Seurakunnat auttoivat perheitä korona-arjessa

Yli 50 perhettä sai kesän ja syksyn aikana seurakunnilta apua taloudellisiin ja henkisiin haasteisiin sekä lastenhoitoon, tietoteknisiin ongelmiin ja työnhankintaan.

Yli 50 perhettä sai kesän ja syksyn aikana seurakunnilta apua taloudellisiin ja henkisiin haasteisiin sekä lastenhoitoon, tietoteknisiin ongelmiin ja työnhankintaan.

Kolme lasta istuu pöydän ääressä syömässä paahtoleipää. Äiti Niina Väätäinen kattaa pöytää ja katsoo kameraan.
Joensuulainen viiden lapsen äiti Niina Väätäinen sai hankkeesta tukea mökkireissun järjestämiseen. Lisäksi yhdelle lapselle saatiin hankittua käytetty polkupyörä hankkeen tuella. ”Meillä on ollut tavoitteena, että pystyisimme joka kesä tekemään mökkireissun, ja olemme säästäneet sitä varten. Tänä vuonna pääsimme mökille elokuussa hankkeen tukemana. Reissu oli ihana. Olin siellä neljän lapseni kanssa ja lasten kaveritkin tulivat käymään”, Väätäinen iloitsee. Kuvassa myös lapset Viola, Jenny ja Alisa. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakuntayhtymä käynnisti toukokuussa 2020 Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen, jonka tarkoituksena oli tukea nuoria ja perheitä, joille korona on aiheuttanut ylitsepääsemättömältä tuntuvia vaikeuksia. Kaksi työntekijää työllistänyt hanke päättyy vuoden 2020 lopussa.

Hankepäällikkö Katja Nuuhkarisen ja hanketyöntekijä Kaisa Puustisen mukaan korona on vaikuttanut perheisiin monella eri tavalla. Kevään rajoitukset ja poikkeustila aiheuttivat monille tulojen menetyksiä. Myös terveys, koulunkäynti, opiskelun jatkuminen sekä yleinen toivottomuus aiheuttivat haasteita.
– Monissa asiakasperheissämme on erityislapsia, joiden etäopetusaika söi perheiden ja parisuhteiden voimavaroja huomattavan paljon. Yksi suurimmista esiin tulleista peloista tänä syksynä onkin ollut se, että joudumme uudelleen sulkemaan koko yhteiskunnan ja perusopetuksen, Nuuhkarinen ja Puustinen kertovat.

Eniten kaivattiin taloudellista apua – apu räätälöitiin asiakaskohtaisesti

Hankkeella tuettiin yli 50 joensuulaisperhettä. Avun tarve osoittautui työntekijöiden mukaan kirjavaksi, ja apu räätälöitiin asiakkaiden tarpeista käsin.

Yleisin hankkeen puitteissa kaivattu ja tarjottu apu on ollut taloudellisiin kysymyksiin vastaaminen. Lisäksi asiakkaita on avustettu työnhankinnassa, tietoteknisissä ongelmissa ja lastenhoidon pulmissa.
– Olemme ohjanneet ihmisiä jatkoavun äärelle tunnistettuamme tarvetta sellaiseen. Tässä olemme käyttäneet apuna verkostoja ja tuntemustamme kaupungin eri palveluista, kuten talous- ja velkaneuvonnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluista.

Perheiden elämänlaatua on pyritty parantamaan tukemalla taloudellisesti esimerkiksi pieniä lomareissuja. Myös kodin viihtyvyyden ja toimivuuden parantamiseen on annettu tukea muun muassa kodinkoneiden hankinnan muodossa.
– Lisäksi olemme hankkineet muun muassa harrastusvälineitä ja nuorten kulkuvälineitä. Aika monet avun tarvitsijoista ovat olleet tiukilla jo ennen koronaa, ja korona on ennestään pahentanut vallitsevaa tilannetta. Jos ei muuten, niin henkinen jaksaminen on heikentynyt.

