Diakonia on lähimmäisen palvelemista, auttamista ja rinnalla kulkemista. Tänä vuonna vietetään kirkon diakonian 150-vuotisjuhlaa.
Diakonian viran päivää vietetään vuosittain syyskuun alussa, sillä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen diakonissa Mathilda Hoffman vihittiin virkaan Viipurissa 1.9.1872.
Joensuun seurakuntayhtymässä ja siihen kuuluvissa seurakunnissa on tällä hetkellä yhteensä 15 diakonian viranhaltijaa. Kontiolahden seurakunnassa diakonian virkoja on kaksi ja puoli.
Diakoniatyö on ihmisten kohtaamista kokonaisvaltaisesti
Maamme ensimmäiset koulutetut sairaanhoitajat olivat diakonissoja. Alkuaikoina seurakuntien diakoniatyössä korostuikin sairaanhoito. Liperin diakonaattitoimen ensimmäisen toimivuoden (1899–1900) vuosikirjan mukaan diakonissa Maria Hytönen oli käynyt vuoden kuluessa 145 sairaan luona.
Johtava diakoniatyöntekijä, diakonissa Satu Halonen Joensuun seurakunnasta kertoo, että vuoden 1972 kansanterveyslaki siirsi kotisairaanhoidon kuntien vastuulle, eivätkä diakonissat tee enää hoitotyötä. Kotikäyntejä sen sijaan tehdään edelleen.
– Käytännössä sairaanhoitajan pohjakoulutuksella työskentelevät diakonissat ja sosionomin koulutuksen saaneet diakonit tekevät nykyisin samoja tehtäviä. Molemmat koulutukset antavat hyvät valmiudet erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja ymmärrystä monenlaisiin elämäntilanteisiin.
Terveyteen ja sairauteen liittyvät kysymykset tulevat hyvin yleisesti esille kohtaamisissa.
– Ohjauksessa ja neuvonnassa terveysalan koulutus on usein hyvänä taustatietona. Erityisesti henkiseen tukemiseen ja kriisityöhön koulutuspohja voi antaa tärkeitä välineitä, Halonen arvioi.
Tämän ajan haasteet ovat tuttuja diakoniatyöntekijöille
Diakoniatyö nousee kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta. Apu kohdistetaan niille, joiden avun tarve on suurin. Sillä ei ole merkitystä, onko asiakas kirkon jäsen vai ei.
– Ennen diakonissa saattoi tukea sairasta antamalla lääkkeitä, mikäli hänellä ei ollut niitä varaa hankkia. Nykyisin selvitämme ensin, onko kaikki tuet haettu. Mikäli voimme myöntää kertaluonteista taloudellista tukea, se annetaan yleensä maksusitoumuksena, Halonen kertoo.
Halosen mukaan yksinäisyys on eräs tämän päivän haaste, johon diakonia voi auttaa löytämään ratkaisun. Esimerkiksi viime talvena Joensuun seurakunnassa toteutettiin vertaistukiryhmä yksinäisille.
– Koronan myötä monet kontaktit ovat voineet jäädä vähemmälle. Toisaalta osalle on tullut passivoitumista ja arkuutta lähteä toisten seuraan. Diakoniatyön tarjoama tuki tällaisessa tilanteessa voi olla keskustelua, lähimmäispalvelun kautta vapaaehtoisen etsimistä, ohjaamista matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin tai kutsumista mukaan ryhmiin.
Halonen mainitsee meidän aikamme ilmiöinä myös muun muassa päihde- ja peliriippuvuudet, masennuksen ja arjen hallintaan liittyvät haasteet. Näissäkin asioissa diakonia tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa osana verkostoa.
– Kun ihminen hakee taloudellista tukea diakoniatyöltä, tilannetta voidaan selvitellä laajemmin: Millaista tukea on jo olemassa ja mitä tukimuotoja voisi olla käytettävissä? Seurakunnan puolelta voidaan tarjota tilanteeseen sopivaa ryhmätoimintaa tai leiriä, Halonen kuvailee.
Diakonian vapaaehtoisia yhdistää halu auttaa
Auttamistyö ei ole pelkästään työntekijöiden varassa. Kun Liperin seurakunnan diakoniatyö oli heinäkuussa 1899 käynnistynyt, seurakuntalaisten kerrotaan heti samana vuonna pitäneen ompeluseuroja: ”Jouluksi jaoimme noin 10 köyhälle perheelle ompeluseurassa valmistettuja vaatteita. Ompeluseuroista on ollut näin sekä aineellista apua, että henkistä virkistystä.”
