ilmasto – Kirkkotie

Kirkolliskokoukselta 500 000 euron avustus ukrainalaisille

Ukrainan tilanne sekä talous- ja ympäristöasiat olivat esillä kevään kirkolliskokouksessa.

Ukrainan tilanne oli esillä Kirkolliskokouksessa Turussa toukokuun ensimmäisellä viikolla.

– Kirkko osoitti oikeaa asennetta päättäessään puolen miljoonan euron avustuksesta sodasta kärsiville ukrainalaisille alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toteaa joensuulainen edustaja Matti Ketonen.

Talouden lisäksi kirkolliskokouksen käsiteltävänä oli muun muassa ilmastoon liittyviä asioita. Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi kehittää ympäristövaikutusten mittaamista.

– Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että kirkko on hiilineutraali vuonna 2030, Ketonen kertoo.

– Kirkon ympäristötyössä riittää työsarkaa ja asialla on kiire. Yksi iso haaste on öljylämmitteisten kiinteistöjen suuri määrä, kontiolahtelainen edustaja Ruut Hurtig toteaa.

Pyhiinvaellukset ja luontohengellisyys hengellisyyden muotoina

Muita teemoja viikon mittaan olivat muun muassa seksuaalisen häirinnän vastaiset toimet, kirkon toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä samaa sukupuolta olevien avioliitto. Avioliittokysymys säilyy kirkkopoliittisessa keskustelussa, seuraavaksi piispainkokouksen käsittelyssä.

– Käsikirjavaliokunnassa saimme valmiiksi massiivisen mietinnön evankelioimisaloitteesta. Sen myötä kirkkohallitus sai tehtäväksi laatia evankelioimistyön toimintalinjauksen, Hurtig sanoo.

Valiokunnan työ jatkuu seuraavaksi uuden aloitteen parissa. Aloitteella halutaan tukea moninaistuvaa hengellisyyttä.

– Esimerkkejä tällaisesta nousevasta hengellisyydestä ovat esimerkiksi erilaiset hiljaisuuden viljelyn muodot, pyhiinvaellukset ja muu luontohengellisyys, Hurtig kertoo.

Keskustelut lasten ja nuorten kanssa ilahduttivat

Ketonen näkee tärkeänä edistysaskeleena kirkkolain kokonaisuudistuksen eteenpäinmenon.

– Lobbaamisen kirkon tunnustuksen pysymisestä kirkkolaissa mahdollisti eduskunnan hallintovaliokunnan vierailu kirkolliskokouksessa.

Ilahduttavaa molempien edustajien mielestä oli lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn edustajien tapaaminen kirkolliskokouksen yhteydessä.

– Keskustelimme mm. hyvästä elämästä sekä heidän näkemyksistään ja toiveistaan kirkon tulevaisuuteen liittyen. Toivottavasti nuorten ääni pääsee kuuluviin myös syksyn seurakuntavaaleissa.

Kirsi Taskinen

5xmielessä: ”Metsissä riittää töitä”

Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskinen kaipaa rakentavaa keskustelua metsänkasvatuksesta kärjistävien kommenttien sijaan. Vapaa-ajallaan Leskinen nauttii metsissä liikkumisesta ja erityisesti sienestämisestä.

hymyilevä nainen puisen paneeliseinän edessä — Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Leena Leskiseen ovat tehneet vaikutuksen itäsuomalaiset metsähautausmaat.
– Olen itse kotoisin Länsi-Suomesta. Minusta on hienoa, että idässä perheenjäsenet voidaan haudata keskelle metsää. Se kertoo jotenkin siitä, mitä metsä suomalaisille merkitsee. Kuva: Kirsi Taskinen

1 SIENESTYS. Metsä on minulle rentoutumisen paikka ja turvapaikka. Metsästä haen rauhaa, jos on liikaa vilskettä pään sisällä. Moni työasia ratkeaa metsässä liikkuessa. Kerään myös marjoja, mutta sienestäminen menee usein överiksi, koska se on niin hauskaa. Hyvät sienipaikat ovat kullanarvoisia ja parhaista paikoista on kova kilpailu. Kerään sienistä peruslajeja. Herkkutatit ovat niin kilpailtuja, että en lähde enää siihen mukaan – pitäisi olla niin aikaisin aamulla liikkeellä, että se menisi työn puolelle.

2 YHTEISTYÖ. Metsien parissa riittää töitä. Ne ovat meille tärkeä elinkeinonlähde, työllistäjä ja vapaa-ajan ympäristö. Tehtäväni on auttaa muita ihmisiä ja organisaatioita saamaan hyötyä ja arvoa metsistä. Pyrin edistämään sitä, että eri toimijat tekisivät yhteistyötä ja saisimme yhdessä vietyä asioita samaan suuntaan.

