Seurakunta tulee seuraavien vuosien aikana kehittämään tämän suunnitelman avulla omaa työtään niin, että se pystyy vastaamaan nopeasti ajan muuttuviin haasteisiin.
Kontiolahden kirkkovaltuusto hyväksyi toukokuussa seurakunnan uuden strategian ”Avaa uusi ovi” vuosiksi 2021–2026. Strategian myötä Kontiolahden seurakunta rohkaisee jokaista seurakuntalaista avaamaan uuden oven uskoon, toivoon ja rakkauteen. Seurakunta tulee seuraavien vuosien aikana kehittämään tämän suunnitelman avulla omaa työtään niin, että se pystyy vastaamaan nopeasti ajan muuttuviin haasteisiin.
Verkostoituminen ja yhteistyö, vapaaehtoisten kouluttaminen ja lisääntyvä digitalisaatio ovat seuraavien vuosien haasteita seurakunnassa. Toimintaa uudistamalla uusia jäseniä kutsutaan mukaan kantamaan yhteistä vastuuta alueen lapsista ja nuorista sekä luomakunnasta. Laaja-alainen viestintä on osa seurakunnan työn avaamista kirkon arjesta vieraantuneille. Seurakunnan arjen perustehtävät – kasvatus ja diakonia – edistävät kaikkien kontiolahtelaisten hyvinvointia.
Muuttuva hengellisyys, seurakuntien ympäristövastuu, vähäosaisista huolehtiminen, seurakuntalaisten osallistaminen. Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin maaliskuisessa verkkoseminaarissa, joka käynnisti seurakuntayhtymän tulevaisuustyöskentelyn.
Muuttuva hengellisyys, seurakuntien ympäristövastuu, vähäosaisista huolehtiminen, seurakuntalaisten osallistaminen. Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin maaliskuisessa verkkoseminaarissa, joka käynnisti seurakuntayhtymän tulevaisuustyöskentelyn.
Joensuun seurakuntaneuvoston jäsen Tiina Sotkasiira toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi pohtimaan seurakuntien tulevaisuutta yhdessä seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kuva: Kirsi Taskinen.
Millainen seurakuntayhtymä haluamme olla? Mitkä ovat toiminnan painopisteet? Näihin kysymyksiin pureuduttiin Joensuun alueen seurakuntien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken tulevaisuusverstaassa, joka kokosi pari viikkoa sitten verkkoyhteyden ääreen reilut kuusikymmentä osallistujaa. Tilaisuuden tunnelma oli toiveikas, lämminhenkinen ja innostunut.
Pohdittavana oli isoja asioita: Kun hengellisyys ja yhteiskunta muuttuvat, mistä kirkon on tärkeä pitää kiinni ja mitä asioita on muutettava. Mikä on kirkon anti ympäristökriisissä? Miten autamme vähäosaisia ja luomme toivoa toivottomuuden keskelle?
Teemoja käsiteltiin videoalustuksissa, osallistujien muodostamissa pienemmissä ryhmissä sekä paneelikeskustelussa. Paneelikeskusteluun ottivat osaa maakuntajohtaja Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula, teologian tohtori Heikki Salomaa sekä seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki.
Tiivistä yhteistyötä ja vastuuta ympäristöstä
Kirkon rooli ihmisten keskellä ja sen perussanoma ovat keskustelujen perusteella jatkossakin tärkeitä. Yhä enemmän kaivataan tiivistä ja vastavuoroista yhteistyötä seurakuntalaisten kanssa, joustavuutta, ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Erilaisilla verkostoilla ja yhteistyökumppaneilla on suuri merkitys seurakuntien työssä.
Kirkon halu ottaa vastuuta ympäristöstä on vahva. Kirkon strategian mukaisesti tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Seurakunnat haluavat näyttää esimerkkiä ja muun muassa Reilun kaupan seurakuntiamme halutaan tuoda entistä enemmän esiin.
Seurakunnat haluavat myös kaataa raja-aitoja, jotta jokainen voi osallistua toimintaan omana itsenään ja tuntea olevansa osa jotakin suurempaa. Erittäin tärkeänä koettiin ihmisten pariin meneminen ja arjen kokeminen yhdessä heidän kanssaan. Entistä enemmän halutaan tuoda ihmisten tietoisuuteen kaikkea sitä hyvää työtä, jota kirkko tälläkin hetkellä tekee.
Kaikki mukaan tulevaisuuden pohdintoihin
Idea tulevaisuustyöskentelystä syntyi alun perin Joensuun seurakuntaneuvoston kokouksessa. Ajatus laajeni nopeasti koko seurakuntayhtymää koskevaksi.
– Tulevaisuutta on suunniteltava yhtymän tasolla, koska on todennäköistä, että jatkossa yhteistyötä tehdään nykyistäkin enemmän, toteaa Joensuun seurakuntaneuvoston jäsen ja seminaaria valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tiina Sotkasiira.
