Tekoäly apuna Hoosiannassa

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Silmälasipäinen mies kännykkä kädessään.
Patrick Ihalainen työsti tekoälyversion Hoosiannasta Jouluradion käyttöön. – Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, Ihalainen kuvailee. Kuva: Antti Rintala

Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena syntyi kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, Patrick Ihalainen kertoo.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoijana englanninkielisessä Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, on käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

– Rony tekee ehkä enemmän nuoreen porukkaan vetoavaa tanssimusiikkia ja kuvailee omaa versiotaan Hoosiannasta sanoilla ”kyllä Tiktok tajuaa, mitä teen”, Patrick Ihalainen naurahtaa.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

70 versiota Hoosiannasta

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70:n tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla, Ihalainen kertoo.

– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hoosiannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.

Hoosianna on mukana monen ihmisen elämässä

Rony Rex tarttui Jouluradion Hoosianna-projektiin keskellä tiivistahtista 10-vuotisjuhlavuottaan. Hoosiannaan koskeminen pelotti häntä aluksi. Hän mietti, mitä sen kanssa voi ylipäätään tehdä.

Hoosianna on ääni, joka löytyy koko oman elämäni soundtrackilta. Ja varmasti se on monen muunkin länsimaisen ihmisen vuosien varrella päähän muokkautuneessa musiikkiverkossa. Toisaalta oli kuumottavaa, mutta myös virkistävää päästä leikkimään tällaisen äänen kanssa, DJ ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio kertoo.

Hoosiannan teossa Vartio käytti työkalunaan tekoälyä. Hän kuvailee konetta osana tekoprosessia ikään kuin kaveriksi studiossa, joka ehdottaa eri vaihtoehtoja silloin kun ihminen miettii, miten edetä.

– Kyllä ihminen ajaa sitä prosessia, mutta kone on tukemassa. Mutta niin hurjaa vauhtia ne kehittyvät, että nyt voit esimerkiksi jo luoda lauluäänet tai jonkin soittimen ääntä, joka kuulostaa hyvällä prosessoinnilla ja osaamisella tehdyltä ja aivan aidolta.

Hoosiannan ytimessä on elämän voima

Vartio myöntää, että kaikessa upeudessaan kehityksen eteneminen ja sen vauhti myös pelottavat.

– Aina ei välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kyllä sitä miettii, mihin tämä maailma on menossa – ja miten kaikki tulee muuttumaan. Muutos on kuitenkin väistämätön, se on jo täällä, eikä koske ainoastaan musiikkimaailmaa, vaan kaikkia yhteiskuntia. Mutta jos jättää pelot pois, niin luovalla puolella mahdollisuudet ovat rajattomat.

Vartio kokee, että Hoosiannan tapaisten suurten kappaleiden ytimessä ei ole vakavuus, vaan ennemminkin elämän voima.

– Halusin pitää hauskaa tämän kanssa ja katsoa, miltä tuntuu taivuttaa kappale muotoon, jossa sitä voi tanssia ja jossa se ei ota itseään liian vakavasti. Ja DJ:nä koen, että se elämän voima kanavoituu niissä hetkissä, kun ihmiset tanssillaan pääsevät sellaiseen tilaan, että he eivät enää mieti, mitä ovat tekemässä, vaan he vain tekevät, hän kuvailee.

Valmis Hoosianna on inspiroitunut 1990-luvun lopun eurodance-tunnelmasta, todellisesta tykityksestä, joka on ollut viime aikoina vahva trendi tanssimaailmassa. Vartio tai tässä yhteydessä oikeammin Rony Rex ei ole vielä päässyt testaamaan, miten Hoosianna-versio toimii tanssilattialla, mutta sen hän haluaa ehdottomasti testata tulevilla keikoillaan.

Eriäviä mielipiteitä saa olla

Uuden Hoosiannan Vartio uskoo herättävän hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Hän pitää sitä myönteisenä asiana.

