Elämme juuri nyt vuoden kauneinta ja herkintä aikaa. Silmut avautuvat puiden oksissa, maahan kylvetyt siemenet alkavat versoa ja kevään ensi kukat avautuvat iloksemme. Lähimetsät ja puistot myös täällä kaupungissa täyttyvät lintujen liverryksestä. Luonto on täynnä elämää. Eräänä aamuna minulle tuotti erityistä iloa, kun näin kansallislintujemme, uljaiden valkojoutsenten lipuvan Pielisjokea pitkin.
Mutta minkä ihmeen mustan joutsenen nostin kolumnini otsikoksi? Eihän sellaisia ole, ehkä harvinaisuuksina joissakin eläintarhoissa. Kysymyksessä onkin käsite, jolla tulevaisuuden tutkijat kuvaavat yllättävää, odottamatonta sekä ennakoimatonta tapahtumaa tai tapahtumasarjaa. Näillä yllätyksillä on toteutuessaan laajoja vaikutuksia. Tutkimuskirjallisuudessa mustan joutsenen esimerkkeinä mainitaan vuoden 2001 syyskuussa tapahtunut terrori-isku New Yorkissa sekä Intian valtamerellä maanjäristyksen synnyttämä tsunami loppuvuodesta 2004. Nyt tähän esimerkkilistaan voidaan lisätä koronapandemia.
Eihän maailmanlaajuinen pandemia tullut täydellisenä yllätyksenä; olihan siitä mm. Maailman terveysjärjestö WHO varoittanut jo useita kertoja. Olimme kuulleet uutisia MERS-, SARS- tai ebola-viruksista, mutta nämä uutiset oli helppo ohittaa. Itsekin siirsin ne mielessäni takavasemmalle, eihän nämä voisi levitä Suomeen. Mutta tulihan se koronavirus, näkymätön vihollinen ja pani polvilleen meidät kaikki. Lomautukset ja irtisanomiset ovat tuoneet taloudellista ahdinkoa moneen perheeseen. Minulle surua on tuottanut se, että en voi tavata läheisiäni yli 70-vuotiaita muualla kuin ulkona. Onneksi olemme menossa kohti lämmintä vuodenaikaa!
Koronapandemia on muuttanut monen työpaikan toimintaa. Digitalisaatiossa olemme ottaneet lyhyessä ajassa huiman loikan eteenpäin. Monet toiminta- ja kokouskäytännöt ovat muuttumassa. Päätöksiä joudutaan tekemään epävarman tiedon varassa sekä etenemään kokeillen ja testaten erilaisia toimintamalleja. Ei haittaa, jos kaikki niistä eivät nouse jaloilleen. Yllättäen voi löytyä käytänteitä, jotka jäävät elämään myös pandemian jälkeisessä maailmassa. Olemme konkreettisesti siirtyneet kokeilukulttuurin aikaan.
Parhaimmilaan pandemia kasvattaa meissä muutosjoustavuutta, resilienssiä. Samalla se opettaa, kuinka tärkeää on luopua kaikkivoipaisuuden harhasta. Itsekin muistan nyt aiempaa useammin lisätä omien suunnitelmieni perään sanat: Jos Luoja suo.
Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com
Kirkkotie 