Avainsana: nuorisotyö

Tärkeintä on nuoren kohtaaminen

Kohtaaminen, rohkaisu ja toivon näkökulma. Nuorisotyönohjaaja Marko Kähkösen mukaan näistä kolmesta lähtee kaikki muukin seurakunnan nuorisotyössä.

Kohtaaminen, rohkaisu ja toivon näkökulma. Nuorisotyönohjaaja Marko Kähkösen mukaan näistä kolmesta lähtee kaikki muukin seurakunnan nuorisotyössä.

Tummapukuinen mies ja punainen mopo seurakuntatalon edessä.
Rantakylän nuorisotyönohjaaja Marko Kähkönen kulkee pappatunturillaan kesät, talvet. Parasta työssä on miehen mielestä elämänilo: kun nuori, jolla ei mene hyvin, innostuu jostain, voittaa pelkonsa ja saa kavereita. Kähkönen pohtii, että nuorten perustarpeet lienevät aina samat: olisi kavereita, tulisi hyväksytyksi ja syntyisi onnistumisen kokemuksia. Kuva: Tea Ikonen

– Jos lapselle syntyy nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne, silloin ohjaaja on jollakin tavalla onnistunut tehtävässään, arvioi nuorisotyönohjaaja Marko Kähkönen.

Miehellä on takanaan 22 vuotta työskentelyä lasten ja nuorten parissa Rantakylän seurakunnassa. Viime syksynä hänelle myönnettiin Lasten ja nuorten keskuksen Itä-Suomen piirin tunnustuspalkinto pitkästä ja sitoutuneesta työstä kouluikäisten ja heidän perheidensä kanssa Rantakylän seurakunnassa ja Joensuun seurakuntayhtymässä. Palkintoehdotuksen takana olleet työkaverit perustelivat palkintoa myös muun muassa sillä, että Kähkönen on pitänyt yllä hyviä suhteita alueen kouluihin sekä verkostoitunut ansiokkaasti muidenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa.

Palkinto lämmittää Kähkösen mieltä, koska se on muiden ehdottama.

– Palkinnon arvoa nostaa se, että palkinnon saajaa täytyy esittää, ja Lasten ja nuorten Itä-Suomen piirin hallitus käsittelee ehdokkaat, joita tulee hiippakunnallisesti.

Mukana kasvupolulla eskarista nuoreksi aikuiseksi

Ensimmäisinä työvuosina Kähkösen toimenkuva painottui alakouluikäisiin. Sittemmin Rantakylän seurakunnassa on omaksuttu kasvatuksen polkuajattelu eskarista nuoriin aikuisiin. Sen mukaan työntekijätiimin jäsenet voivat toimia polun eri kohdissa sen mukaan, mitkä tehtävät itselle sopivat ja missä tarvitaan milloinkin resursseja.

– Olen välillä mukana eskariretkillä, alakoululaisten leireillä tai kerhoissa. Työhöni kuuluvat myös rippikoulu, nuorisotyö ja isoskoulutus.

Vuosien varrella moni asia on muuttunut. Maailma on käynyt nopeatempoisemmaksi ja vaativammaksi. Entistä nuoremmilla on älypuhelimet ja sen myötä taskussaan koko maailma hyvine ja huonoine puolineen. Kähkönen pohtii, että nuorten perustarpeet lienevät tänä päivänä kuitenkin samat kuin 20 vuotta sitten: olisi kavereita, tulisi hyväksytyksi ja syntyisi onnistumisen kokemuksia.

Miten tuoda toivon viestiä?

Kähkösen mielestä työssä parasta onkin se, kun nuori innostuu jostain ja elämänilo voittaa.

– On hienoa huomata, kun nuori, joka ei voi hyvin, voittaa jännityksen, saa rohkeutta tai löytää kaverin meidän jutuissa.

Kähkönen toivoo myös, että uskonasiat jäisivät osaksi nuoren elämää. Niiden esillä pitäminen tuoreella ja merkityksellisellä tavalla on haasteellista.

– Mistä löytää sen nuoria puhuttelevan tuoreen tavan tuoda vanhaa viestiä, että Jumala rakastaa ihmisiä ja on sen takia tullut aikanaan maailmaan?

Tämä on tärkeä kysymys seurakuntien tulevaisuudenkin kannalta yhteiskunnassa, jossa kaikki eivät enää kuulu kirkkoon.

– Kyllähän me olemme isojen haasteiden ääressä: miten tuoda toivon viestiä niin, että nuori kokee olevansa merkityksellinen ihminen? Miten voimme suorituspaineita luovassa maailmassa tuoda sellaista näkökulmaa, että ihan tavallinenkin on hyvää ja arvokasta?