Yhteistyötä talous- ja velkaneuvonnan sekä urheiluseurojen kanssa

Nuuhkarinen ja Puustinen kiittävät hankkeeseen osallistuneita perheitä ja yhteistyötahoja ja iloitsevat eri toimijoiden, kuten talous- ja velkaneuvonnan sekä JoMan, Jipon ja Katajan kanssa löydetystä yhteydestä.
– Viimeksi mainittujen seurojen kanssa seurakuntayhtymän yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin lasten ja nuorten urheiluharrastamisen tukemisena, Nuuhkarinen toteaa.
– Kaikkia avuntarvitsijoita emme tietenkään ole tavoittaneet tähänkään mennessä. Onneksi Pohjois-Karjalaan on tulossa vastaavia tukihankkeita, joten perheet eivät jää apua vaille, Puustinen lisää.

Tukea perheille ja nuorille Joensuun alueella Covid-19 poikkeusoloista selviytymiseen on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke ajalla 11.5.2020–31.12.2020.

Virpi Hyvärinen

Seurakuntayhtymä tukee perheiden selviytymistä poikkeusoloista

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on käynnistynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana hanke, jolla tuetaan perheiden selviytymistä poikkeusoloista.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä on käynnistynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamana hanke, jolla tuetaan perheiden selviytymistä poikkeusoloista.

Diakoni Katja Nuuhkarinen istuu keinussa Joensuun torin laidalla ja pastori Kaisa Puustinen nojailee hymyillen keinun selkämykseen.
Hiljattain käynnistyneessä hankkeessa työskentelevät diakoni Katja Nuuhkarinen (vas.) ja pappi Kaisa Puustinen etsivät tapoja tukea perheitä ja nuoria poikkeusoloista selviytymisessä. Kuva: Sari Jormainainen

Joensuun seurakuntayhtymässä käynnistettiin toukokuussa kahden työntekijän voimin Tukea perheille ja nuorille Joensuun alueella COVID-19 poikkeusoloista selviytymiseen -hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea nuoria ja perheitä, joille korona on aiheuttanut ylitsepääsemättömältä tuntuvia vaikeuksia joko talouteen, parisuhteeseen tai muihin perheen sisäisiin suhteisiin.
– Poikkeusoloista johtuva sosiaalinen eristäytyminen muuttivat perheiden arkirutiinin täysin uudenlaiseksi. Yhtäkkiä pitikin pystyä olemaan ’ihan vain perheen kesken’ eristyksissä, mutta kuitenkin tavoitettavissa ja tavoitteellinen sekä koulu- että työmaailmassa samalla, kun työskentely- ja vapaa-aika sekoittuivat tai katosivat, hankepäällikkö, diakoni Katja Nuuhkarinen pohtii poikkeuksellisen kevään vaikutuksia.
– Monissa perheissä myös toimeentulotilanne on heikentynyt huomattavasti, mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet ja lisäksi perheiden keskinäinen kommunikaatio on joutunut uuteen tilanteeseen. Mikäli muutos jää pysyväksi, on syrjäytymisen riski aiemmin koetusta hyvinvoinnista ja elämästä suurempi, hanketyöntekijä, pappi Kaisa Puustinen jatkaa.

Konkreettisen tuen lisäksi hankkeessa pyritään luomaan vertaistukiverkostoja, jotka voisivat edistää perheiden hyvinvointia myös poikkeusolojen jälkeen. Työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
– Ihmisten kanssa tehtävä työ on lähtökohtaisesti sekä yksilö- että verkostotyötä. Kirkolla on oma erityinen osaamisensa, joka vahvistuu verkostojen myötä. Verkostoja on jo nyt olemassa kiitettävästi, vaikka katvealueitakin varmasti on. Aina löytyy uusia ja yllättäviäkin tahoja joiden kanssa tehdä yhteistyötä, Puustinen toteaa.

Nuuhkarinen toivoo, että yhteistyön avulla löydettäisiin juuri heidät, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen eteenpäin. Myös kirkon tekemää tärkeää diakoniatyötä halutaan tehdä tutuksi hankkeen kautta.
– Hanke on diakoninen, ja toivon, että sen avulla ihmisille välittyy kirkon tekemän työn perusarvo: ihmisistä välittäminen ja auttamisen tärkeys tämän vuosikymmenen keinoin, Nuuhkarinen kertoo odotuksistaan työlle.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana hanke jatkuu Joensuun seurakuntayhtymässä vuoden 2020 loppuun.

