessa näkee suuren aarteen. Kukin näkee laatikossa peilikuvansa. Ortodoksisen seurakunnan päiväkoti Pääsky toteuttaa katsomuksensa mukaista toimintaa. Yhteistyöllä luterilaisen seurakunnan kanssa on pitkät perinteet. Kuva: Virpi Hyvärinen
Seurakunnan työntekijöiden vierailut päiväkodeille ovat hiljaisen jakson jälkeen vilkastumassa Joensuussa. Yhteistyö perustuu varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma astui voimaan 1.8.2017 ja varhaiskasvatuslaki 1.9.2018.
Joensuussa uuden Vasun ja varhaiskasvatuslain soveltamista seurakuntien ja kaupungin varhaiskasvatuksen yhteistyöhön hahmoteltiin syksyllä 2018 työryhmässä, joka työsti katsomuskasvatusosiota paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaosto hyväksyi työryhmän pohjustaman esityksen 20.11.2018.
Paikallisten pelisääntöjen selvittämisen aikana yhteistyö päivähoidon ja seurakuntien välillä on ollut Joensuussa aiempaa vähäisempää. Esimerkiksi Linnunlahden päiväkodin kohdalla tämä on tarkoittanut reilun vuoden mittaista taukoa seurakuntien työntekijöiden vierailuista päiväkodilla.
– Joensuussa tuli hyvin erilaisia tulkintoja ja mielipiteitä siitä, mitä katsomuskasvatuksen tulisi jatkossa olla. Jäimme odottamaan valtakunnallisia linjauksia Opetushallitukselta ja kirkkohallitukselta sekä omia, paikallisia linjauksia kaupungilta. Nyt päiväkotimme yhteistyö seurakuntien kanssa on pyörähtämässä uudelleen käyntiin. Ensimmäiset vierailut Joensuun ev.lut. seurakunnasta ja ortodoksisesta seurakunnasta toteutuvat tässä kuussa, kertoo Linnunlahden päiväkodin johtaja Tiina Tiilikainen.
Kasvatus- ja opetusjaoston hyväksymän linjauksen mukaan päivähoidon katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehitystä.
Lapsia ohjataan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilökunta toimii mallina lapsille erilaisten katsomusten kohtaamisessa. Kaikkiin lapsiryhmässä edustettuihin katsomuksiin tutustutaan yhdessä. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään kunkin perheen taustaa, katsomusta ja arvoja kuullen ja kunnioittaen.
Perinteeseen sisältyviä uskonnollisia juhlia lukuun ottamatta toiminta tulee suunnitella siten, että kaikki lapset katsomuksesta riippumatta voivat siihen osallistua. Mikäli perinteeseen sisältyvä uskonnollinen juhla sisältää uskonnon harjoittamista, siihen osallistuvat vain ne lapset, joiden vanhemmat antavat siihen luvan. Päiväkoti huolehtii luvan kysymisestä vanhemmilta ja järjestää korvaavan tilaisuuden lapsille, joille lupaa ei tule.
”Katsomuskasvatus lähtee aina lapsen tiedon tarpeista”
Uusi Vasu velvoittaa varhaiskasvatuksen toimijoita kuten päiväkoteja antamaan lapsille katsomuskasvatusta. Vastuu katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta on henkilöstöllä. Tiina Tiilikaisen mukaan kasvattajan täytyy olla valmis vastaamaan lasten kysymyksiin arvottamatta, omasta katsomuksesta riippumatta.
– Se on varsin vaativakin tehtävä. Henkilökunta tarvitsisi lisää koulutusta, jotta kaikilla olisi riittävästi tietoa vastata lasten katsomuksia koskeviin kysymyksiin tavalla, joka kunnioittaa kaikenlaisista taustoista tulevia lapsia, sanoo Tiilikainen.
Tiilikaisen mukaan katsomuskasvatus on varhaiskasvatuksessa vähän samantyyppinen asia kuin seksuaalikasvatus. Siihen liittyy helposti kysymystä siitä, saako tästä puhua ja kuuluuko asian käsittely vain lasten vanhemmille. Päiväkodin arjessa näihin aiheisiin liittyvät kysymykset nousevat kuitenkin silloin tällöin esiin.
– Ei me voida ummistaa korvia lasten kysymyksiltä. Puhe jumalasta ja alkuräjähdyksestä tulee esiin kesken legoleikkien, ja lapset puhuvat uskonnosta osana elämäänsä. Joku voi sanoa, että me ei syödä possua, johon toinen vastaa, että me ei syödä kissaa.
– Korostankin, että katsomuskasvatus lähtee aina lapsen tiedon tarpeista, ja siinä huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso, sanoo Tiilikainen.
Vaikka katsomuskasvatus on päivähoidon vastuulla, Tiilikainen suhtautuu myönteisesti myös seurakuntien ja muiden päiväkodin lapsiryhmässä edustettujen katsomustahojen vierailuihin päiväkodissa. Tiilikainen vertaa yhteistyötä urheiluseurojen ja kaupungin kulttuuritoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
– Jos meillä on teemana koripallo, me kutsumme Katajasta vierailijan. Jos meillä on teemana teatteri, menemme katsomaan jonkin teatteriesityksen. Osaisimme itsekin opettaa koripalloa tai järjestää teatterispektaakkelin, mutta hyödynnämme mielellään ammattilaisten resursseja näissä asioissa. Sama koskee katsomuksia, myös yhteistyötä seurakuntien kanssa, sanoo Tiilikainen.
Virpi Hyvärinen
Lue vielä: Mitä seurakunnan päiväkotituokiossa tapahtuu?