Uni on tärkeimpiä voimavarojamme sekä työssä että vapaa-ajalla. Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Päivi Franssila toimi projektipäällikkönä hankkeessa, jossa tutkittiin, miten työhyvinvointi ja unen laatu ovat sidoksissa toisiinsa ja miten niihin pystyy vaikuttamaan.
1 UNITERVEYS. Kun tarkastellaan uniterveyttä, näkökulma vaihtuu uniongelmista ja unettomuudesta terveyden edistämiseen. Silloin kysytään, miten voimme suojata ja vahvistaa hyvää unta eli uniterveyttä? Samalla tavoin kuin vaikkapa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistetään ruokailun, liikunnan ja stressinhallinnan avulla, myös hyvän uniterveyden edellytykset syntyvät arkisissa tilanteissa työssä ja vapaa-ajalla.
2 LUONTO. Jokainen voi vaikuttaa omaan uniterveyteensä harrastamalla liikuntaa ja nauttimalla raittiista ilmasta. Metsässä sydämen syke ja verenpaine laskevat ja lihasjännitys vähenee. Luonnossa samoilu vaikuttaa mielialaan, rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista. Metsäretkellä oma peruskunto paranee huomaamatta. Ja mitä parempi kunto, sitä paremmin elimistö osaa käsitellä stressiä.
3 RENTOUTUMINEN. Rentoutuminen on fyysinen ja psyykkinen tapahtuma, jonka aikana mieli rauhoittuu ja elimistön eri toiminnot tasaantuvat. Rentoutuminen palauttaa voimia. Rentoutuminen ei tapahdu kehoa käskemällä, vaan sitä tulee harjoitella. Hyviä rentoutumismenetelmiä voivat olla esimerkiksi saunominen, hieronta, kevyt liikunta tai hengitysharjoitukset. Kokeilemalla ja harjoittelemalla kukin löytää itselleen sopivan tavan rentoutua.
4 JOHTAMINEN. Hyvällä johtamisella voi tutkitusti vaikuttaa työntekijöiden uniterveyteen. Jos esimies havaitsee muutoksia työntekijän työkyvyssä ja syntyy huoli työntekijän uniterveydestä, on hyvä ottaa asia puheeksi viivytyksettä. On tutkittu, että henkilöstön uniterveydellä on yhteys esimerkiksi sisäiseen motivaatioon, työn iloon, sitoutuneisuuteen, työn tuottavuuteen ja sairauspäivien määrään.
5 IDEOINTI. Työpaikalla voidaan ratkaista uniterveyteen liittyviä ongelmia yhteistyössä. Ensin muutetaan tunnistettu ongelma haasteen muotoon. Jos ongelmana on esimerkiksi jatkuva kiire, haasteena on silloin miettiä, millä keinoilla hallinnantunnetta saa lisättyä. Sen jälkeen ideoidaan mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuehdotuksia kyseiseen haasteeseen. Lopuksi valitaan ehdotuksista sekä työntekijän että työyhteisön ja organisaation kannalta paras idea, jota ryhdytään kokeilemaan.
Kirsi Taskinen
Kirkkotie 