keskusteluapu – Kirkkotie

Kuuntelevina korvina kampuksella

Kampuspappi on läsnä ihmisten arjessa, työssä ja opiskelussa. Oppilaitosyhteistyötä on Joensuussa tehty jo 40 vuotta.

Kampuspappi on läsnä ihmisten arjessa, työssä ja opiskelussa. Oppilaitosyhteistyötä on Joensuussa tehty jo 40 vuotta.

Karelia- ammattikorkeakoulun kuva — Joensuussa muun muassa Karelia-ammattikorkeakoulussa on oma kampuspappi, jonka juttusille voivat tulla sekä opiskelijat että henkilökunta. Seurakuntien ja oppilaitosten yhteistyötä on tehty jo 40 vuoden ajan. Kuva: Karelia-ammattikorkeakoulu / Markkinointitoimisto Tovari

– Oppilaitospappi on toivon tuoja ja vahvistaja. Elämä voittaa ja asioilla on tapana järjestyä, Markku Fräntilä kuvailee. Hän on toiminut oppilaitospappina yli 13 vuotta.

Seurakuntayhtymällä on kaksi oppilaitos- eli kampuspappia. Markku Fräntilä palvelee Karelia-ammattikorkeakoulussa, ammattiopisto Riveriassa ja ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Tiina Belovin vastuulla ovat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus, Riverian Niittylahden koulutusyksikkö ja Joensuun konservatorio.

Yhteistyö rakentuu seurakuntien ja oppilaitosten välisille sopimuksille. Papit ovat kampuksilla kaikkia varten: opiskelijoiden pappi on samalla henkilökunnalle työpaikkapappi. Tiina Belov toimii myös työnohjaajana.

– Jatkuvat muutokset opiskelutavoissa ja henkilökunnan työnkuvassa näkyvät esimerkiksi työn eettisten perusteiden pohtimisena ja opiskelijoiden elämässä uupumuksena, Belov kuvailee. Hän on yli 30-vuotisella kampuspapin urallaan nähnyt erilaisten koulutuspoliittisten päätösten mukanaan tuomia muutoksia.

Papin kanssa voi puhua mistä vain

Kampuspapit koetaan tärkeinä juttukavereina.

– Papille voi tulla juttelemaan asiasta kuin asiasta, Riina Pääkkönen tiivistää monen opiskelijan ja työntekijän tuntemukset. Hän toimii koordinaattorina Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan SILLAT-hankkeessa, joka lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä yliopistolla.

Pääkkönen kertoo, että myös suorituskeskeisyys ja pärjääminen kuormittavat opiskelijoita. Opiskelijoiden yksinäisyys oli jo ennestään iso haaste, ja korona heitti vettä myllyyn.

– Koronavuodet siirsivät kohtaamisia yhä enemmän verkkoon. Ihmisten saaminen takaisin yhteiseen fyysiseen tilaan on ollut haasteellista. Etäyhteisöllisyys on kohtalainen korvike, mutta ei tietenkään korvaa tai ole millään tavalla yhteismitallinen face to face -kohtaamisten kanssa, Markku Fräntilä sanoo.

– Usko Jumalaan antaa edelleenkin elämälle merkityksen, ja kohtaamiset arjessa synnyttävät toivoa. Kristittyinä saamme palvella kukin omissa tehtävissämme, Fräntilä jatkaa.

Kampuspapit tarjoavat keskusteluapua vakaumuksesta riippumatta kaikille, jotka tarvitsevat kuuntelijaa ja rinnalla kulkijaa. Henkilökohtaista keskustelua varten on parasta kysyä aikaa sähköpostitse tai soittamalla.

Yhdessä pohditaan elämää

Kohtaamisen ja yhteisöllisyyden toimintakulttuuria rakennetaan yhteistyössä oppilaitosten hyvinvointi- ja kriisiryhmien sekä oppilaskuntien ja ainejärjestöjen kanssa. Riina Pääkkönen kertoo, että kampuspappi on ollut arvokas apu muun muassa tutorkoulutuksessa, kun on keskusteltu esimerkiksi tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä päihteiden korostuneesta roolista opiskelijoiden vapaa-ajanvietossa.