– Tällaisiin ihmismielessä hyvin vahvoihin asioihin, kuten esimerkiksi uskontopohjaisiin lauluihin, on jokaisella mielipide. Varmasti osa tykkää ja on sitä mieltä, että hauskaa kun tämmöistäkin uskalletaan tehdä. Toisaalta varmasti on heitäkin, jotka kokevat, ettei tämänkaltaisia lauluja saisi muokata. Kumpiakin reaktioita odotan tulevaksi.

Koska Vartio on artisti, jonka yhtenä työnä on soittaa ihmisille tanssimusiikkia, hän odottaa myös sen näkemistä, minkä näköistä liikettä kappale mahdollisesti saa aikaan ihmisissä.

– Jos tämä kappale jostain pääsee kuuluviin, niin on hienoa nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä. Tuleeko jotain Tiktok-videoita, joissa tanssitaan tai tehdään jotain hauskaa, vai jotain ihan muuta sisältöä? On hauska nähdä, miltä se näyttää ja mitä sen ympärillä tapahtuu, sillä täynnä energiaahan tämä versio on.

Kirkonholveissa soivat hymnit värisyttävät

Vartio määrittelee oman suhteensa kristinuskoon ja uskontoihin avoimeksi.

– En lue itseäni mihinkään tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, vaan pyrin ymmärtämään ja näkemään sen sävyjen laajuuden, mitä eri uskonnoilla on tarjottavana.

Vaikka Vartio ei kuulu mihinkään seurakuntaan, niin yksi perinne on ja pysyy: joulukirkko.

– Olen käynyt ja käynkin vuosittain perinteisessä joulukirkossa. Se on perheen kautta tullut tapa. Kun istuu siellä parvella ja kuuntelee upeissa kirkkoholveissa soivaa Hoosiannaa tai muita historian värittämiä isoja hymnejä, niin kyllä se aina värisyttää. Siinä on jotain semmoista suurta, mihin on pienenä ihmisenä helppo tarttua – jotain paljon suurempaa kuin normaalista populaarimusiikista löytyy, Vartio toteaa.

 

Outi Isotalus

 

Lyhennelmä alkuperäisestä Jouluradio-artikkelista

 


Hoosiannat Jouluradiossa

  • Englanninkielinen Hosanna
    • tekoälyn tekemä musiikkitausta, laulajana aito ihminen
    • tekoälyn ohjaajana Patrick Ihalainen
    • julkaistaan Jouluradion pääkanavalla keskiyöllä 3.12.
  • Tanssittava Hoosianna
    • sovittajana DJ ja artisti Rony Rex
    • ensiesitys kuullaan Jouluradion nettikanavissa Popjoulu ja Lasten jouluradio keskiyöllä 3.12.
  • Jouluradio verkossa jouluradio.fi ja Joensuussa radiotaajuudella 100,7 MHz

Katri Helena teki Jouluradiolle tulkintansa Hoosiannasta – ”Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä”

Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.

Laulajan ura on ollut Katri Helenalle unelmien täyttymys. Jos Jouluradiolle tehty Hoosianna jää hänen viimeiseksi äänitteekseen, se on hänen mielestään hyvä lopetus.

Vaaleahiuksinen Katri Helena hymyilee.

”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”, sanoo laulaja Katri Helena, ja toteaa joululauluihin liittyvän usein muistoja lapsuudesta saakka. Laulaja Katri Helena kuvattuna Helsingissä 14.10.2021. Kuva: Joonas Brandt

Viime vuoden tammikuussa Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana. Maaliskuussa tuli koronapandemia ja sen pakottamana eristäytyminen omaan kotiin Askolassa. Elämä hiljeni.

– Se oli iso muutos, mutta aika hyvä. Ajattelin, että kiitos Luojalle. Tunsin kyllä, että olin tehnyt aika pitkän rupeaman erilaisia asioita. Äitiä olin käynyt tapaamassa hoitokodissa 13 vuoden ajan päivittäin, Katri Helena kertoo.