3 SOMEKESKUSTELU. Olen huolissani siitä yhteiskunnallisesta keskustelusta, jota käydään metsiin liittyvistä asioista. Erityisesti somessa asiat kärjistyvät, ja se on rasittavaa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta olisi hyvä yrittää ymmärtää toisen näkökantaa. Kun puhutaan avohakkuusta, monimuotoisuudesta ja muusta, kaipaisin enemmän rakentavaa keskustelua. Meillä ei ole olemassa yhtä metsänkasvatuksen tapaa, joka olisi kaikilla kriteereillä ylivoimaisesti paras.

4 ILMASTONMUUTOS. Tiedämme, että ilmastonmuutos tuo haasteita: kuumia jaksoja tulee lisää ja toisaalta myös rankkasateet lisääntyvät. Nyt on se hetki, kun pitäisi alkaa miettiä sitä, miten metsää kasvatetaan vähän lämpimämmässä ilmastossa. Meillä on keinoja ja eväitä lähteä ratkomaan tilannetta. Meillä on osaamista ja teknologiaa. Kehitämme parhaillaan ratkaisuja helpottamaan metsäpalojen torjuntaa sekä estämään ravinnevalumia vesistöihin metsänkäsittelyn yhteydessä.

5 OSAAMINEN. Kun suomalainen metsänomistaja käy maksuttomassa metsaan.fi-palvelussa tarkistamassa tiedot omasta metsästään, hän ei välttämättä ymmärrä, miten ainutlaatuinen palvelu se on. Sellaista ei ole missään muualla maailmassa. Se tarjotaan verovaroin ja se kertoo siitä, miten tärkeitä metsät ovat koko yhteiskunnallemme. Suomen osaaminen on näissä asioissa maailman kärkeä, ja se on meidän mahdollisuutemme.

Kirsi Taskinen

Mielenosoituksia ja TET eduskunnassa -Oskari Mehtätalo haluaa vaikuttaa ilmastoasioihin

Kontiolahden Kulhossa asuva 9-luokkalainen Oskari Mehtätalo on ollut mukana järjestämässä ilmastomielenosoituksia Joensuuhun. Vaikuttamisenhalu
vei Mehtätalon viime viikolla TET-jaksolle eduskuntaan.

Kontiolahden Kulhossa asuva 9-luokkalainen Oskari Mehtätalo on ollut mukana järjestämässä ilmastomielenosoituksia Joensuuhun. Vaikuttamisenhalu vei Mehtätalon viime viikolla TET-jaksolle eduskuntaan.

Oskari Mehtätalo seisoo rappusissa. — ”Sanotaan, että kiinalaisetja intialaiset tekevät niin paljon päästöjä, ettei meidän valinnoilla ole vaikutusta. Tosiasiassa yksittäisen intialaisen päästöt ovat murto-osa suomalaisen päästöistä. Yksittäinen suomalainen voi tehdä paljon enemmän kuin yksittäinen intialainen”, sanoo 9-luokkalainen ilmastoaktiivi Oskari Mehtätalo. Kuva: Virpi Hyvärinen

1. MIELENOSOITUKSET. Olemme järjestäneet Joensuun ilmaston uorten porukalla tänä vuonna neljä ilmastomielenosoitusta. Aluksi meitä oli kolmen nuoren ryhmä, mutta nyt epävirallisessa porukassa on jo 10-20 yläkoululaista ja lukiolaista. Viimeisimmässä mielenosoituksessa 27.9. oli mukana noin 400 ihmistä. Pidämme ilmastoasiaa esillä, koska sitä täytyy pitää esillä. Iskulauseemme on ”Teidän päätös, meidän tulevaisuus”.

2. MOTIVAATIO. Kotonani on aina puhuttu ilmastoasioista , ja seuraan aktiivisesti aiheeseen liittyviä raportteja sekä uutisointia erityisesti Yleltä. Minua huolestuttaa oma ja maailman tulevaisuus, mutta ilmastoahdistusta minulla ei ole. Tiedostan ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ja tiedän, että niille täytyy tehdä jotakin.

3. VALINNAT. Omassa elämässäni olen ottanut ilmastoasiat huomioon esimerkiksi siinä, että olen koko syksyn ajan kulkenut päivittäin pyörällä 15 kilometrin koulumatkat. Meillä kotona ei syödä juurikaan lihaa, kodissamme on otettu huomioon ympäristövaikutukset ja olen lentänyt viimeksi 2-vuotiaana, vaikka olen matkustanut Venetsiaankin saakka. Koulussamme Joensuun steinerkoulussa tehtiin myös päätös, että jos leirikouluun lennetään, päästöt pitää kompensoida. Lähdemme bussilla leirikouluun Puolaan.