Sari Jormanainen

Lasten pääsiäistarina: Pääsiäispuutarhassa tapahtuu jänniä

Lue lapsellesi oheinen pääsiäistarina. Askarrelkaa yhdessä pääsiäisasetelma niistä tarvikkeista, joita kotoa löytyy!

Lue lapsellesi oheinen pääsiäistarina. Askarrelkaa yhdessä pääsiäisasetelma!

Talon seinustalle rakennettu pääsiäisasetelma. Risti on tehty kahdesta pienestä oksasta, sen ympärille on kerätty kiviä sekä ruukku, vihreätä huovutusvillaa ja keväisiä kukkia.
Pääsiäisasetelman saa askaroitua näppärästi kotoa löytyvistä tarvikkeista, kun käyttää mielikuvitusta. Kuva: Noora Kähkönen.

Aurinko paistaa ja linnut laulavat pesänrakennuspuuhissaan. Ojan pientareella voit nähdä jo ensimmäisen leskenlehden. On kevät ja aika ottaa vastaan pääsiäinen. Ehkä voisimme rakentaa tänä vuonna perheen yhteisen pääsiäispuutarhan. Mistä aloittaisimme?

Hiekkalaatikolta haetaan isolle tarjottimelle ruskeaa hiekkaa. Hiekasta tehdään mutkitteleva polku, joka vie pikkukivistä rakennetulle portille. Hiekka rapisee pian aasin kavioiden alla, sillä Jeesus ratsastaa palmusunnuntaina kohti Jerusalemia. Niin pienet kuin suuretkin ovat häntä vastassa. Palmunoksat ja huivit heiluvat ilmassa, kun ihmiset ottavat uutta kuningasta vastaan. Hoosianna, Hoosianna!

Pääsiäispuutarhaan saadaan rakennettua jäätelötikuista pitkä pöytä. Tuon pöydän ääreen Jeesus ystävineen istui kiirastorstaina syömään. Jeesus siunasi leivän ja viinin ja jakoi ystävilleen. Hän pyysi, että me ihmiset tulisimme yhteen jatkossakin, nauttimaan näistä eväistä ja muistelemaan hänen opetuksiaan. Jollain salatulla tavalla Jeesus lupasi olla aina silloin mukana. Tuo ateria oli ensimmäinen ehtoollinen, sama, jota tarjoillaan joka sunnuntai kaikissa kirkoissa.

Olohuoneen pieni viherkasvi saa esittää Getsemanen puutarhaa. Siellä vihreiden lehtien siimeksessä Jeesus rukoili. Hiljaisuuden rikkoi pian paikalle saapuvat sotilaat, jotka vangitsivat Jeesuksen.

Muutaman hiljaisen ja pimeän päivän jälkeen pääsiäispuutarha herää valoon ja iloon. Silkkipaperista askarreltu valkoinen enkeli istuu hautakiven päällä. Kivi on vieritetty pois haudan suulta ja hautaan voi kurkistaa. Jeesus ei ole enää haudassa! Hän on voittanut kuoleman! On jälleen aika iloita. Pääsiäispuutarhassa kukkivat keltaiset narsissit ja vihreän rairuohon päällä istuskelee pupuja ja tipuja. Kevätaurinko halaa meitä ja toivottaa hyvää pääsiäistä.

Pitkäperjantai on surullinen päivä. Sitä varten pystytämme puutarhaan risuoksista kolme ristiä. Jeesus ristiinnaulittiin ja hän kuoli, koska hän sanoi olevansa Jumalan poika. Pieni saviruukku asetellaan pääsiäispuutarhaan haudaksi. Haudan eteen laitetaan pihalta löytynyt suuri kivi.