Itä-Suomen yliopistossa läntistä teologiaa opiskeleva Anna Miettinen pitää paljon Männikköniemen kesäilloista, jotka ovat osa oppilaitosyhteistyön ohjelmaa.

– Niissä illoissa on joka kerta joku seurakunnan työntekijä mukana, joka kertoilee elämänpolustaan ja johdatuksesta. Tykkään kuunnella toisten elämäntarinoita ja sitä, miten he ovat mitäkin valintoja tehneet ja minne elämässänsä päätyneet.

Avulla ja tuella on iso merkitys

Sanomaa rakkaudesta, uskosta ja toivosta viestitään monin tavoin. Tiina Belov jakaa ajankohtaisen ilonaiheen:

– Olemme yhdessä diakoniatyön ja vapaaehtoisten kanssa toimittaneet Ukrainan sotatilanteesta tuleville nuorille yliopisto-opiskelijoille avustuskasseja, joissa on uudessa maassa ja uudessa kämpässä ensi päiville tarvittavat saniteetti-, keittiöväline- ja ruokatarvikkeet.

Karelia-ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Markus Talikka arvostaa sitä, että kampuksella on tarjolla tilaisuus keskustella perimmäisistä kysymyksistä ja kuulla evankeliumi Jeesuksesta.

– Yhä pimenevässä maailmassa tämä on tärkeää niin opiskelijoille kuin kaikille muillekin ihmisille.

Hanna Pekkanen

Oppilaitosyhteistyö 40 vuotta

Juhla Joensuun seurakuntakeskuksessa ke 1.3. klo 17.30 alkaen.
Ohjelmassa mm. kahvit, tervehdysten vastaanotto ja Kirkkohallituksen asiantuntija Stiven Naatuksen juhlapuhe.
Ilta päättyy viikkomessuun, jossa saarnaa piispa Jari Jolkkonen. Messu alkaa klo 19.30.
Mahdolliset muistamiset Moottoripaja-toiminnan tukemiseen, tilille FI08 4786 0010 2275 79 viestillä ”Oppilaitosyhteistyö 40 v.”
Ilmoittaudu juhlaan ma 27.2. mennessä: tiina.belov@evl.fi tai markku.frantila@evl.fi

Apua rahahuoliin diakoniasta

Seurakunnasta voi hakea niin konkreettista taloudellista tukea kuin luottamuksellista keskusteluapua taloustilanteen selvittämiseen.

Seurakunnasta voi hakea niin konkreettista taloudellista tukea kuin luottamuksellista keskusteluapua taloustilanteen selvittämiseen.

Silmälasipäinen vaalea nainen hymyilee kameralle. — Kontiolahden seurakunnan diakonissa Sanna Mutikaisen mukaan kukaan ei tule diakonian vastanotolle huvikseen apua hakemaan. – Erityisesti minua huolestuttaa ikääntyvät ihmiset, jotka sinnittelevät viimeiseen asti. Liian usein törmää siihen, että mietitään, ostanko sydänlääkkeet vai leipää, sanoo Mutikainen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Kun henkilökohtainen rahatilanne sakkaa, seurakuntien diakonia on yksi osoite, josta voi lähteä hakemaan apua tilanteeseen.

Lähtökohtana taloudellisen tuen saamiselle seurakunnasta on, että yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot on haettu ensin. Diakonia auttaa, jos yhteiskunnan tarjoama tuki ei riitä. Tuen tarve kartoitetaan yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa ja todennetaan tarvittavin tosittein.

Tavallinen tukimuoto maksusitoumus ruokakauppaan

Seurakunnilta saatavan taloudellisen tuen muodot, määrät ja käytänteet vaihtelevat hieman seurakunnittain. Esimerkiksi Pielisensuun seurakunnassa konkreettiset avustussummat vaihtelevat muutaman kymmenen euron maksusitoumuksesta muutaman sadan euron laskujen maksuun.