 

Tea Ikonen

 

Lasten ja nuorten keskuksen Itä-Suomen piirin tunnustuspalkinto

  • Voidaan myöntää Kuopion hiippakunnan alueella toimivalle työntekijälle, henkilölle tai ryhmälle, joka on sitoutuneesti ja innostavasti tehnyt työtä lasten ja nuorten parissa.
  • Lasten ja nuorten keskuksen Itä-Suomen piirin hallitus valitsee palkinnon saajan ehdokkaiden joukosta.
  • Vuoden 2022 palkinto myönnettiin Rantakylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marko Kähköselle.

Kehu kohottaa, moite latistaa

Yhdenkään lapsen ei pidä jäädä ilman kehua, sanoo nuorisotyönohjaaja Nonna-Omena Helojoki.

Yhdenkään lapsen ei pidä jäädä ilman kehua, sanoo nuorisotyönohjaaja Nonna-Omena Helojoki.

Joensuun seurakunnassa alakouluikäisten parissa työskentelevä Nonna-Omena Helojo-ki ammentaa työhönsä näkökulmia muun muassa positiivisesta pedagogiikasta. Hyvän huomaaminen jokaisessa lapsessa on osa Helojoen jokapäiväistä perustyötä.
– Yksi tärkeä asia, mitä pidämme esillä sekä kerhoisosia kouluttaessa että itse lasten kanssa toimiessa on se, että jokainen tulee nähdyksi ja huomatuksi. Kaikki kaipaavat ja ansaitsevat saada rohkaisua ja kiitosta, sanoo Helojoki.

Helojoki on huomannut työssään, että osan kerholaisista on vaikea nimetä hyviä puolia itsessään.
– Kyllähän se herättää heti sen ajatuksen, että eikö hän huomaa niitä itsessään, vai eikö hän löydä niille sanoja. Aikuisina me voimme tukea lasta kertomalla hänelle omia havaintojamme hänen hyvistä puolistaan. Autamme siten lasta löytämään vahvuuksia itsestään ja samalla sanoja niille, sanoo Helojoki.

Sanojen löytäminen ruokkii Helojoen mukaan lapsen itsetuntoa. On tärkeätä, että lapsi pystyy nimeämään: osaan tätä, pystyn tähän, innostun tällaisesta.
– Se tuo lapselle rohkeutta toimia ja olla oma itsensä. Tällöin hän ei jää myöhemminkään muiden jyräämäksi, vaan uskaltaa sanoa oman mielipiteensä. On tärkeätä, että jokainen voisi olla rohkeasti sitä mitä on. Ei ole yhtä hyvää ja parasta, vaan jokainen on luotu omanlaisekseen, ajattelee Helojoki.

Entäpä jos sanoisin sen toisin?

Latistavat sanat saattavat pudota huulilta ennen kuin itse huomaakaan. Alla Nonna-Omena Helojoen esimerkkejä siitä, miten kielteinen, tunnelmaa laskeva kommentti kääntyy myönteiseksi ja kannustavaksi kerholaisten kanssa touhutessa.

• Pysy paikallasi. ->Sinullapa riittää tänään virtaa, auttaisitko kantamaan
tämän jumppapatjan?
• Ei tuo liity aiheeseen. -> Sinulla on kyllä paljon ajatuksia!
• Eihän tätä näin pitänyt tehdä. ->Aika kekseliästä laittaa juusto alle ja ketsuppi päällimmäiseksi, kohta nähdään miltä leivät maistuvat!
• Huomasitko, että kello on jo viittä yli? -> Minä näin jo ikkunasta että olet tulossa, kiva että olet täällä!
• Äläpä nyt laiskottele. -> Sinulla on tainnut olla pitkä päivä tänään koulussa?

Virpi Hyvärinen

Yö yhdessä pelaten – Holylanit jo 10. kerran Joensuussa

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Joensuun seurakuntakeskuksella järjestettiin Holylanit eli yön oli kestävä pelitapahtuma ystävänpäivänä.

Kaksi poikaa pelaa keskittyneesti tietokoneella.
Kuvateksti: Jesse Temisevä (vas.) ja Aatu Pussinen keskittyivät tiiviisti peliin turnauksen aikana. Kokeneiden pelaajien ei tarvinnut edes katsoa näppäimistöä, koska sormet löysivät tottuneesti oikeille näppäimille. Kuva: Sari Jormanainen

Joensuun seurakuntakeskuksen salissa on pimeää, vain tietokoneiden näytöt tuovat valoa. Paikalla olevien liki 20 nuoren ja muutaman aikuisen ilmeet ovat keskittyneitä. Sieltä täältä kuuluu iloisia kiljahduksia ja toisinaan harmistuneita huokauksia. Käynnissä on tietokonepeliturnaus.