– Aika ei käynyt pitkäksi, sillä asun vanhassa, pienessä maalaistalossa, ja siellä on aina tehtävää. Ruoka tuotiin ovelle, lapsenlasten kanssa pelattiin pelejä netissä. En kaivannut ihmisten ilmoille. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut ostaa vaatteita eikä tehdä meikkejä.

”Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas”

Jo pari vuotta ennen koronaa Katri Helena oli joutunut pysähtymään väsymyksen ja kilpirauhasvaivojen vuoksi ja peruuttamaan kaikki sovitut työt. Vaikka hän oli ollut väsynyt jo pitempään, työ oli tuntunut yhä niin kivalta, ettei sitä olisi millään malttanut lopettaa. Sitten oli pakko.

– Kyllä ihmisen fyysinen olemus on viisas. Jos ei itse älyä, niin keho kertoo. Tulee sairastuminen tai palaa melkein loppuun. Joillekuille se tulee jo paljon aikaisemmin kuin 55 työvuoden jälkeen, Katri Helena hymähtää.

– Sen jälkeen olen tehnyt vain neljä joulukonserttia ja telkkariin joitakin pieniä juttuja. Ja varmaan tulen jotakin vielä tekemään, mutta mihinkään isoon rumbaan en enää lähde.

Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen”

Yhdelle työtarjoukselle Katri Helena sanoi heti kyllä. Se oli Hoosianna-virren laulaminen Jouluradiolle. Yleensä hänen joulunsa on alkanut syyskuussa joulukonserttien suunnittelulla. Nyt se alkoi jo heinäkuun helteissä espoolaisella studiolla.

– Jos tämä on minun viimeinen levytykseni, niin Luojalle kiitos siitä. Jos niin käy, se on hyvä lopetus.

Jouluradio on teettänyt vuodesta 2012 alkaen joka vuosi tilaustyönä Hoosiannasta uuden sovituksen, joka on soitettu ensimmäisenä adventtina puoliltaöin. Omat versionsa ovat vuosien varrella tehneet esimerkiksi Kerkko Koskinen Kollektiivi ja lauluyhtye Rajaton.

Hoosianna-tulkintaansa miettiessään Katri Helena avasi YouTuben ja etsi sieltä kaikki edellisten vuosien versiot.

– Tajusin, että minun täytyy tehdä Hoosiannasta niin herkkä ja hellä kuin kykenen. Sehän on riipaiseva tarina: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ihmiset hurraavat ja iloitsevat, mutta kohta häntä ollaan jo tappamassa.

”Joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja”

Monien joulunodotukseen Katri Helenan ääni on kuulunut jo ennen Hoosiannaakin. Hänen vuonna 1978 levyttämänsä Joulumaa on ollut radiokanavien kestosuosikki. Jouluihmiseksi tunnustautuva laulaja kertoo nauttivansa joululaulujen esittämisestä.

– Joulukonserteissa herkistyy niin esiintyjä kuin yleisökin. Nautin nähdessäni, kuinka ihmiset, jotka menevät oravanpyörässä ja joilla on aina kiire, istuvat kirkonpenkissä silmät kiinni kuuntelemassa. Silloin ajattelen, että tämä on ihana hetki.

Joululaulut ovat Katri Helenan mielestä erityisiä siksi, että niihin liittyy niin paljon muistoja, usein jo lapsuudesta asti.

– Kaikilla ne muistot eivät välttämättä ole hyviä. Voi olla kipeitäkin asioita, mutta joululauluilla on ihmeellinen kyky purkaa mielen solmuja.

”Minimoimme kaiken hössötyksen”

Viime joulu oli Katri Helenalle ensimmäinen, jonka hän vietti ilman perhettä. Hän päätti tyttäriensä kanssa, että he minimoisivat riskit ja pitäisivät etäjoulun.

– Miesystäväni Tommin kanssa minimoimme kaiken hössötyksen. Ostimme valmiit ruuat moneksi päiväksi. Se oli aika kiva kokemus.