– Tavoitteena on tukeminen muutokseen: edullisemman asunnon saamiseen, talouden tasapainottamiseen tai muuhun henkilön omaan tavoitteeseen esimerkiksi työllistymisen kautta. Jatkuvaa toimeentulotuen kaltaista tukea ei diakoniatyön kautta ole mahdollista saada, kertoo Pielisensuun seurakunnan johtava diakoni Saila Musikka.

Enon seurakunnassa diakoniatyön taloudellinen tuki on lähinnä ruoka-apua.

– Seurakunta järjestää yhteistyössä Uimaharjun ruokakauppojen kanssa hävikkiruokajakoja Uimaharjussa. Diakoniatoimistosta on myös mahdollista anoa lahjakorttia ruokakauppaan, kertoo diakonissa Sari Korhonen.

Myös Kontiolahdella yleisin tuen muoto on ruoka-apu, mikä tarkoittaa käytännössä kauppoihin myönnettäviä muutaman kymmenen euron maksusitoumuksia.

– Summa vaihtelee sen mukaan, monenko hengen taloudesta on kyse, sanoo diakonissa Sanna Mutikainen.

Isompia avustuksia voi saada Tukikummeilta ja Kirkon diakoniarahastosta

Seurakunnan omien, talousarviossa määriteltyjen avustusmäärärahojen lisäksi diakoniatyön kautta on mahdollista hakea tukea myös esimerkiksi Tukikummit-säätiöltä tai Kirkon diakoniarahastosta.

Näitä reittejä pitkin apua voidaan hakea johonkin isompaan, kertaluonteiseen kohteeseen, kuten vaikkapa lasten harrastusmenoihin.

– Nämä prosessit ovat ajalliselta kestoltaan hitaampia ja hakemus täytetään aina huolella miettien yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa, kertoo Mutikainen.

Uutena tuen muotona Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnissa on yhteistyö urheiluseurojen kanssa.

– Muutamat alueen seurat ovat lähteneet mukaan toimintaan, jolla lasten harrastusmaksuja voidaan tukea seurojen ja diakoniatyön yhteistyöllä. Seurat myös myöntävät satunnaisesti vapaalippuja otteluihin ja tapahtumiin henkilöille ja perheille, joilla ei ole mahdollisuutta itse niitä hankkia, kertoo Saila Musikka.

Keskusteluapu auttaa eteenpäin tiukassa tilanteessa

Useissa seurakunnissa on viime aikoina hyödynnetty verkossa toimivaa hyväntekeväisyyspalvelua kotimaanapu.fi, johon on avattu harkinnan mukaan keräyksiä konkreettiseen taloudelliseen tarpeeseen. Keräysten kautta voidaan hankkia esimerkiksi lapselle talvikengät, yksinhuoltajalle pesukone tai tukea vähävaraisen perheen nuorten harrastuksia.

Diakoniatyöntekijän pakeille voi tulla myös vain juttelemaan taloudellisen tilanteen aiheuttamista paineista tai hakemaan apua raha- ja velkatilanteensa kartoittamiseen sekä asiantuntija-avun etsimiseen. Diakoniatyöntekijä voi tarvittaessa tukea yhteydenpidossa sosiaalitoimeen, Kelaan ja velkojiin sekä auttaa lomakkeiden täyttämisessä.

Seurakunnan myöntämä taloudellinen tuki

Seurakunnan myöntämä taloudellinen tuki

tarkoitettu seurakunnan alueella asuville vähävaraisille, ei edellytä kirkon jäsenyyttä
tilapäistä, kertaluonteista ja viimesijaista, yhteiskunnan tuet haettava ensin
edellyttää henkilökohtaista tapaamista diakoniatyöntekijän kanssa tilanteen kartoittamiseksi
perustuu todelliseen, tosittein tai muutoin totuudellisesti osoitettavaan tarpeeseen
avustusta ei makseta suoraan hakijan tilille, vaan avustus toteutetaan esim. maksusitoumuksena

Virpi Hyvärinen

Seurakunnat laajentavat keskusteluapua poikkeusoloissa

Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.

Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.

Matti Nevalainen ja Leena Mgaya tietokoneen ääressä. — Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalaisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavulla on nyt käsillä olevassa tilanteessa erittäin tärkeä merkitys. – Elämän jakamisen tarve korostuu. Toivon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Mgaya. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakuntayhtymä avaa keskiviikkona 25.3. paikallisen, keskusteluapua tarjoavan puhelimen numerossa 013 263 5444. Numeroon vastaavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät ma-pe klo 10-18. Numeroon voi soittaa, kun tarvitsee kuuntelijaa, kaipaa neuvoja, haluaa ihmetellä poikkeusoloja tai on vailla esirukousta. Keskustelut ovat luottamuksellisia.

Kontiolahden seurakunta avaa oman Akuutti Auttavapuhelimen numerossa 040 761 6432. Numeroon voi soittaa ma-pe klo 9-12. Tämän numeron kautta Kontiolahden seurakunnassa kanavoidaan paitsi keskusteluapu, myös kaikenlaiset muut avunpyynnöt itselle ja omaisille. Numeroon voi soittaa pienessä ja suuremmassa avuntarpeessa, ja tieto välittyy seurakunnan työntekijöille.

Puhelimitse keskusteluapua saa myös Kirkon keskusteluavun valtakunnallisesta Palvelevasta puhelimesta, joka on avoinna joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.

”Keskusteluapua voi tarvita kuka tahansa”

Joensuun seurakuntayhtymässä Palvelevan puhelimen toiminnasta vastaavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavun tarve korostuu poikkeustilanteessa.
– Ihmisiä huolettavat nyt monenlaiset asiat: oma ja läheisten terveys sekä jaksaminen arjessa. Myös epätietoisuus vie voimia – se, että ei ole mitään käsitystä, mitä edessä on.
– Keskusteluapu on tarpeen erityisesti ihmisille, joilla ei ole läheisiä, joille soittaa. Toisilla arki voi olla niin kuormitettua, että tilanteeseen kaipaa kuuntelijaa, joka ei liity omaan arkeen millään tavalla. Keskusteluapua voi kaivata ihan kuka tahansa meistä, joka haluaa jakaa ajatuksia uudessa tilanteessa, sanoo Mgaya.

Nuorille suunnattu SaapasChat laajentaa aukioloaikoja, rekisteröitymistä ei poikkeusoloissa edellytetä

Myös nuorille suunnattua keskusteluapua laajennetaan verkossa lisäämällä SaapasChatin keskusteluaikoja nyt, kun Saapas ei voi päivystää kaupungilla poikkeusolojen vuoksi. SaapasChat on 13-29-vuotiaille tarkoitettu keskusteluympäristö, joka toimii TukiNetissä.
– Normaalisti SaapasChatiin voi osallistua vain rekisteröitynyt käyttäjä, mutta nyt on avattu mahdollisuus osallistua myös ilman rekisteröitymistä. Tavallisesti chateja on 1-2 kertaa viikossa, nyt niitä on lähes päivittäin, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen Joensuun seurakuntayhtymästä.

SaapasChatin avulla halutaan olla läsnä nuorten elämässä myös nyt, kun muu järjestetty toiminta on tauolla pandemian vuoksi. Lähtökohtainen ajatus SaapasCha-tissä on ”Mitä sinulle kuuluu?”.
– Käymme varsin vapaata keskustelua elämän kysymyksistä. Nyt pandemian aikana nuorille tarjotaan mahdollisuutta keskustella koronavirukseen liittyvistä asioista, esimerkiksi peloista, kertoo Nevalainen.

Poikkeusolot muuttavat myös Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen ja Joensuun ev.lut. seurakuntien diakoniapäivystyksen luonnetta. Perheneuvonnassa asiakastapaamiset tapahtuvat nyt etäyhteydellä ja diakonian päivystystä hoidetaan puhelimitse.