Noora Kähkönen

Kato mua -perhetapahtuma Joensuussa 24.11. – Luvassa tiedekokeiluja, tubetusta, keppareita ja pakopelihuone

Kouluikäisten perhetapahtuma tuo Joensuuhun Suomen suosituimmat lapsitubettajat Elinan ja Sofian.

Kouluikäisten perhetapahtuma tuo Joensuuhun Suomen suosituimmat lapsitubettajat Elinan ja Sofian.

Nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen pitää kädessään Kato mua -tapahtuman julistetta. Viisi alakouluikäistä poikaa ovat kokoontuneet katsomaan julistetta.
Nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen esitteli tuoretta tapahtumajulistetta Noljakan kirkolla kokoontuvassa tenavien tiedekerhossa. Eeliltä, Joakimilta, Otolta, Tiitukselta ja Aamokselta ei mennyt kauan aikaa nimetä omat suosikkinsa tapahtuman toimintapisteiden joukosta – liikunnallinen INTO sports ja pakopelihuone kiilasivat selvästi kärkeen. Kuva: Tiina Partanen

Joensuun ev.lut. seurakunnat järjestävät 24.11.2019 Kato mua -perhetapahtuman. YK:n lapsen oikeuksien päivän tienoossa vietettävän tapahtuman tarkoituksena on tehdä tutuiksi lapsen oikeuksia ja tarjota perheille mahdollisuus viettää mukavaa aikaa yhdessä. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille lapsiperheille.

Tapahtumaa vietetään nyt neljättä kertaa, ja se juhlistaa osaltaan tänä vuonna 100 vuotta täyttävää kirkon varhaisnuorisotyötä. Erityisteemana tapahtumassa on lapsen oikeus hyvään huomiseen. Teemalla seurakunnat haluavat olla mukana nostamassa keskusteluun lasten huolet ympäristöstä ja tulevaisuudesta.

– Pyrimme huomaamaan sen hyvän, mitä ollaan jo tehty, ja ne asiat, joissa me kaikki voidaan vielä tsempata. Eri toimipisteissä teemaa käsitellään ilon ja positiivisuuden kautta, ei ahdistusta lisäämällä, kertoo Joensuun seurakunnan nuoriso-työnohjaaja Noora Kähkönen.

Toimintapisteitä enemmän kuin koskaan, mukana useita järjestöjä

Erilaisia toimintapisteitä tapahtumassa on tällä kertaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Mukana on myös useita järjestöjä, joille lapsen oikeudet ovat tärkeitä.

– Liikunnasta kiinnostuneille on tarjolla esimerkiksi Into sports -rata ja keppihevosrata sekä diabolo- ja jojotemppuilua. Kädentaidoista pitävät voivat suunnata askartelemaan, rakentelemaan legoilla tai koristelemaan pipareita. Lisäksi on tarjolla esimerkiksi tiedekokeiluja, letitystä ja kasvomaalausta.

– Tapahtumassa vietetään myös 10-synttäreitä – syntymäpäiviä viettäville on tapahtumassa oma VIP-juhlatila, kertoo Kähkönen.

Tapahtuman vetonauloina toimivat Suomen tämän hetken suosituimmat lapsitubettajat Elina ja Sofia. Heidän Youtube-kanavallaan on yli 70 000 tilaajaa ja Instagram-seuraajia 17 000.

– Tytöt ovat saman ikäisiä kun tapahtumamme kohdeyleisö ja uskomme, että faneja löytyy reilusti myös Joensuusta. Tytöillä on oma meet&greet-tapahtumassa ja tulossa on myös haasteita sekä monenlaista hauskanpitoa, kertoo Kähkönen.


Kato mua -tapahtuma su 24.11.2019

• Klo 12-13 perhemessu Joensuun ev.lut. kirkossa, Papinkatu 1 b
• Klo 13-15.30 toimintapisteet Joensuun yhteiskoulun lukion tiloissa, Papinkatu 3
• Vapaa pääsy. Tapahtumarannekkeita jae-taan kirkossa perhemessun yhteydessä. Jos rannekkeita jää, niitä saa klo 13 jälkeen Yhteiskoulun lukion ovelta.
• Kahvio, jossa ostettavissa suolaista ja ma-keaa välipalaa. Tuotto nuorten Taizé-mat-kan hyväksi.
• Tutustu tarkemmin päivän ohjelmaan: http://www.katomua.fi.