Joensuun seurakuntayhtymä järjesti 14.-15.2.2020 järjestyksessään 10. Holylanit. Lanit tarkoittaa lähiverkkotapahtumaa tai verkkopelitapahtumaa. Käytännössä kyse on tapahtumasta, jossa useat ihmiset kokoontuvat pelaamaan tietokonepelejä yhdessä. Koska järjestäjänä on seurakuntayhtymä, on Holylanit tapahtumalle luonteva nimi.

– Tapahtuma alkaa alkuhartaudella. Holylaneilla ajatuksena on, että olemme ystävällisiä toisille eli lähimmäisen rakkauden näkökulmasta tsempataan ja kannustetaan toisiamme, Joensuun seurakunnan nuoristyönohjaaja Delila Myyry kertoo.

Tavoitteena valvoa koko yö

Helmikuun Holylaneille osallistui 19 nuorta. Tällä kertaa kaikki nuoret olivat poikia. 15-vuotias Jesse Temisevä osallistui ensimmäistä kertaa pelitapahtumaan.

– Kavereiden kanssa tuli idea, että tullaan tänne vähän pelailemaan. Odotan mukavaa iltaa ja yötä. Suunnitelmissa on pysyä koko yö hereillä, mutta katsotaan, pystynkö siihen.

– Kyllä ajatus on valvoa koko yö. Parasta tapahtumassa on se, että pystyy pelaamaan yhdessä ja näkee kavereita, toista kertaa Holylaneilla  oleva 15-vuotias  Aatu  Pussinen  sanoo.

Koko yön valvomisen pojat uskoivat onnistuvan kavereiden ja hyvien eväiden avulla.  Paikalla olevat työntekijät pitivät myös huolen siitä, että koko yötä ei istuta koneen ruutua tuijottaen.

– Pidämme yökisan eli menemme kirkkosaliin leikkimään ja pelailemaan. Lisäksi iltahartaus pidetään eri tilasta, jotta koneiden äärestä tulee noustua pois, Myyry kertoo.

Illan ensimmäinen peliturnaus  päättyy  raikuviin aplodeihin. Temisevä ja Pussinen nappasivat turnauksen kaksi ensimmäistä sijaa. Voittajien on luonnollisesti helppo hymyillä, mutta tapahtuman ilmapiiri saa kiitosta myös muilta.

–  Täällä on aivan mahtava ilmapiiri. Täällä ei dissata toisia, toteavat useammat kauppaan evästä ostamaan menossa olevat pojat.

Peli nuorten toiveiden mukaan

Nuoret ovat itse saaneet toivoa tapahtumassa pelattavia pelejä. Räiskintäpelit ovat selvästi toivotuimpia ja suosituimpia pelejä nuorten keskuudessa. Tämän kautta turnauspeliksikin valikoitui räiskintäpeliksi luonnehdittava CS:GO.

– CS:GO on se, mitä pääasiassa toivotaan. Peli on ilmainen ja ikäraja sopii tapahtumaan, koska sitä saa pelata aikuisen seurassa 13 vuotta täyttäneet. Pelikasvatus on myös yksi osa tapahtumaa, Myyry sanoo.

Myyryn mukaan Holylan-tapahtuman  idea on mennä sinne, missä nuoretkin ovat. Pelaaminen on nuorille tärkeää.

– Luulen, että tapahtuman suosio perustuu siihen, että olemme tässä ajassa kiinni. Tämä on kivaa yhdessäoloa ja vanhemmat voivat luottaa siihen, että täällä pelataan turvallisten aikuisten kanssa.

Seuraavat Holylanit on jo tiedossa. Ne järjestetään vappuna eli 1.-2.5.2020. Miten nuorten yö sitten meni?

–   Ei tullut nukuttua ollenkaan. Tämä oli mahtava kokemus, tulen uudestaan, toteaa Temisevä aamupäivällä.

– En nukkunut. Hyvä kokemus oli ja hauskaa oli, Aatu Pussinen sanoo.

Sari Jormanainen

* Lisätietoa tulevasta  Holylan-tapahtumsta  löytyy osoitteesta janoa.fi/holylan.

Moottoripajatoimintaa nuorille

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa.

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä yhteistyökumppaneineen käynnistää 15–25 -vuotiaille suunnatun moottoripajatoiminnan. Toiminta alkaa Kuurnankadulla sijaitsevassa pajassa lokakuun alussa. Pajalle voi tulla laittamaan ja korjaamaan ohjatusti omaa moottoroitua kulkupeliään. Toiminnan vakiintuessa tavoitteena on tehdä myös yhteisiä projekteja ja osallistua moottoripajojen valtakunnallisiin tapahtumiin.