Keskusteluapua poikkeustilanteeseen

• Joensuun seurakuntayhtymän keskusteluapu: p. 013 263 5444, ma-pe klo 10-18
• Kontiolahden seurakunnan Akuutti Auttavapuhelin: p. 040 761 6432, ma – pe klo 9-12.
• Saapas Chat nuorille: tukinet.net/teemat/saapaschat
• Ajanvaraus Joensuun perheasiain neuvottelukeskukseen: ma-to klo 9-11, p. 050 4308 472.
• Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin: joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
• Kirkon keskusteluavun verkkopalvelut: http://www.kirkonkeskusteluapua.fi

Virpi Hyvärinen

Oppilaitospapin pakeilla saa puhua mistä vain

Yhdeltä kuolee äiti, toinen ei tunne kaupungissa ketään, kolmas etsii itseään somessa, neljäs väsyy, kun kaikkea on liikaa. Siinä teemoja, jotka kuormittavat nuoria – ja usein yhtä lailla aikuisia.

Oppilaitospapit Sanna Kauppinen ja Tiina Belov hymyilevät Riveria Peltolan ovella. — Sanna Kauppinen (vas.) toimii tammikuun loppuun saakka oppilaitospappina ammattikasvatuksen puolella, Tiina Belov on yliopistopastori, jonka työalueeseen kuuluu myös Riveria Niittylahti.

Joensuun seurakuntayhtymällä on kaksi oppilaitospappia, joiden työaluetta ovat kaikki Joensuun alueen oppilaitokset. Työkenttä on laaja: käytännössä joka neljäs vastaantulija on Joensuussa joko opiskelija tai jollakin tavalla töissä oppilaitoksessa.
Pastorit Tiina Belov ja Sanna Kauppinen toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Työn puitteet on linjattu yhteistyösopimuksissa.
– Palvelemme sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Tärkein tehtäväni on olla oppilaitoksessa, sanoo yliopistopastori Tiina Belov.
– Työstäni yli puolet on keskustelutyötä. Oppilaitospappi on usein se ainoa, jolla on aikaa kysymyksiin, jotka eivät liity suoraan heidän tehtäväänsä; filosofisiin, eettisiin ja hengellisiin pohdintoihin ja sen miettimiseen, kuka tai mikä minä olen, hän lisää.

Elämän murroskohdat, uupuminen ja läheisten ongelmat kuormittavat, myös some- ja ympäristöahdistus näkyvät opiskelumaailmassa

Oppilaitospappien palveluja tarvitaan Sanna Kauppisen mukaan tyypillisesti elämän murroskohdissa: kun läheinen kuolee, kun muutetaan uudelle paikkakunnalle tai kun ihmissuhteissa tulee vastaan jokin äkillinen tilanne.
– On myös väsymistä, kun on liikaa asioita samaan aikaan tai isoja muutoksia elämässä. Joskus läheisten ongelmat kuormittavat, tai pärjääminen työelämässä mietityttää. Myös masennus ja muut mielenterveyden ongelmat näkyvät keskusteluissa, sanoo Kauppinen.
Ajankohtaisia teemoja ovat pastorien mukaan myös sosiaalisen median tuomat ilmiöt, kuten peliriippuvuus ja jatkuvan kuvatulvan vaikutus minäkuvaan.
– Myös ympäristön tilanne ja maailman tulevaisuus painavat nuoria. Ja joillekin opiskelijoille jo kiireettömän aikuisen läsnäolo on tärkeää, sanoo Belov.
Kauppisen mukaan ihmiset tarvitsevat venttiilin, missä tuulettaa rehellisesti ja luottamuksellisesti asioita.
– Siinä tehtävämme on viestiä, että toivon ikkuna auki. On tärkeätä, että joku sanoo, että sinä pärjäät. Aika monesti keskustelussa käy niin, että asia ei muutu, mutta se suhteutuu.

