Kirkon yhteiskuntapäivät 2023: Eteenpäin iskuista huolimatta!

Pohjois-Karjalalla menee olosuhteisiin nähden hyvin, ja tulevaisuus on meille valoisa. Tummat pilvet tulee tunnistaa, mutta niitä ei voi jäädä pelkäämään.

Pohjois-Karjalalla on ollut paljon vastaiskuja viime vuosina. Ensin iski korona. Seuraavaksi lentoliikennettä uhkasi lopettaminen. Seuraavaksi Venäjä aloitti brutaalin sodan Euroopassa, ja viimeisimmäksi meille tärkeä junasilta uhkaa mennä kiinni. Iskuja on riittänyt, mutta maakunta on selvinnyt niistä kaikista. Aktiivisten toimijoiden yhteistyö ja usko tulevaisuuteen on luonut meille tilanteen, jossa haluamme menestyä. Emme pärjäillä tai tulla toimeen, vaan menestyä.

Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetiedot kertovat Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kasvun jatkuneen vuoden 2022 jälkipuoliskolla, liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Vuonna 2021 ja alkuvuonna 2022 kasvu oli vieläkin kovempaa, ja erityisesti iloa tuotti koko Pielisen Karjalan menestyminen perinteisen kestomenestyjän, Joensuun, rinnalla. Meillä vahvat toimialat, kuten metsäbiotalous, metalliteollisuus, kiviteollisuus ja elintarviketeollisuus, kasvavat ja kehittävät toimintaansa maakuntaan uskoen.

Kriisien keskellä negatiivinen puhe ja uutisointi luonnollisesti lisääntyvät, mutta tämän hälyn alla moderni maakunta porskuttaa eteenpäin vahvan tutkimuksen, koulutuksen ja tuotekehityksen avulla. Vahvojen teollisuusalueiden lisäksi uudet teknologiat kuten fotoniikka ja vetyteknologiat ovat lähellä suurta läpimurtoa, ja matkailu kasvaa voimakkaasti luontomatkailun arvostuksen myötä.

Maailma tulee kohtaamaan valtavia muutoksia seuraavien vuosien aikana. Ilmastonmuutos näyttää etenevän, ja epävarmuus maailmanpolitiikassa kasvaa. Ukrainan sodan päättymistä ei ole näköpiirissä ihan lähellä, ja Venäjän hallinnon epävakaus haastaa meidän toimintaympäristöämme vielä kauan. Tässä tilanteessa meidän kaikkien on välttämätöntä suunnata katseet vahvaan yhteistyöhön keskenämme ja demokraattiseen maailmaan.

Suomi on liian pieni maa keskinäiseen kiistelyyn, ja Eurooppa on vahva vain yhdessä tekemällä. Tässä Pohjois-Karjala haluaa olla edelläkävijä. Me voimme tuottaa jo nyt ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan osaamisen ja teknologian kautta, ja yrityksemme ovat varmasti jatkossa vahvasti mukana rakentamassa uutta Ukrainaa samalla innolla kuin olemme auttaneet Ukrainaa tämän vaikean sodan aikana.

Pohjois-Karjalalla menee olosuhteisiin nähden hyvin, ja tulevaisuus on meille valoisa. Tummat pilvet tulee tunnistaa, mutta niitä ei voi jäädä pelkäämään. Esimerkiksi hallitusohjelman tulevia toimenpiteitä linjattaessa on muistettava, että tulevaisuuteen ja kasvun eväisiin on panostettava myös vaikeina aikoina. Erityisesti vaikeina aikoina.

 

Markus Hirvonen
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja

 

Lisää maakuntajohtaja Markus Hirvosen ajatuksia kuulet kirkon yhteiskuntapäivillä 21.–22.9.2023. Ilmoittaudu mukaan: www.kirkonyhteiskuntapaivat.fi

Kirkon yhteiskuntapäivät 2023: Toivottavan tulevaisuuden rajoilla

Raja korostaa yhteyttä ja erillisyyttä, vastuunjakoa ja valintoja.

Hymyilevä nainen, pitkät, ruskeat hiukset.Millaisilla rajoilla sinä liikut ja elät? Mitkä rajat suojaavat sinulle arvokasta ja tärkeää?

Raja korostaa yhteyttä ja erillisyyttä, vastuunjakoa ja valintoja. On hyvä tietää, mikä on minun vastuullani ja mikä ei ole. Mikä on oikein ja kohtuullista ja mikä ei ole. Rajoja tarvitsemme resurssien viisaaseen jakoon ja hyvän elämän varmistamiseen. Omia rajojaan jokainen piirtää itse. Paikallisesti ja valtakunnallisesti päättävässä asemassa olevien on linjattava toiminnoille oikeanlaiset rajat. Mitä tänä vuonna tehdään ja mitä ei tehdä. Mihin satsataan, mistä karsitaan.

Miten eletään rajoilla viisaasti? Rajan vetämisen tulisi aina edistää hyvää. Rajan tulisi varjella jotain, mikä koetaan arvokkaaksi. Jotta tällainen varjelu voisi toteutua, tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, mikä on hyvää ja varjelemisen arvoista. Rajoilla käydään arvokeskustelua. Tästä pohjimmiltaan on kyse myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa näinä viikkoina.

Viime vuonna ohjasin toistakymmentä tulevaisuustyöpajaa. Lähtökohtana oli tulevaisuustutkimuksen havainto siitä, että ajatuksemme tulevaisuudesta ohjaavat merkittävästi tämän hetken toimintaa. Kun mietimme esimerkiksi vuotta 2050, näyttäytyykö se aikana, jolloin paljon nykyistä hyvää on menetetty ja yleinen turvattomuus ja kaaos ovat arkipäiväistyneet? Tai voisiko olla, että vuonna 2050 Suomessa olisi lajikirjoltaan kukoistava luonto sekä vahva osallisuuden kokemus kaikilla täällä asuvilla? Moni voi sanoa, että tuollaiset tulevaisuuskuvat ovat epärealistista tyhjän haihattelua. Ei tule onnistumaan. Entä jos se kuitenkin olisi mahdollista? Mitä siinä tapauksessa tekisit tänään sen eteen?

Tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa keskitytään usein pahimpaan tulevaisuuteen varautumiseen. Se on toki viisasta ja tarpeellista, mutta tulevaisuuspuhe on sen myötä rajoittunut uhkakuvien tarkasteluun. Tällöin ihmisen osaksi jää tyytyä osaansa ja koettaa selviytyä. Voisikohan meillä kuitenkin olla aktiivisempi ote omaan tulevaisuuteemme? Sanontana viljelemme: ”Sitä saa mitä tilaa.” Entä jos pohtisimme hetken hyvän tulevaisuuden tilaamista?

Miten siis kuljemme kohti toivottavaa hyvää tulevaisuutta? Selkeytetään tulevaisuustoivoa. Meillä on paljon enemmän vaikutusmahdollisuuksia, kuin mitä tulemme käyttäneeksi. Kirkastetaan, miltä hyvä tulevaisuus näyttäisi. Jäsennetään ensimmäiset askeleet tuota tulevaisuutta kohti. Ideoita todennäköisesti löytyy aika helposti. Ja sitten voikin ryhtyä toimeen. Vaikka jo tänään.

 

Titi Gävert
diakonian kehittämisen asiantuntija
Kirkkohallitus

 

Kirkon yhteiskuntapäivät Joensuussa 21.–22.9.2023 teemalla Rajoilla. Lisätietoja osoitteessa www.kirkonyhteiskuntapaivat.fi.