Mitä ne seurakunnan ihmiset siellä koululla oikein tekevät? Kirkkotie jututti asiasta nuorisotyönohjaaja Noora Kähköstä ja kävi seuraamassa Noljakan koulun 5C-luokan tunnetaitokurssin aloitusta.
Noljakan koulun 5C-luokan tunnetaitokurssi alkoi tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen merkeissä. Eveliina Kokkosen (oik.) mukaan ensimmäinen tunnetaitotunti sujui ihan kivasti. Kuva: Virpi Hyvärinen
Monot rouskuttavat Noljakan koulun käytävää, kun liikuntatunnilta palaavat pojat kävelevät naulakoille. Opettajat huikkaavat ohimennen tervehdyksiä toisilleen. Kello soi välitunnin päättymisen merkiksi, lisää lapsia valuu ulkoa käytävään ja käytävästä luokkiin.
Nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen ja luokanopettaja Kirsi Kangas ovat juuri saaneet järjestettyä 5C-luokan tuolit ympyrän muotoon, kun tilaan pelmahtaa kysyvännäköistä hupparikansaa. On alkamassa Kähkösen vetämä tunne- ja vuorovaikutustaitokurssi ”Friends”.
Kähkönen on yksi neljästä Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan nuorisotyönohjaajasta. Yksi osa nuorisotyönohjaajien tehtäväkenttää on koulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Kähkösen työ sijoittuu alakouluikäisten lasten pariin.
Tunne- ja kaveritaidot osana opetussuunnitelmaa
Keskustasta Noljakkaan, Pilkkoon ja Marjalaan ulottuvalla Joensuun seurakunnan alueella on viisi alakoulua: Noljakan, Marjalan ja Kanervalan koulut, Normaalikoulu ja Itä-Suomen koulu. Viime vuoden aikana Kähkösellä oli näillä kouluilla yhteensä reilut 80 vierailua, joista osa kesti tunnin, osa koko koulupäivän.
– Paljon ja monenlaista olemme saaneet tehdä. Erityisen kysyttyjä ovat viime aikoina olleet nimenomaan tunnetaitoihin liittyvät kurssit. Tunne- ja kaveritaidot tulivat uutena asiana opetussuunnitelmaan, ja meillä on ollut tarjota valmiita, tutkimustietoon perustuvia paketteja aiheesta kouluille, kertoo Kähkönen.
Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteistyö koulujen kanssa perustuu Opetushallituksen määrittelemään opetussuunnitelmaan ja uskonnonvapauslakiin. Koulu päättää, millaista yhteistyötä seurakunnan kanssa tehdään. Seurakunnan edustajat menevät koululle aina kutsuttuina vierailijoina.
Myös Kähkönen on tutustunut huolella opetussuunnitelmaan, ja käyttää sen lisäksi työnsä pohjana kirkkohallituksen luomaa ”kumppanuuden neljän korin mallia”. Opetushallituksen ohjeiden pohjalta luotu malli jakaa seurakuntien ja koulujen yhteistyön yleissivistävään opetukseen, perinteisiin juhliin, uskonnollisiin tilaisuuksiin sekä kasvun ja hyvinvoinnin tukeen. Mallin avulla pyritään takaamaan uskonnonvapauden toteutuminen kouluissa, sekä avaamaan yhteistyön muotoja, tarkoitusta ja periaatteita.
Tätä neljän korin mallia seuraten Kähkönen valmistelee alueen alakouluja varten palvelutarjottimen, josta koulu voi halutessaan valita omiin tarpeisiinsa vastaavat yhteistyömuodot.
– Käymme opettajien kanssa keskusteluja ja kuulostelemme heidän tarpeitaan. Meillä on koulujen kanssa yhteistyötiimit, joihin kuuluu nuorisotyönohjaaja, pappi, kanttori ja koulun puolelta yhteistyöstä vastaava opettaja, kertoo Kähkönen.
Välituntitoimintaa ja retkiä
Kähkösen pitämät tunnetaitokurssit kuuluvat kirkkohallituksen mallissa oppilaan kasvun ja hyvinvoinnin tukemisen koriin. Tähän ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa tukevaan ryhmään lukeutuvat Kähkösen työssä myös erilaiset retkipäivät, välituntitoiminta, ryhmäytykset, pop up -koulupäivät ja vanhempainiltavierailut.
– Välituntitoimintaa meillä on Kanervalan koululla ja Iskillä. Kerran viikossa seurakunnan työntekijä on pitkällä välitunnilla pelaamassa lasten kanssa heidän toivomiaan pelejä. Erityisesti pienimmät oppilaat ovat ottaneet toiminnan omakseen, kertoo Kähkönen.
– Vaivioon tehtävillä retkipäivillä puolestaan on pitkä perinne. Siellä on tarjolla esimerkiksi luontopolkua ja ryhmäyttävää, yhteishenkeä luovaa ohjelmaa, avaa Kähkönen.
Yksi keskeisimmistä yhteistyön muodoista Kähkösen työssä liittyy yleissivistävän opetuksen toteuttamiseen. Yleissivistävässä opetuksessa seurakunta voi toimia yhtenä oppimisympäristönä ja seurakunnan työntekijä oman alansa asiantuntijana. Koulu kantaa silloinkin opetuksesta pedagogisen vastuun.
– Minun työssäni tätä ovat esimerkiksi vierailut ev.lut. uskontotunneilla, joita teen noin kerran viikossa. Olen kouluttautunut erilaisiin menetelmiin kuten lattiakuva- ja Godly Play -työskentelyyn, joilla tunneille saa toiminnallisuutta ja virikkeellisyyttä, kertoo Kähkönen.