Yhä nykyäänkin ihmiset kokoontuvat yhteen tarkoituksenaan auttaa muita. Esimerkiksi Joensuun seurakuntakeskuksessa toimiva Toimentupa on kaikille avoin paikka, jonne voi tulla tekemään käsitöitä ja viettämään aikaa yhdessä toisten kanssa. Diakonian ryhmissä valmistettuja käsitöitä on mahdollista antaa myytäväksi, ja myyntituotolla tuetaan vaikkapa köyhissä oloissa elävän kummilapsen koulunkäyntiä.
Vuosittain järjestettävän Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen osallistuu valtava määrä vapaaehtoisia seurakuntalaisia esimerkiksi talkoolaisina tai lipaskerääjinä. Keräystuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen apuun Kirkon Ulkomaanavun kautta ja loput 40 prosenttia käytetään apua tarvitsevien hyväksi kotimaassa.
Lähimmäisyyttä voi toteuttaa arjessa monin tavoin
Diakonian vapaaehtoiset toimivat monenlaisissa tehtävissä. Esimerkiksi Apuristin vapaaehtoinen voi käydä asiakkaan luona vaihtamassa palaneen lampun, ja Kirkon keskusteluavun päivystäjä kuuntelee ja kohtaa ihmisiä anonyymisti puhelimen tai sähköisten kanavien kautta.
Vapaaehtoistyö on aivan keskeistä seurakunnan elämässä. Ystävätoiminta, sairaalaystävät ja Apuristi eivät toimisi lainkaan ilman vapaaehtoisia. Myös tapahtumien, retkien, ruokajakeluiden ja kirpputorien toiminta olisi paljon vähäisempää, jos vapaaehtoiset eivät antaisi aikaansa.
Toisen ihmisen auttaminen ei rajoitu pelkästään organisoituun vapaaehtoistyöhön. Ihan kuka vain voi olla toiselle lähimmäisenä arjessa. Satu Halonen rohkaisee jokaista mukaan arjen diakoniaan:
– Onko joku ihminen, jonka kuulumisia voisin kysyä? Voisinko pyytää jonkun kanssani kävelylle? Ehkä itsellä on jokin taito, jolla voi ilahduttaa ympärillä eläviä ihmisiä. Esimerkkejä on lukemattomia, eivätkä pienet kohtaamiset välttämättä vaadi paljon aikaa. Vahvistetaan yhdessä hyvää!
Hanna Pekkanen
Lähteenä on käytetty lisäksi Diakonian juhlalehdessä (2022) julkaistua Raija Pyykön artikkelia Diakonia on osoittanut vahvuutensa ja muutoskykynsä vuosien saatossa.
Juhlavuoden tapahtumia
- Joensuun torilla diakonian viran päivän eli D-dayn tapahtuma to 1.9. klo 10–15. Ohjelmassa mm. runonlausuntaa ja haastatteluja sekä klo 12–13 yhteislaulua torilavalta ohjattuna.
- Joensuun seurakuntakeskuksen kappelissa (Kirkkokatu 28) voi tutustua Diakoniatyö ennen ja nyt -näyttelyyn. Näyttely on avoinna ke 31.8. klo 8–18 ja to–pe 1.–2.9. klo 8–15.
- Kontiolahden torilla on tarjolla ”soppaa ja sielunhoitoa” to 1.9. klo 10–12.30.
- Tuu mukkaan! Vapaaehtoistoiminnan messut ti 13.9. klo 17 Joensuun srk-keskuksessa.
- Pyhäselän seurakuntatalolla (Hammaslahdentie 76) maksuton lounas ja kahvit to 22.9. klo 12–13.30.
- Monessa seurakunnassa vietetään syyskuussa diakonian juhlamessua.
- Ajankohtaiset tiedot Joensuun ev.lut. seurakuntien tapahtumista löydät osoitteesta joensuunseurakunnat.fi.
Keravan kirkkoherranviraston komeasta anopinkielestä katkesi viisi vuotta sitten lehti. Palastelin sen tikkuaskin mittaisiksi pistokkaiksi, jotka työnsin puolittain multaan. Reilun vuoden kuluttua lehtipistokkaiden juurista nousi pienet alut, jotka ovat nyt puolimetrisiä. Kasvu on ollut hidasta, mutta varmaa. Jokaisella kastelukerralla palaan mielessäni kasvin alkukotiin kirkkoherranvirastoon ja muistelen aikaani Keravalla.
Kirkkotie 