Avainsana: työ

Kolumni: Huomaamaton mutta tärkeä työ

Jokainen ihminen on tärkeä ja korvaamaton. Siksi jokaisella täytyy olla tilaa yhteiskunnassamme ja elämässämme.

Silmälasipäinen, ruskeatukkainen mies hymyilee kameraan päin.Vanha tarina kertoo tehtaasta, jossa oli todella hankala viikko. Työt toisensa jälkeen pysähtyivät, eikä tuotantoa tahtonut syntyä lainkaan. Ne, joiden tehtävänä oli korjata koneita, jotka eivät toimineet, olivat myös ihmeissään: mistä tämä kaikki oikein johtui? Lopulta joku keksi. Tehtaalta oli sairauden takia ollut poissa huomaamaton pieni mies, jonka tehtävänä oli ainoastaan öljytä koneet. Kukaan ei ollut ymmärtänyt tehdä hänen tehtäväänsä – ja niinpä kone toisensa jälkeen pysähtyi.

Välillä mietin ihan samanlaisia asioita. Jotkut ihmiset ja asiat, työt ovat meille itsestäänselvyyksiä. Emme edes huomaa, kun asiat hoituvat. Mutta jos kukaan ei teekään noita asioita, pysähtyy koko yhteiskunta (tai ainakin merkittävä osa siitä).

Minusta tarpeetonta ja turhaa ihmistä tai työtä ei ole olemassakaan. Emme usein näitä huomaa, emme arvosta tai näe mitenkään merkityksellisenä. Ja kuitenkin: kun pienet asiat eivät ole paikallaan, huomaamattomat työt jäävät tekemättä; kun hiljaiset ja vaatimattomat ihmiset ovat poissa, jäävät valtavan suuret ja tärkeätkin asiat tapahtumatta.

Jokainen ihminen on tärkeä ja korvaamaton. Siksi jokaisella täytyy olla tilaa yhteiskunnassamme ja elämässämme.

Ja siksi on hyvä ymmärtää myös tämä – kaikista ei voi tulla korkeasti koulutettuja ammattilaisia, asiantuntijoita, tutkijoita. Me tarvitsemme myös niitä ihmisiä, joiden varassa tosiasiassa meidän yhteiskuntamme toimii. Jos pienet asiat eivät ole kunnossa, suurillekaan ajatuksille ja ajattelijoille ei ole tilausta. Tässä kohtaahan joku alkaisi luetella niitä ammatteja, joita emme huomaa tai arvosta. En kuitenkaan tee niin, koska sehän tarkoittaisi, että minäkin, vaikka tarkoitan hyvää, lasken tietyt ammatit, tehtävät ja ihmiset toisia huonommiksi.

Nuorten maailma ja nuoret itse ovat minulle tärkeitä. Siksi haluan myös korostaa sitä, että jokainen nuori tulevaisuuden toiveineen ja haaveineen on tärkeä. Mikä työ ja tehtävä tahansa, jota haluaa tehdä, on arvokas.

Ja samalla on hyvä muistaa, että joukossamme on myös ihmisiä, joista ei vain tule ”tuottavia” yhteiskunnan jäseniä. Henkisistä tai fyysisistä syistä. Se ei saa kuitenkaan kenenkään mielessä viedä heiltä ihmisarvoa. On tärkeää, että pidämme kaikista ihmisistä huolta – se on myös meidän ihmisarvomme mitta.

 

Matti Nevalainen
erityisnuorisotyönohjaaja
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
matti.nevalainen@evl.fi

 

5xmielessä: Lumisen talven auramies

Kun talvi äityy oikein lumiseksi, tietää auramies Pekka Kontu, että töihin lähtö saattaa tulla vaikka aamukahdelta. Tähän vuoteen aamuyön ajoja on kertynyt jo useita.

Kun talvi äityy oikein lumiseksi, tietää auramies Pekka Kontu, että töihin lähtö saattaa tulla vaikka aamukahdelta. Tähän vuoteen aamuyön ajoja on kertynyt jo useita.

Auramies Pekka Kontu seisoo työvaatteissa Wille-lumitraktorinsa edessä ja katsoo hymyillen kameraan.
”Tiellä liikkujilta toivoisin, että aurauskalustolle annettaisiin tilaa toimia, eikä ajettaisi ihan koneeseen kiinni. Ja jos mahdollista, väistetään tai valitaan toinen reitti, niin kaikki sujuu sutjakammin”, sanoo Joensuun kaupungilla auramiehenä työskentelevä Pekka Kontu. Kuva: Virpi Hyvärinen

1 WILLE. Joensuun katujen kunnossapitoa hoitaa Pielisjoen pohjoispuolella kaupungin tekninen toimi ja eteläpuolella YIT. Molemmat ovat jakaneet alueita myös pienemmille toimijoille. Minä tulen talvisin kaupungin rakennusmiehen hommista muutamaksi kuukaudeksi aurahommiin. Ajan Wille-traktoria ruutukaavalla, pidän huolta pyöräteistä Koskikadun pohjoispuolella.

2 VAIHTELU. Päivät eivät ole tässä työssä samanlaisia, vaikka samoja polkuja pitkälti ajellaankin. Sää määrittelee töitä paljon. Kun sataa lunta, päivät menevät auratessa, ja kun ei sada, lähdetään madaltamaan risteysten penkkoja ja siistimään bussipysäkkejä. Kun sää lauhtuu, aloitetaan hiekoitushommat, ja kevään koittaessa höyrytellään kaivoja auki ja sulatellaan rumpuja.

3 ASENNE. Auramiehen työ vaatii tarkkaavaisuutta, rauhallisuutta ja vähän huumorintajuakin. Joensuussa on jo omakotitaloja varmaan toistakymmentä tuhatta ja auramiehiä muutama kymmenen. Pitäisi olla sen yhden punanuttuisen taito, että pystyisi olemaan joka mökin kohdalla yhtä aikaa. Joskus sitä saa tien päällä osakseen niitä kansainvälisiä käsimerkkejäkin. Kyllä siinä pitää pysyä rauhallisena, koettaa olla vastailematta.

4 YÖVUOROT. Normaali työaikani on seitsemästä puoli neljään, mutta jos lunta tulee, voi päivä jatkua ylitöinä. Öitä varten meillä on päivystäjä, joka käy yöllä kelikierroksen ja hälyttää tarvittaessa miehet töihin. Joskus vuoroon tullaan jo kahden-kolmenkin aikaan, se voi olla sitten kolmentoista tunnin päivä. Öinen Joensuu on aika hiljainen, ja hyvä niin. Mukavampi on olla teillä hämmentämässä, kun on vähemmän kulkijoita liikkeellä.

5 PALVELU. Tässä työssä ollaan tavallaan kaupunkilaisten palvelijoita. Koetamme pitää tiet siinä kunnossa, että ihmiset pääsevät ajoissa töihin, liikkumaan ja kauppoihin. Kun on kovasti luminen sää ja paljon kalustoa liikkeellä, niin kyllä siellä voi monenlaista sattua ja tapahtua. Tarkkana saa olla. Onneksi vahinkoja sattuu kuitenkin vähän.

Virpi Hyvärinen