– Luokat tulevat usein uskontotunnilla käymään myös esimerkiksi seurakunnan tilaan rakennetulla pääsiäispolulla, joka kertoo siitä, mikä pääsiäinen on. Uudessa opetussuunnitelmassahan puhutaan siitä, että opetuksen pitää tulla ulos koulun seinien sisältä, toteaa Kähkönen.
Koulut voivat tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa myös perinteisten koulujen juhlien yhteydessä.
– Tämä yhteistyön muoto näkyy meillä lähinnä niin, että saamme joskus osallistua kutsuvieraina esimerkiksi ylioppilasjuhlaan tai itsenäisyyspäiväjuhlaan. Joskus esitämme siellä koulun pyynnöstä seurakunnan tervehdyksen, toteaa Kähkönen.
Yleissivistävää opetusta ja uskonnon harjoittamista
Kasvun ja hyvinvoinnin tukeen, yleissivistävään opetukseen ja perinteisiin juhliin liittyvään yhteistyöhön ei sisälly uskonnon harjoittamista. Niihin voivat osallistua kaikki oppilaat katsomuksesta riippumatta.
Uskonnon harjoittamisella tarkoitetaan uskontoon liittyviin riitteihin tai rituaaleihin kuten jumalanpalvelukseen tai rukoilemiseen osallistumista tai niiden toteuttamista. Perinteisiin koulujen juhliin, kuten kevätjuhlaan, saattaa sisältyä uskontoon viittaavia perinteitä, esimerkiksi yksittäinen virsi. Tällainen katsotaan osaksi suomalaista kulttuuria, ei uskonnon harjoittamiseksi.
Uskonnon harjoittamista sisältävää yhteistyötä koulujen ja seurakuntien välillä ovat ainoastaan uskonnolliset tilaisuudet, joita koulu voi tarjota oppilaille yhteistyössä seurakunnan kanssa positiivisen uskonnonvapauden periaatteella. Näitä tilaisuuksia ovat mm. joulu- ja pääsiäiskirkot sekä alakoulujen päivänavaukset. Nämä suunnitellaan koulun ja seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä.
– Näihin tilaisuuksiin koulu kysyy huoltajilta oppilaalle osallistumisluvan ja järjestää korvaavaa toimintaa niille, jotka eivät osallistu tilaisuuteen, kertoo Kähkönen.
Tunnetaitotunti Noljakan koulun 5C-luo-kassa kaartaa kohti loppuaan. Kähkönen on esitellyt oppilaille, mitä kuuden kaksoistunnin verran kestävä kurssi tulee pitämään sisällään: Tunteista puhumista, rentoutumisen opettelua, omien tunnetaitojen etsimistä, selviytymissuunnitelman tekemistä tiukkoihin paikkoihin, hyvien käytänteiden harjoittelua ja itsensä kanssa sinut olemisen opettelua. Oppilaat terästäytyvät ja saavat vauhtia, kun alkaa toiminta: tunteisiin tutustuminen leikkien ja ryhmätöiden avulla. Kun koulun kello soi, on ryhmä puolentoista tunnin verran oppineempi siinä, miltä tunteet näyttävät ja kuinka niiden kanssa voisi toimia.
Rehtori Jyrki Huusko: Yhteistyöllä pitkät perinteet
Kaikki Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta tekevät yhteistyötä alueensa koulujen kanssa. Esimerkiksi Pielisensuun seurakunta tekee yhteistyötä mm. Nepenmäen koulun kanssa.
Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko on tyytyväinen Pielisensuun seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Päivänavaukset muutaman kerran vuodessa sekä koululaiskirkko ovat perinteinen osa lukuvuotta.
– Iltapäiväkerhotoiminta koulumme ekaluokkalaisille on ehdottomasti kruunu yhteistyöllemme. Yli 40 vuoden yhteistyö on ollut tosi tärkeää ennen muuta ekaluokkalaisten huoltajille. Tarve toiminnalle on jatkuva. Onneksi Pielisensuun seurakunta on ottanut asiassa isoa roolia, sanoo Huusko.
– Erikseen haluan nostaa esiin myös kanttori Tiina Korhosen ja nuorisotyönohjaaja Niina Riihimäen työn musiikin parissa eri kerhoissa. Tämä työ on merkittävää paitsi kotien myös koulun näkökulmasta.
Huusko toteaa, että koulun tärkeä tehtävä on kohdella lapsia tasa-arvoisesti riippumatta katsomuksesta.
– Meillä on käynyt vierailijoita useistakin eri yhdistyksistä. Koulussamme tarjotaan oppilaille evankelis-luterilaista, ortodoksista ja katolista uskonnonopetusta. Näiden tahojen kanssa yhteistyö on tiiviimpää liittyen opetukseen.
– Jos koulun tilaisuuksissa on uskonnonharjoittamista, niihin osallistuvat tietysti vain ne oppilaat, joilla on tähän lupa. Niillä oppilailla, jotka eivät osallistu näihin tilaisuuksiin, on koululla vastaavasti muuta ei-uskonnollista toimintaa.
– Tänä vuonna koulussamme on kiinnitetty erityistä huomiota rinnakkaisohjelmien muotoon. Tästä on tullut kiitosta. Esimerkiksi Pielisensuun kirkolla järjestetyn adventtipäivänavauksen aikana koululla järjestettiin talvijuhla askarteluineen ja lauluineen. Samoin toimimme päivänavausten kohdalla – tarjoamme rinnakkaisohjelmaa toisaalla.
Virpi Hyvärinen