Kuolleiden lasten muistopäivänä rukoushetki Rantakylässä

Lapsen menetys on suru, joka ei poistu, vaan muuttaa muotoaan, sanoo vertaisohjaaja
Anu Hynninen.

Lapsen menetys on suru, joka ei poistu, vaan muuttaa muotoaan, sanoo vertaisohjaaja Anu Hynninen.

Vertaisohjaaja Anu Hynninen ja pastori Hanna Pajarinen Rantakylän kirkon edustalla.
”Yksi rukoushetken lohdullinen elementti on se, että lapsensa menettänyt huomaa, että ei ole ainoa, joka on siinä tilanteessa”, sanoo vertaisohjaaja Anu Hynninen (vas.). Rukoushetkessä on mukana myös pastori Hanna Pajarinen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Rantakylän kirkolla vietetään tänä vuonna kolmatta kertaa kuolleiden lasten muistopäivän rukoushetkeä. Rukoushetken tarkoituksena on tarjota paikka menetetyn lapsen muistamiselle ja surulle, samoin kuin lohdulle, toivolle ja selviämisen näköaloille. Rukoushetkeen ovat tervetulleita niin lapsensa menettäneet vanhemmat kuin tädit, sedät, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset.

Rantakylän seurakunnan pastori Hanna Pajarisen mukaan tilaisuus on luonteeltaan matalan kynnyksen paikka. Ohjelmassa on musiikkia, rukousta ja runoutta.
– Tilaisuuteen voi tulla ihan vain rauhoittumaan ja muistelemaan lasta. Siellä ei tarvitse paljon osallistua, saa vain olla mukana. Musiikilla on tärkeä rooli rukoushetkessä, kertoo Pajarinen.

Ymmärrystä surulle, näkyä elämän jatkumisesta

Ajatus kuolleiden lasten muistopäivän rukoushetken viettämisestä nousi alun perin seurakunnan lastenohjaajana työskentelevältä Anu Hynniseltä, joka itsekin on menettänyt lapsen. Hynninen on toiminut vertaisohjaajana lapsensa menettäneiden sururyhmissä ja Käpy ry:ssä, ja pitää pienen puheen myös Rantakylän kirkon tulevassa rukoushetkessä.
– Menetin oman lapseni 10 kuukauden ikäisenä vauvana 19 vuotta sitten. Haluan tuoda tilaisuuteen tuleville tietynlaista lohtua ja ajatusta selviämisestä, elämän jatkumisesta. Kun suru on tuore, elämä on yhtä painajaista, mutta ajan mittaan suru muuttaa muotoaan. Vaikka suru ei kokonaan poistuisi, ihminen voi olla aikanaan myös ihan onnellinen, sanoo Hynninen.

Kuolleiden lasten muistopäivää vietetään vuosittain 23. syyskuuta. Muistopäivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen. Muistopäivää vietetään kaikkien kuolleiden lasten muistoksi, oli kyseessä sitten aikuisena kuollut lapsi tai pieni, joka ei vielä ehtinyt syntyä.


Rukoushetki Rantakylän kirkossa ma 23.9. klo 18

• Musiikkia, rukousta, lohtua Raamatun sanoista, runo, puhe.
• Mukana pastori Hanna Pajarinen, kanttori Tiina Korhonen sekä lapsensa menettä-neiden sururyhmän vertaisohjaaja
Anu Hynninen.
• Tilaisuus on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat menettäneet oman tai muulla tavalla läheisen lapsen, olipa tapahtumasta lyhyempi tai pidempi aika.

Virpi Hyvärinen

Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle

Elokuun puolivälissä jälleen sadat pienet koululaiset Joensuussa ja Kontiolahdella aloittavat koulutaipaleensa. Seurakunnat siunaavat ekalauokkaiset koulutielle.

Elokuun puolivälissä jälleen sadat pienet koululaiset Joensuussa ja Kontiolahdella aloittavat koulutaipaleensa.

