Sana – palmusunnuntai

”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!”

Virsi 777

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Päivän huomio kiinnittyy samaan tapahtumaan kuin adventtina: Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin. Hoosianna, Herra auta -huuto, on tien vierellä hurraavien ihmisten huulilla. Moniko tuosta hullaantuneesta joukosta tiesi Jeesuksen kärsimystien alkaneeksi? Kuinka moni sitä miettii tänä pääsiäisenä?

Vuosi sitten kiirastorstai-iltana istuin kuuntelemassa Matteus-passiota Leipzigin Tuomaskirkossa, samaisessa kirkossa, missä Johann Sebastian Bach työskenteli kanttorina vuodesta 1723 aina kuolemaansa 1750. Kirkko oli täynnä väkeä. Seurasin passion etenemistä kannesta repsottavan Matteus-passion suomennoksen avulla. Paikallinen vieruskaverini oli siitä silminnähden kiinnostunut. ”Mitä kieltä tuossa vihkosessa on?” kuului kysymys vierestä.

Hiljaisella viikolla ympäri maailman tuhannet ihmiset kokoontuvat kuuntelemaan Bachin Matteus-passiota. Sen libretto pohjautuu Matteuksen evankeliumin 26. ja 27. lukujen ympärille. Passiossa kuvataan hiljaisen viikon tapahtumia. Koko teoksen ajan evankeliumitekstiä vie eteenpäin evankelista. Kutakin kertovaa jaksoa seuraa joko aaria tai koraali. Kertomus alkaa Betaniasta, jossa Jeesus ennustaa oman kuolemansa. Teos päättyy Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, kuolemaan ja hautaamiseen. Tuo Jeesuksen kuolinhetki ja sen jälkeinen hiljaisuus koskettavat minua yhä uudestaan.

Hiljaisuuden jälkeen lohdullinen koraali jatkaa: ”Wenn ich einmal soll scheiden, so scheide nicht von mir. Wenn ich den Tod soll leiden, so tritt du dann herfür!” (Kun minun kerran pitää lähteä täältä, niin älä sinä lähde luotani! Kun minun pitää kärsiä kuolema, tule sinä silloin avukseni!) Hans Leon Hasslerin säveltämä koraali ”Oi rakkain Jeesukseni” soi Bachin Matteus-passiossa viisi eri kertaa. Meille tuttuakin tutumpi virren sävel toistuessaan tuo passioon oman tunnelmansa. Vaikka sen sanat eivät ole samat kuin virressä 63, niin virren eri säkeistöjen sanoja on käytetty passiossa koraalien tekstien pohjana.

Lopussa kuoro laulaa: ”Wir setzen uns mit Tränen nieder und rufen dir im Grabe zu: Ruhe sanfte, sanfte ruh!” (Kyynelehtien polvistumme ja huudamme sinulle hautaan: Nuku hiljaista, rauhaisaa unta!) Passio loppuu pitkäperjantain tunnelmiin, pääsiäinen jää siinä ikään kuin verhon taakse piiloon. Mutta onneksi pitkäperjantain jälkeen tuli ja yhä tulee pääsiäinen. Voimme liittyä kaikkia kristittyjä yhdistävään kiitosvirteen: ”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!”

 

Petri Rask
kirkkoherra
Joensuun seurakunta