Avainsana: kirkolliskokous

Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. kirkolliskokouksen maallikkoedustajat valitaan vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt.

Suomen ev.lut. kirkossa toimitetaan tiistaina 11.2.2020 kirkolliskokousedustajien vaalit. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Edustajien paikkamäärät jaetaan hiippakuntien jäsenmäärän mukaan.

Tulevissa vaaleissa Kuopion hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan yhdeksän edustajaa, joista kolme on pappeja ja kuusi maallikoita. Joensuun seurakunnat ja Kontiolahden seurakunta kuuluvat Kuopion hiippakuntaan. Lisäksi hiippakuntaan kuuluu kaikkiaan 52 seurakuntaa pääasiassa Pohjois-Savon, Poh-jois-Karjalan ja Kainuun alueelta.

Tällä hetkellä Joensuun seurakunnista kirkolliskokouksessa on kolme edustajaa. Tulevalla toimikaudella Joensuun seurakuntien osalta edustajiin on tulossa varmuudella muutoksia, koska pappisedustajana toimiva Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra Tiina Reinikainen ja maallikkoedustaja, seurakuntaneuvos Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta ovat ilmoittaneet, etteivät enää asetu ehdolle.

– Suomi on pitkä maa ja kirkolliskokouksessa päätetään paljon sellaisia asioita, joissa alueellisilla näkökohdilla on merkitystä. Kuluneen kahdeksan vuoden aikana, jolloin olen ollut kirkolliskokouksen jäsen, tämä näkyi esimerkiksi päätettäessä hiippakuntien rajoista keväällä 2019 ja seurakuntarakenteista vuonna 2015. Alueellinen edustus takaa ylipäätään sen, että seurakuntien ja niiden elämän moninaisuus tulee kirkollisessa päätöksenteossa huomioiduksi, Tiina Reinikainen toteaa.

Ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaaleissa ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistyksen kautta, kuten seurakuntavaaleissakin. Myös maallikkoehdokkaan vaalikelpoisuuden kriteerit ovat samat kuin seurakuntavaaliehdokkaan. Ehdokkaan tulee olla sen hiippakunnan seurakunnan jäsen, johon hän asettuu ehdolle. Lisäksi ehdokkaan tulee olla täyttänyt vaalipäivänä 18 vuotta.

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaaleissa ehdolle voivat asettua myös seurakuntien työntekijät, pappeja lukuun ottamatta. Vaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä ja se jatkuu marraskuun 15. päivään saakka.

– Valtakunnallinen päätöksenteko kirkossamme tarvitsee eri alojen tuntijoita yhteiskunnasta sekä seurakunnan tehtävistä kiinnostuneita ja toimintaa tuntevia päättämään kirkon asioista. Hyvältä ehdokkaalta ja edustajalta vaaditaan aktiivista osallistumista, pitkäjänteisyyttä ja huolellista asioihin perehtymistä. Lisäksi tarvitaan kykyä tehdä tarvittaessa kompromisseja, kirkolliskokouksen maallikkoedustaja Eevi Väistö Vaara-Karjalan seurakunnasta pohtii.

Samoilla linjoilla on myös pappiedustajana toimiva kirkkoherra Tiina Reinikainen.

– Kirkolliskokoustyöskentely vaatii muun muassa sitoutuneisuutta, pitkäjänteisyyttä, paneutumista asioihin ja verkostoitumistaitoja. Asioita viedään eteenpäin keskustellen ja päätöksiä tekemällä. Myös pelisilmästä ja hyvistä istumalihaksista on apua, Tiina Rei-nikainen vinkkaa.

Äänioikeus on seurakuntien luottamushenkilöillä

Kirkolliskokouksem maallikkoedustajien vaaleissa äänioikeutettuja ovat vaaleilla valitut seurakuntien luottamushenkilöt. Käytännössä siis äänestämään pääsevät seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä yhteisessä kirkkovaltuustossa että seurakuntaneuvostossa, kutsutaan äänestämään myös hänen varajäsenensä seurakuntaneuvostosta.

Äänestyksen päätyttyä äänestysliput toimitetaan sinetöityinä vaalilautakunnalle tuomiokapituliin. Vaalilautakunta suorittaa äänten laskennan ja vahvistaa vaalien tulokset. Tulevan kauden kirkolliskokousedustajat ovat selvillä 17.2.2019.

Kirkolliskokouksen pappisedustajien vaalit toimitetaan samalla aikataululla kuin maallikkoedustajien vaalit. Pappisedustajan vaaleissa ehdokkaaksi voi asettua kyseiseen hiippakuntaan kuuluva pappi. Pappisedustajan vaaleissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit. Vaalit toimitetaan kunkin rovastikunnan pappien kokouksessa, jonka lääninrovasti kutsuu koolle.

Kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen kausi alkaa 1.5.2020. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Turussa.

Mahdollisuus vaikuttaa isoihin asioihin

Pian kolme kautta kirkolliskokousedustajana toiminut Eevi Väistö on ollut kaikilla kausilla hallintovaliokunnan jäsenenä, tällä hetkellä hän on hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja. Väistön tavoitteena oli pystyä vaikuttamaan kolmeen asiaan: kirkon hallinnon keventämiseen, kirkkoherran vaalitapaan ja maallikoiden osallistumisen aktivoimiseen kirkon hallinnossa.

– Olen käyttänyt näistä salissa puheenvuoroja ja voinut vaikuttaa hallintovaliokunnassa. Ensimmäisellä kaudella kirkkoherran valitsemiseksi tuli voimaan välillinen kirkkoherran vaali. Kirkon hallintoa on aloitettu keventää ja tämä työ jatkuu. Maallikoiden osallistumista on tarpeen edelleen kehittää. Suurin pettymys oli seurakuntayhtymämallin jumittuminen salin äänestyksessä, siinä olisi tarvittu lisäneuvottelua, Väistö kertoo.

Pitkänlinjan kirkolliskokousvaikuttajien mukaan tuleville kausille riittää myös monia tärkeitä asioita edistettäväksi ja päätettäväksi.

– Tulevalla kaudella tärkeitä asioita ovat muun muassa kirkon talousasiat ja hiippakuntien taloudellisten voimavarojen turvaaminen sekä kirkon hallinnon keventäminen ja hiippakuntavaltuuston toiminnan kehittäminen, Väistö toteaa.

– Voisin ajatella, että käsiteltäväksi tulee uusi ehdotus seurakuntarakenteista ja myös keskustelu avioliittokäsityksestä jatkuu, Rei-nikainen pohtii.

Sari Jormanainen