4. AIKUISET. Aikuisille haluan sanoa, että mielestäni on vähän itsekästä, jos ajattelee että minä nyt vain haluan lentää tai syödä lihaa. Vanhempien ihmisten kulutus on pois nuoremmilta sukupolvilta. Pyydän, että aikuiset yrittäisivät tehdä jotakin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vaikka yhden ihmiset valinnat eivät niin paljon merkitse, se merkitsee, jos monet tekevät samat, hyvät valinnat.

5. VAIKUTTAMINEN. Olemme ideoineet ilmastonuorte n kanssa esimerkiksi koulukierrosta, jolla kävisimme kertomassa alakoululaisille ilmastonmuutoksesta. Mielenosoituksista minulla on herännyt kiinnostus vaikuttamiseen ja politiikkaan. Siksi halusin lähteä TET-jaksolla eduskuntaan. Pääsin kansanedustaja Jenni Pitkon eduskunta-avustaja Eetu Kreivin mukana tutustumaan eduskuntatyöhön. Kokemus oli mielenkiintoinen ja opettava. Pääsin mukaan puheenvuoron valmisteluun, kokouksiin ja katsomaan vähän budjettineuvottelujakin.

Virpi Hyvärinen

Kolumni: Istuta omenapuu – koululaiset toivoa tuomassa

Tavoitteena on sitoa kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia puita istuttamalla, kirjoittaa Mika Vanhanen.

Mika Vanhanen Maailman koululaisten ilmastokokous päättyi muutama päivä sitten. Kokouksen alkuosa pidettiin Liperissä ja Joensuussa. Se huipentui Helsingissä maailman ympäristöpäivänä, jolloin koululaiset julkaisivat oman toimintasuunnitelmansa vuoteen 2025 saakka. Samalla julkaistiin koulujen ilmastosopimus, jonka tavoitteena on sitoa kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia puita istuttamalla.

Koululaisia oli lähes 70 maasta. Kokouksen suojelija oli presidentti Niinistö, jonka pohjoiskarjalaiset koululaisedustajat tapasivat Joensuussa pari viikkoa sitten ja toistamiseen Helsingissä. Kehittyvien maiden osallistujien matkakuluja oli tukemassa monet yritykset ja yhteisöt, mukaan lukien Rantakylän ja Pielisensuun seurakunnat. Oli hienoa havaita, miten suomalaiset olivat lähteneet laajasti tukemaan tapahtuman järjestämistä.

Heti Liperiin saavuttuaan koululaiset alkoivat keskustelun pienissä ryhmissä. Heidän puheissaan kuului ilmastoahdistusta, mutta samalla koululaisilla oli esittää käytännönläheisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseen. He kokosivat ryhmissään kahden päivän aikana yhteen toimia ilmastonmuutosta vastaan ja äänestivät niistä toteuttamiskelpoisimmat. Suunnitelmaan kuului mm. puiden istuttamista, kierrättämistä, muovin käytön vähentämistä sekä tietoisuuden lisäämistä ilmastonmuutoksesta. Kokouksen päätöstilaisuudessa ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kehui koululaisten pragmaattista toimintasuunnitelmaa ja heidän tehok-kuuttaan, sillä kansainvälisissä neuvotteluissa meni kaksi viikkoa pelkästään siihen, että valtiot hyväksyivät tieteellisen kansainvälisen ilmastopaneelin raportin oikeellisuuden.

Viimeiset vieraat Sri Lankasta ja Chilestä lähtivät vasta seuraavana päivänä. Majoituin yöksi heidän kanssaan Alppilan kirkkoon, jossa keskustelimme opettajien ja oppilaiden kanssa. He arvostivat mm. sitä, miten täällä on puhdasta ja turvallista. Sri Lankan opettaja kertoi mm. siitä, että äskettäisen terroristi-iskun jälkeen myös kouluilla pelätään iskuja. Koululaisten kasvoilla oli kuitenkin toivo paremmasta huomisesta, ja kuulin, että koulu istuttaa kahden viikon päästä puita hehtaarin verran. Se käynnistää samalla koululaisten kampanjan ilmastonmuutosta vastaan. Meillä on vielä toivoa, kun alamme toimimaan. Istutamme omenapuun. Ja sata miljoonaa muuta puuta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Mika Vanhanen
toiminnanjohtaja
ENO-verkkokoulun tuki ry
mika.vanhanen@eno-programme.org