Avainsana: odottaminen

Sana: Aina läsnä

On helpottavaa huomata, että minua kannatellaan ja saan luottaa siihen, että Jumala kyllä tietää mitä tapahtuu.

Mitä asioita sinä odotat juuri nyt? Minä odotan monia asioita. Odotan kesää ja kesälomaa. Odotan, että näen taas perheenjäseniäni. Odotan kivoja tapahtumia töissä. Odotan oikeastaan jo joulua, koska pidän joulusta. Veikkaisin, että lähes jokainen ihminen odottaa tällä hetkellä jotakin. Lapset ja nuoret odottavat koulujen päättymistä ja kesäloman alkamista. Joku voi odottaa töiden alkamista. Isovanhemmat lastenlastensa näkemistä.

Odottaminen on meille luonnollista. Vaikka juuri nyt meillä olisikin hyvä olla, saatamme silti odottaa jo jotain tiettyä päivää, tapahtumaa tai hetkeä. Odottaminen ei kuitenkaan ole huono asia, vaikka onkin hyvä elää myös tässä hetkessä. Odottamamme asiat ovat yleensä positiivisia, ja niin kauan kuin odotamme, on myös toivoa. Kun odotamme, meidän täytyy olla kärsivällisiä ja luottaa siihen, että asiat kyllä tapahtuvat omalla painollaan.

Ennen kuin Jeesus astui taivaaseen, hän lupasi seuraajilleen puolustajaksi Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan. Voisin kuvitella, että odottaminen oli Jeesuksen seuraajille vaikeaa, koska heidän täytyi vain luottaa hänen lupaukseensa. Odotus kuitenkin palkittiin ensimmäisenä helluntaina.

Kysyin jokin aika sitten perheenjäseneltäni, mitä hän ajattelee Pyhästä Hengestä. Hän vastasi: ”Se on aina läsnä. Ja se on tukena vaikeina aikoina.” Nämä sanat kertovat osuvasti Pyhästä Hengestä, sillä Jumala lahjoitti Pyhän Hengen puolustamaan ja lohduttamaan meitä.

Kaikkien aikaisemmin mainitsemieni asioiden lisäksi odotan myös tavallista arkea. Sitä arkea, kun koronaviruksesta on jäljellä vain muisto. Sitä arkea, kun ihmiset tekevät yhteistyötä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Sitä arkea, kun maailmassa on rauha. Aika isoja asioita odotettavaksi. Jotta jaksan niitä odottaa, rukoilen Jumalaa avuksi. Rukoilen lohdutusta, rohkaisua ja puolustusta. Rukoilen rakkautta ja ymmärrystä ihmisten välille. On helpottavaa huomata, että minua kannatellaan ja saan luottaa siihen, että Jumala kyllä tietää mitä tapahtuu. Jumalalla on vastaus kaikkiin niihin asioihin, joita odotan. Hän tietää, mitä me tarvitsemme. Hän on aina läsnä. Hän pitää meistä huolen.

Eeva-Riitta Arffman
nuorisotyönohjaaja
Pyhäselän seurakunta

Sana: ”Hän tulee luoksesi lempeänä” – Matt. 21:5

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Istun keittiössä kahvimuki edessäni ja katselen ikkunasta marraskuun hämärää. Pohjoisen pimeään aikaan toivon, että maa peittyisi valkoiseen lumihuntuun ja toisi valon tullessaan. Kuulen, kuinka luonto kutsuu minua esimerkillään rauhoittumaan ja lepäämään – hellittämään turhasta touhusta.

Mutta eihän sellainen käy. Sunnuntaina kirkoissa kajahtaa Hoosianna ja siitä alkaa virallisesti jouluun valmistautuminen. Tämä tietää vauhtia, kiirettä, vaatimuksia ja odotuksia. On joulusiivousta, jouluvalojen ripustelua, piparien ja torttujen paistamista, lahjarallia ja monta muuta askaretta. Mutta ennen tätä valmistelukiirettä herkistyn laulamaan:

”Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon Hän!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.”

Laulaessani tunnen Pyhän koskettavan. Se tuntuu mukavalta, rauhoittavalta. Entäpä jos ajattelisin tulevan adventinajan toisin? Valmistautumisen sijaan alkaisinkin odottaa joulun saapumista.

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Odottaessani voisin huutaa, kuten lapsijoukko vuosituhansia sitten: Hoosianna! Se tarkoittaa: ”Auta Herra”.
Auta erottamaan turha tarpeellisesta.
Auta ymmärtämään, että hitaasti kiiruhtaen ehtii enemmän.
Auta ymmärtämään, että joulu saapuu hiljalleen, että joulun valo laajenee päivä päivältä.
Auta ymmärtämään, että joulun sanoma kuuluu jokaiselle ja tavoittaa jokaisen huolimatta elämän ulkonaisista puitteista.
Auta rohkaisemaan toinen toisiamme, että jaksaisimme pimeässä; avuttomuuden, surun, sairauden tai yksinäisyyden keskellä.
Auta luottamaan, että Jumala tulee – ja on jo siellä – missä häntä tarvitaan.

Näin on hyvä. Katselen kahvikupin kyljessä olevaa kuvaa, jossa loistavan auringon säteet tavoittavat kaksi toisiinsa nojaavaa hahmoa. Niiskuneiti ja Muumipeikko halaavat toisiaan lempeästi.

Jään odottelemaan joulun kuninkaan saapumista, joka evankeliumitekstin mukaan ”tulee luokseni lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”.

Armollinen ja lempeä, hiljalleen laajeneva valo johdattaa kohti joulun ihmettä.

Marita Tiili
seurakuntapastori
Pyhäselän seurakunta