Lapsenlapset ovat jo ilmoittaneet, että tänä jouluna palataan normaaliin ja kokoonnutaan mummin luokse. Kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään riisipuuroa. Lapset saavat lahjat ennen ruokailua, ja joulupöydässä istutaan kauan. Välillä lauletaan ja soitetaan, sillä myös Katri Helenan tyttäret ja vävyt ovat muusikoita.

”Jos oikein kovasti toivoo jotakin, silloin toimii niin, että se asia toteutuu”

Katri Helenan ensimmäinen levytys, Poikien kuvat, julkaistiin vuonna 1963. Puolentoista vuoden kuluttua hän voisi siis viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa. Uralle on mahtunut lähes kaksi miljoonaa myytyä äänitettä ja sellaisia klassikoksi kasvaneita hittejä kuin Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Mun sydämeni tänne jää, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa, Syysunelma ja Puhelinlangat laulaa.

– Sain aloittaa vaiheessa, jossa sodan jälkeen syntynyt sukupolvi rupesi rakentamaan Suomea. Kaikki, mitä vain halusi tehdä, oli mahdollista – oli opiskelupaikkoja ja työpaikkoja. Minä löydyin sieltä korpikuusen kätköistä laulamaan.

– Sanotaan, että jos ihminen oikein kovasti toivoo jotakin, silloin hän myös toimii niin, että se asia toteutuu. Niin minulle on käynyt.

”En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta”

Jos Katri Helenalle ei olisi ollut jo lapsesta asti selvää, että hänestä tulee laulaja, hän olisi kauppakoulun jälkeen saattanut päätyä töihin vaikka kauppaan tai somistamoon.

– Mutta lapsuuteni toive vei minua. Nyt on helppo ajatella, että tämä on ollut minun tehtäväni elämässä – ja on ihan vähän vieläkin. Se päivä, jolloin tehtävä on suoritettu, tulee olemaan täynnä kiitollisuutta. Voin olla kiitollinen myös itselleni, sillä en ole koskaan tehnyt tätä välinpitämättömästi. Me olemme kuulijoiden kanssa kulkeneet tätä polkua aika yksimielisesti.

– Työ on ollut minulle unelman täyttymys. Myös toinen unelmani on toteutunut: sain kolme lasta, joista kahden tyttären kanssa elämme läheisessä yhteydessä, ja lapsenlapsiakin on kaksi. En koskaan ole ajatellut, että haluaisin jotain muuta. Kyllä minä siellä pilven päällä voin sitten joskus tyytyväisenä sanoa, että hyvä homma tuli tehtyä.

”Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa”

Sana kiitollinen toistuu Katri Helenan puheessa usein. Uralla menestys on seurannut toistaan, mutta yksityiselämään mahtuu kipeitä menetyksiä. Hänen puolisonsa Timo Kalaoja kuoli vuonna 1988 vain 42-vuotiaana. Vuonna 2009 Katri Helenan poika Juha Kalaoja menehtyi 33-vuotiaana.

– Jokaisella on oma kohtalonsa. Täytyy vain olla kiitollinen niistä vuosista ja ajoista, jotka on eletty yhdessä. Totta kai ikävä läheisten lähtiessä on konkreettinen ja voimakas, mutta ajattelen, että heillä on hyvä olla siellä, minne henki menee, Katri Helena sanoo.

Yhteys mieheen ja poikaan ei ole katkennut heidän kuolemaansa, vaan Katri Helena kertoo heidän olevan hänen näkymätön suojavartionsa, jolta hän saa opastusta ja lohdutusta.

– Nyt kun on etätöitä ja etäopetusta, voin sanoa, että minä olen ollut jo 33 vuotta etäopetuksessa. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot ja epäuskon. Itsekin olisin että hohhoijaa, jos en olisi tätä kokenut. Tämä on minulle totta, eikä muiden tarvitsekaan siihen uskoa. Mutta tiedän, että monilla on tämmöisiä kokemuksia.