Sotkasiiran lisäksi tulevaisuusverstaan työryhmään kuuluivat Pekka Auvinen, Petri Hämäläinen, Antti Kyytsönen, Iiris Lehto ja Kaija Majoinen. Linkkinä työryhmän ja kirkkoneuvoston välillä toimi yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tiina Reinikainen.
Työryhmän vetäjälle jäi tilaisuudesta hyvä mieli.
– Käsittelimme monipuolisesti eri teemoja, ja keskusteluista välittyi toivo ja usko tulevaan. Konkreettisia päätöksiä emme tehneet, mutta hahmottelimme yhdessä tärkeitä tulevaisuuden kysymyksiä jatkotyöskentelyä varten, Sotkasiira kertoo.
– Osallisuuden ja yhdessä tekemisen teema nousi vahvasti esiin. Seurakuntien sisällä on intoa ja halua pohtia näitä kysymyksiä laajemminkin myös niiden kanssa, jotka eivät tällä hetkellä ole aktiivisia seurakunnan toiminnassa.
Tulevaisuusverstas oli vasta lähtölaukaus pitkäjänteiselle tulevaisuustyölle, joka kytkeytyy strategiatyöhön. Tulevaisuuden suunnitelmia tullaan hiomaan Joensuussa sekä seurakuntien että yhtymän tasolla.
– On tärkeää, että pohdiskelu siirtyy seuraavaksi seurakuntien tasolle, jotta joensuulaiset pääsevät sanomaan sanansa siitä, mitä he kirkolta ja seurakunnilta odottavat, Sotkasiira toteaa.
Korona-aikana lisääntyneen yhteistyön voi vain toivoa vahvistuvan entisestään. Tänä syksynä hyväksytty ”Ovet auki” -Kirkon strategia 2026 korostaa kumppanuuksien tärkeyttä.
Kuntamarkkinoiden nettiseminaarissa kuulin rohkaisevan puheenvuoron seurakuntien ja kuntien yhteistyöstä. Kun koronavirus sulki yli 70-vuotiaat suomalaiset koteihinsa 19. maaliskuuta, jo seuraavana päivänä Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä päättivät toimia yhdessä. Viikon kuluttua käynnistyi Helsinki-apu, jossa työskenteli noin 1100 työntekijää ja vapaaehtoista.
Viiden kuukauden aikana Helsinki-avun kautta oltiin yhteydessä ikäihmisiin 67902 kertaa, toimitettiin kotiovelle 3662 ruokakassitilausta sekä 2534 akuuttikassitoimitusta lääkekuljetuksia unohtamatta. Pormestari Jan Vapaavuori totesikin, että Helsingissä on tuskin koskaan saatu aikaan ihmisten auttamisen saralla näin suurta näin nopeasti.
Myös meillä Joensuussa lähdettiin ripeästi liikkeelle seurakunnissa ja kaupungin organisaatiossa. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen verkkopalvelun Jelli.fi yhteyteen ryhdyttiin kokoamaan tietoa alueellamme toimivien yhdistysten, kaupungin, Siun soten ja seurakuntien tukitoimista korona-aikana. Sivustoa päivitetään edelleen. Tämä on hieno osoitus yhteen tulemisen voimasta ja järjestöjen ketteryydestä.
Korona-aikana lisääntyneen yhteistyön voi vain toivoa vahvistuvan entisestään. Tänä syksynä hyväksytty ”Ovet auki” -Kirkon strategia 2026 korostaa kumppanuuksien tärkeyttä. Eriarvoisuus, syrjäytyminen sekä ihmisten kokema turvattomuus haastavat kirkon käyttämään uusia toimintatapoja. Kun kirkko strategiansa mukaan haluaa edistää lasten ja nuorten osallisuutta, perheiden hyvinvointia sekä ylisukupolvista vuorovaikutusta, on sen lähdettävä rohkeasti yhteistyöhön. Vapaaehtoistyön merkitys korostuu entisestään.
Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla vahvistamme sosiaalista kestävyyttä. Sen ytimeen kuuluvat kaikkien ihmisten oikeus säälliseen elämään, oikeudenmukaisuus ja osallisuus. Kaiken kehittämisen lähtökohtana tulee olla ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, toimeliaisuuden ja turvallisuuden edistäminen. Näissä talkoissa riittää työtä kaikille!
Kuntamarkkinoiden nettiseminaarissa kuulin rohkaisevan puheenvuoron seurakuntien ja kuntien yhteistyöstä. Kun koronavirus sulki yli 70-vuotiaat suomalaiset koteihinsa 19. maaliskuuta, jo seuraavana päivänä Helsingin kaupunki ja seurakuntayhtymä päättivät toimia yhdessä. Viikon kuluttua käynnistyi Helsinki-apu, jossa työskenteli noin 1100 työntekijää ja vapaaehtoista.
Kirkkotie 