Moottoripaja toimii kerran viikossa torstai-iltaisin klo 16–20. Pajalla on osaavaa ohjausta moottoroitujen kulkupelien laittamiseen sekä nuorisotyöntekijöitä juttelemassa. Pajalla tulee olemaan myös liikennekasvatusta sekä vierailijoita.

Pajaan ja sen toimintaan on mahdollista tutustua ennakkoon pidettävässä tutustumispäivässä torstaina 19.9. klo 16–20. Tutustumispäivä pidetään pajalla osoitteessa Kuurnankatu 40. Paja toimii valtakunnallisen moottoripajatoiminnan periaattein. Moottoripajatoimintaan voi tutustua osoitteessa moottoripaja.fi.

Hengailupaikkoja nuorille pitäjillä

Kaikille avoimet seurakuntien nuorten illat vastaavat nuorten tapaamispaikkojen tarpeeseen Enossa ja Vaara-Karjalassa.

Kaikille avoimet seurakuntien nuorten illat vastaavat nuorten tapaamispaikkojen tarpeeseen Enossa ja Vaara-Karjalassa.

Nuoret pelaavat lautapeliä pöydän ääressä.
Vaara-Karjalan seurakunnan nuoret Inka Kinnunen (vas.) ja Hilla Kolström pelasivat Menolippua Kiihtelysvaaran seurakuntatalolla nuorten yökahvilassa lauantaina 13.4. Kuva: Eeva-Riitta Arffman

Seurakuntien nuorisotyö täydentää Joensuun kaupungin tarjoamia nuorten palveluja Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien alueilla. Enon seurakunta järjestää kaikille avoimia nuorten iltoja parin viikon välein Hyvän mielen tuvalla. Vaara-Karjalan seurakunta tarjoaa kerran kuussa Kiihtelysvaarassa nuorten yökahvilatoimintaa ja samoin kerran kuussa Heinävaarassa nuorten iltoja.

Enon seurakunnassa nuorten illat vetävät joka kerta 15-20 nuorta paikalle, Vaara-Karjalassa aktiivisuus on hieman vähäisempää.

– Nuoret tulevat nuorten iltoihin rupattelemaan ja syömään jotakin pientä. Illat ovat tavallaan eräänlainen olohuone nuorille, toteaa Enon seurakunnan nuorisotyön pastori Sanna-Marika Keränen.

– Seurakuntien nuorten toiminnassa yksi kiinnostavuutta lisäävä asia on tienaamismahdollisuus. Isosena ja kerhonohjaajana toimivat nuoret saavat pienen palkkion, kertoo Keränen.

Pienen paikkakunnan nuorisotyön ilonaiheina Keränen ja Vaara-Karjalan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Eeva-Riitta Arffman pitävät tiettyä yhteisöllisyyttä.

– Nuoret ovat ihania, tulevat nopeasti tutuiksi ja yhdessä oleminen on ehkä intensiivisempää kuin isolla paikkakunnalla, sanoo Arffman.

– Iloitsen Enossa kovasti myös nuorten aktiivisuudesta ja siitä, että nuorisotyöllä on vahva kirkkoherran tuki. Saamme varsin vapaasi toteuttaa ideoitamme, sanoo Keränen.

Haasteena pitkät välimatkat

Sekä Enossa että Vaara-Karjalassa keskeinen haaste nuorten toiminnassa on pitkät välimatkat. Nuorten tavoittaminen ja pääsy mukaan toimintaan ei ole niin yksinkertaista, jos seurakunnan tiloihin on kymmeniä kilometrejä matkaa.

– Meillä Enossa isona haasteena on tällä hetkellä myös väistötiloissa toimiminen. Samaa tilaa käyttää moni muukin, emmekä pysty siksi järjestämään nuorten iltoja useammin, vaikka kävijöitä on runsaasti, sanoo Keränen.

– Vaaroilla mietityttää Tuupovaaran tilanne. Siellä ei tällä hetkellä järjestetä säännöllisesti nuorten iltoja, koska kävijöitä on ollut vähän. Järjestän kuitenkin keväällä rippikoululaisia varten Tuupovaarassa ekstrailtoja, ja syksyllä sitten säännöllisemmin, kertoo Arffman.

Yksi tärkeä elementti Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien nuorisotyössä on aktiivinen yhteistyö Joensuun kaupungin ja Joensuun seurakuntayhtymän nuorisotyön kanssa.

– Olemme järjestäneet kaupungin nuorisotyön kanssa esimerkiksi tortillailtoja ja viime helmikuussa jäädiskon Heinävaaran koululla. Yhtymän muiden seurakuntien kanssa puolestaan teemme leirien suhteen yhteistyötä, kertoo Arffman.

 

Virpi Hyvärinen