Oppilaitospapit vinkkaavat: Luo järkevä päivärytmi, tee kämpästäsi koti, älä jää yksin

Mutta mitä ovat oppilaitospappien ohjeet hyvään opiskelijaelämään?
– Ihan perusjutut ovat tärkeitä. Mene nukkumaan ajoissa, herää ajoissa. Syö riittävästi ja säännöllisesti – ei pelkkää pikaruokaa. Hanki harrastus, tapaa ystäviä, pidä itsestäsi huolta. Myös rauhallinen oman minuuden pohdinta on tärkeää, summaa Belov.
– Uudessa opiskeluryhmässä on usein joku tyyppi, jonka kanssa voisi ajatella hengaavansa. Kutsu opiskelukavereita vaikka syömään, ei se haittaa vaikka he eivät ole vielä tuttuja. Laittakaa ruokaa, käykää lenkillä, kutsukaa kotiin. Tee omasta kämpästä itsellesi koti, jossa viihdyt, evästää Belov.
Kauppinen korostaa, että kenenkään ei kannata jäädä yksin. Kun apua tarvitsee, sitä kannattaa pyytää. Harrastuksiin ja esimerkiksi paikallisseurakunnan toimintaan kannattaa lähteä rohkeasti mukaan.
– Jos joku ei uskalla yksin mennä vaikkapa kansainväliseen messuun, niin minua voi nykäistä hihasta, mennään ensi kerralla porukassa, rohkaisee Kauppinen.
– Käy katsomassa, missä viihdyt, ja mene sinne – olipa se sitten liikuntaa, kirkon toimintaa tai ylioppilasteatteria. Se on samalla aikuisuuden opettelua – että etsii ja toimii itse, lisää Belov.

Oppilaitospapit päivystävät – tule juttusille!

• Ma klo 9-11 Riveria Niskala
• Ma Riveria Niittylahti, kellonaika varmistuu myöhemmin
• Ti klo 9-11 Riveria Peltola
• Ti klo 11.30-13 Genesis-kappeli yliopistolla
• Ke klo 9-11 Riveria Jukola
• Ke klo 13-15 Karelia AMK, Tikkarinne
• To klo 11-13 Karelia AMK, Wärtsilä (kahvit tarjotaan!)
• Riveria Otsola ja Kaislakatu sopimuksen mukaan
• Luovilla toimintaillat noin kerran kuukaudessa yhteistyössä Liperin seurakunnan kanssa.

Virpi Hyvärinen

Rantakylässä käynnistyy Senioripysäkki-toiminta

Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-vuotiaille tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä.

Rantakylän seurakunnassa käynnistyy Senioripysäkki-toiminta 23.1.2020. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-vuotiaille tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia. Ryhmässä on tarkoituksena jakaa omia ajatuksia ja tunteita, sekä löytää niille uusia merkityksiä ja näkökulmia. Tavoitteena on yksinäisyyden, alakuloisuuden ja ahdistavan olon lieveneminen.

Ikääntyminen tuo usein suuria muutoksia elämään. Ne voivat liittyä eläkkeelle jäämiseen, puolison kuolemaan, yksinäisyyteen, omaan tai läheisen sairastumiseen, ihmissuhteisiin tai yllättävään kriisitilanteeseen. Kun monet huolet painavat mieltä, seurauksena voi olla mielialan laskua, jopa pelkoa selviytymisestä.

Senioripysäkki-keskusteluryhmät kokoontuvat 1,5 tunnin ajan kerran viikossa, 15 viikon ajan. Ryhmiin osallistuu 5-8 henkilöä.

Senioripysäkki-ryhmä alkaa 23.1.2020. Se kokoontuu torstaisin klo 13-14.30 Rantakylän kirkolla. Ryhmän järjestää Rantakylän seurakunnan diakoniatyö. Ryhmään liittyminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä eikä Rantakylän alueella asumista.

Ota yhteyttä, kysy lisätietoja ja ilmoittaudu ryhmän ohjaajalle: Raija Alhosaari, diakoni, p. 050 3386065 tai raija.alhosaari@ evl.fi.