”Jos joku tekee pahaa minulle, minun ei tarvitse sitä kostaa”

Tärkein opetus, jonka Katri Helena on suojavartioltaan saanut, on se, että me ihmiset emme ole toisistamme erillisiä vaan pohjimmiltamme hyvin samanlaisia. Samaa ainetta, samaa energiaa – miten sen kukakin haluaa sanoa. Sen, minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme.

– Luin 1980-luvulla lapsilleni Grimmin satuja, jotka ovat sekä karmeita että viisaita. Niiden opetus on aina, että se, minkä teet toiselle, palautuu sinulle. Jos joku tekee minulle pahaa, minun ei tarvitse sitä kostaa, koska hän on tehnyt pahaa myös itselleen.

Raskaissa elämänvaiheissa Katri Helena on turvautunut Isä meidän -rukoukseen. Hän sanoo rukoilleensa sen riekaleiksi. Siihen keskittyminen on auttanut hetkeksi tyhjentämään mielen kaikesta muusta.

– Kun oli oikein vaikea olla, tein sellaista koetta, että pystynkö lausumaan Isä meidän -rukouksen harhautumatta ajattelemaan mitään muuta. Aluksi en onnistunut ollenkaan. Siinä vaiheessa, kun siihen pystyin, huomasin, että olen paremmalla tolalla.

Erityisesti häntä vaivasi pyyntö ”tapahtukoon sinun tahtosi”.

– Siihen aina pysähdyin. Ja päätin, että tapahtukoon sinun tahtosi.

Kaisa Halonen

 


Kuka?

Katri Helena Kalaoja, 76, on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä iskelmälaulajista. 52 albumin lisäksi hän on julkaissut myös kirjan Taivaan tie (Otava 2014). Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lapsenlasta.

Mitä?

Katri Helena on tehnyt Jouluradiolle oman tulkintansa Hoosianna-virrestä. Se julkaistaan ensimmäisenä adventtina 28.11. klo 00, ja se on Jouluradion soittolistalla koko joulukuun ajan. Video on katsottavissa jouluradio.fi:ssä ja Jouluradion Facebookissa ja Instagramissa.

Motto

Ai mitä? No kokeillaan!


 

Sana: ”Hän tulee luoksesi lempeänä” – Matt. 21:5

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Istun keittiössä kahvimuki edessäni ja katselen ikkunasta marraskuun hämärää. Pohjoisen pimeään aikaan toivon, että maa peittyisi valkoiseen lumihuntuun ja toisi valon tullessaan. Kuulen, kuinka luonto kutsuu minua esimerkillään rauhoittumaan ja lepäämään – hellittämään turhasta touhusta.

Mutta eihän sellainen käy. Sunnuntaina kirkoissa kajahtaa Hoosianna ja siitä alkaa virallisesti jouluun valmistautuminen. Tämä tietää vauhtia, kiirettä, vaatimuksia ja odotuksia. On joulusiivousta, jouluvalojen ripustelua, piparien ja torttujen paistamista, lahjarallia ja monta muuta askaretta. Mutta ennen tätä valmistelukiirettä herkistyn laulamaan:

Hoosianna, Daavidin poika, kiitetty olkoon Hän!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen.

Laulaessani tunnen Pyhän koskettavan. Se tuntuu mukavalta, rauhoittavalta. Entäpä jos ajattelisin tulevan adventinajan toisin? Valmistautumisen sijaan alkaisinkin odottaa joulun saapumista.

Odottaminen tuntuu lempeämmältä, sana ei sisällä samaa vaatimusten painoa kuin valmistautuminen. Odottaminen antaa tilaa vain olla ja ihmetellä.