Äiti ja lapsi seisovat vierekkäin koulun pihassa.
Olivia Kosela aloittaa ensimmäisen kouluvuotensa Lehmon koulussa elokuussa. Samassa koulussa alkoi aikoinaan myös Olivian äidin Anna-Helenan koulutaival. Kuva: Sari Jormanainen

Esikoulusta ensimmäiselle koululuokalle siirtyminen tuo muutoksen sekä lapsen että koko perheen elämään. Evankelis-luterilaisten seurakuntien kouluun lähtevien siunaamisella on pitkät perinteet ja siunaustilaisuuksia pidetään ympäri Suomea.

– Kirkko ja seurakunta kulkevat ihmisten rinnalla elämän arjessa, mutta erityisesti siirtymissä on hyvä pyytää siunausta uuteen ja tuntemattomaan. Näin kouluun lähtevien perheelle siunaus on mahdollisuus pyytää voimia uuteen arkeen koulutiellä. On myös hyvä iloita ja kiittää elämän taitekohdissa, kouluun lähtevien siunaus on myös hetki kiittää lapsuusajasta, erityisesti ennen koulun alkamista, perheestä ja kaikista läheisistä, Kontiolahden seurakunnan seurakuntapastori Anssi Törmälä kuvailee tilaisuuden merkitystä.

Kirkkotien jakelualueen seurakunnista Enossa ja Kontiolahdella kouluun siunaaminen pidetään keväällä esikoulun päätteeksi. Rantakylän, Noljakan, Pyhäselän ja Utran kirkoissa siunaustilaisuudet pidetään sunnuntaina 11.8.2019. Pielisensuun seurakunta siunaa koululaiset puolestaan keskiviikkoiltana 14.8.2019 Pielisensuun kirkossa.

Vaara-Karjalan seurakunnassa Heinävaaran ja Kiihtelysvaaran ekaluokkalaiset siunataan koululla seurakunnan syksyn ensimmäisen aamunavauksen paikalla pidettävässä koulukirkossa ja Tuupovaaran koululaiset siunataan Tuupovaaran kirkossa.

Siunaustilaisuus täyttää kirkon

Joensuun seurakunnissa tieto kouluun lähtevien siunaustilaisuuksista tulee seurakunnilta. Joensuun kaupungilta kerrotaan, että huoltajien toiveesta tietoa tilaisuuksista ei enää välitetä kaupungin kanavien kautta. Kontiolahdelle tieto kulkee yhä esiopetuksen kautta.

Kouluun lähtevien siunaustilaisuudet ovat hyvin suosittuja. Esimerkiksi Kontiolahdella kirkko on joka kevät ääriään myöten täynnä kun esikoululaiset siunataan koulutielle.

– Vuoden aikana vain kauneimmissa joululauluissa, jouluaattona sekä yksittäisissä konfirmaatiomessuissa on viime vuosina ollut saman verran väkeä kuin kouluun lähtevien siunaamisessa. Ihmisiä on jopa 600, kertoo seurakuntapastori Anssi Törmälä.

Lämminhenkinen tilaisuus

Olivia Kosela oli yksi keväällä Kontiolahden kirkossa koulutielle siunatuista lapsista. Olivian mukana tilaisuudessa olivat hänen äitinsä, isänsä ja pikkuveljensä.

– Minusta on aivan ihana, että seurakunta järjestää tällaisen tilaisuuden. Se oli kaikin puolin lämminhenkinen tilaisuus, ja ohjelma oli sopivan kevyt, jotta lapsetkin sen jaksoivat olla siellä. Kerran sitä vain kouluun lähdetään ja jos koulutielle vielä turvaa siunataan, niin sinne sitä mennään, kertoo Olivian äiti Anna-Helena Kosela.

Olivialle tilaisuudesta mieleen jäi siunaamiseen osallistuneet esikoulun opettajat ja se, että siunaaminen tapahtui alttarilla.

– Me olimme polvillaan ja eskariopet pitivät kättä päämme päällä. Lopuksi saimme orvokkeja, jäätelöt ja heijastimet, Olivia iloitsee.

Sari Jormanainen