Odottaessani voisin huutaa, kuten lapsijoukko vuosituhansia sitten: Hoosianna! Se tarkoittaa: ”Auta Herra”.
Auta erottamaan turha tarpeellisesta.
Auta ymmärtämään, että hitaasti kiiruhtaen ehtii enemmän.
Auta ymmärtämään, että joulu saapuu hiljalleen, että joulun valo laajenee päivä päivältä.
Auta ymmärtämään, että joulun sanoma kuuluu jokaiselle ja tavoittaa jokaisen huolimatta elämän ulkonaisista puitteista.
Auta rohkaisemaan toinen toisiamme, että jaksaisimme pimeässä; avuttomuuden, surun, sairauden tai yksinäisyyden keskellä.
Auta luottamaan, että Jumala tulee – ja on jo siellä – missä häntä tarvitaan.

Näin on hyvä. Katselen kahvikupin kyljessä olevaa kuvaa, jossa loistavan auringon säteet tavoittavat kaksi toisiinsa nojaavaa hahmoa. Niiskuneiti ja Muumipeikko halaavat toisiaan lempeästi.

Jään odottelemaan joulun kuninkaan saapumista, joka evankeliumitekstin mukaan ”tulee luokseni lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”.

Armollinen ja lempeä, hiljalleen laajeneva valo johdattaa kohti joulun ihmettä.

Marita Tiili
seurakuntapastori
Pyhäselän seurakunta

Sana: ”Hoosianna, Daavidin Poika!” – Virsi 1

Kenelle sinä hurraat? Mihin juhliin mieluiten osallistuisit? Kuka on sinun sankarisi? kysyy Katriina Puustinen Sana-kirjoituksessaan.

Juhlinta kulttuurimme näyttäytyy välillä ääripäinä: Toreilla tavataan, kun tulee menestystä pesäpallossa, jääkiekossa, jalkapallossa tai euroviisuissa. Ja televisioista katsellaan, kun itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutut juhlavieraat kättelevät arvokkaasti.

Kenelle sinä hurraat? Mihin juhliin mieluiten osallistuisit? Kuka on sinun sankarisi?

Kirkkovuoden aloittaa Hoosianna! -huuto. Se kaikuu kirkoissa, adventtihartauksissa, radiossa – ja sydämissä. Hoosianna on juhlavirsi, samalla riemuhuuto ja avunpyyntö, johon myös mielestään huonompikin laulaja saa osallistua yhdessä toisten kanssa. Hoosiannasta huomaan myös oman keski-ikäisyyteni – se liikuttaa ja herkistää aivan eri tavalla kuin vielä vuosikymmen sitten.

Hoosianna! huudamme sille sankarille, jonka voitto on enemmän kuin suomen- tai maailmanmestaruus. Heprean sana hoosianna merkitsee ’auta’. Sitä käytettiin siunauksen toivotuksena kuninkaalle, jota otettiin vastaan. Aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta juhlimme niin iloisesti ja arvokkaasti kuin osaamme – vaikkapa sytyttäen ensimmäisen adventtikynttilän, avaamalla adventtikalenterin luukun ja toivottamalla Hoosiannaa laulaen Hänet tervetulleeksi.

Hoosianna!-huudossa ja adventin aloituksessa tärkeintä eivät ole hienot ulkoiset puitteet tai suuret väkimäärät – vaan sisäinen valmistautuminen kohti joulun ihmettä ja juhlaa. Ehkä Hoosianna-virressä yhdistyvät suomalaisen juhlimisen ääripäät: suuri riemullisuus ja vakava juhlallisuus, kertauksineen kaikkineen. Ensi pyhänä tavataan (ja lauletaan) kirkoissa kautta maan – olet tervetullut mukaan juhliin! Televisiosta ja radiostakin sen voi kuulla: ”Hoosianna, hoosianna, hoosianna! Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen!”

Katriina Puustinen
seurakuntapastori
Rantakylän seurakunta

Kuvituskuva: Jeesus ratsastaa aasilla, ihmiset heittävät maahan palmunoksia.
Ensi sunnuntaina vietetään 1. adventtia. Päivän aiheena on Kuninkaasi tulee nöyränä. Kuva: Anniina Mikama