diakonia – Sivu 2

Seurakunnat laajentavat keskusteluapua poikkeusoloissa

Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.

Joensuun seurakuntayhtymä ja Kontiolahden seurakunta avaavat poikkeusoloihin paikalliset auttavat puhelimet. Palveluoperaatio Saapas kasvattaa verkkokeskusteluaikojaan ja perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut hoidetaan etäyhteydellä.

Matti Nevalainen ja Leena Mgaya tietokoneen ääressä. — Joensuun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalaisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavulla on nyt käsillä olevassa tilanteessa erittäin tärkeä merkitys. – Elämän jakamisen tarve korostuu. Toivon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Mgaya. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakuntayhtymä avaa keskiviikkona 25.3. paikallisen, keskusteluapua tarjoavan puhelimen numerossa 013 263 5444. Numeroon vastaavat Joensuun ev.lut. seurakuntien työntekijät ma-pe klo 10-18. Numeroon voi soittaa, kun tarvitsee kuuntelijaa, kaipaa neuvoja, haluaa ihmetellä poikkeusoloja tai on vailla esirukousta. Keskustelut ovat luottamuksellisia.

Kontiolahden seurakunta avaa oman Akuutti Auttavapuhelimen numerossa 040 761 6432. Numeroon voi soittaa ma-pe klo 9-12. Tämän numeron kautta Kontiolahden seurakunnassa kanavoidaan paitsi keskusteluapu, myös kaikenlaiset muut avunpyynnöt itselle ja omaisille. Numeroon voi soittaa pienessä ja suuremmassa avuntarpeessa, ja tieto välittyy seurakunnan työntekijöille.

Puhelimitse keskusteluapua saa myös Kirkon keskusteluavun valtakunnallisesta Palvelevasta puhelimesta, joka on avoinna joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.

”Keskusteluapua voi tarvita kuka tahansa”

Joensuun seurakuntayhtymässä Palvelevan puhelimen toiminnasta vastaavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan mukaan keskusteluavun tarve korostuu poikkeustilanteessa.
– Ihmisiä huolettavat nyt monenlaiset asiat: oma ja läheisten terveys sekä jaksaminen arjessa. Myös epätietoisuus vie voimia – se, että ei ole mitään käsitystä, mitä edessä on.
– Keskusteluapu on tarpeen erityisesti ihmisille, joilla ei ole läheisiä, joille soittaa. Toisilla arki voi olla niin kuormitettua, että tilanteeseen kaipaa kuuntelijaa, joka ei liity omaan arkeen millään tavalla. Keskusteluapua voi kaivata ihan kuka tahansa meistä, joka haluaa jakaa ajatuksia uudessa tilanteessa, sanoo Mgaya.

Nuorille suunnattu SaapasChat laajentaa aukioloaikoja, rekisteröitymistä ei poikkeusoloissa edellytetä

Myös nuorille suunnattua keskusteluapua laajennetaan verkossa lisäämällä SaapasChatin keskusteluaikoja nyt, kun Saapas ei voi päivystää kaupungilla poikkeusolojen vuoksi. SaapasChat on 13-29-vuotiaille tarkoitettu keskusteluympäristö, joka toimii TukiNetissä.
– Normaalisti SaapasChatiin voi osallistua vain rekisteröitynyt käyttäjä, mutta nyt on avattu mahdollisuus osallistua myös ilman rekisteröitymistä. Tavallisesti chateja on 1-2 kertaa viikossa, nyt niitä on lähes päivittäin, kertoo erityisnuorisotyönohjaaja Matti Nevalainen Joensuun seurakuntayhtymästä.

SaapasChatin avulla halutaan olla läsnä nuorten elämässä myös nyt, kun muu järjestetty toiminta on tauolla pandemian vuoksi. Lähtökohtainen ajatus SaapasCha-tissä on ”Mitä sinulle kuuluu?”.
– Käymme varsin vapaata keskustelua elämän kysymyksistä. Nyt pandemian aikana nuorille tarjotaan mahdollisuutta keskustella koronavirukseen liittyvistä asioista, esimerkiksi peloista, kertoo Nevalainen.

Poikkeusolot muuttavat myös Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen ja Joensuun ev.lut. seurakuntien diakoniapäivystyksen luonnetta. Perheneuvonnassa asiakastapaamiset tapahtuvat nyt etäyhteydellä ja diakonian päivystystä hoidetaan puhelimitse.

Keskusteluapua poikkeustilanteeseen

• Joensuun seurakuntayhtymän keskusteluapu: p. 013 263 5444, ma-pe klo 10-18
• Kontiolahden seurakunnan Akuutti Auttavapuhelin: p. 040 761 6432, ma – pe klo 9-12.
• Saapas Chat nuorille: tukinet.net/teemat/saapaschat
• Ajanvaraus Joensuun perheasiain neuvottelukeskukseen: ma-to klo 9-11, p. 050 4308 472.
• Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin: joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 22 11 80.
• Kirkon keskusteluavun verkkopalvelut: http://www.kirkonkeskusteluapua.fi

Virpi Hyvärinen

Joulu näkyy diakonian vastaanotolla – vähävaraisilla lapsiperheillä paineita lahjoista ja jouluruoasta

Noljakka-Marjalan alueella 30-40% diakonian vastaanotolla kävijöistä on lapsiperheitä. Lukema koskee myös joulun ajan asiakkuuksia.

Monille vanhemmille joulu aiheuttaa paineita, kun rahat ovat vähissä, mutta lapsille haluaisi järjestää jouluiloa.

Joensuun seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat purkaneet Joulukassikeräyksen joulukassin sisällön pöydälle ja seisovat ruokatarvikkeiden takana hymyillen. — Diakoniatyöntekijät Pauliina Martikainen (vas.) ja Marja Ikonen purkivat joulukassin sisällön näkyville. ”Joulukasseista 30-40% menee Noljakka-Marjalan alueella lapsiperheisiin, kertoo Ikonen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun seurakunnan diakoniatyöntekijä Marja Ikoselle on tuttua se, että joulun alla yhteydenotot diakoniatoimistoon aktivoituvat. Monella lapsiperheellä rahat eivät tahdo riittää elämiseen arjessakaan, saati sitten joulun alla, kun haluaisi antaa lapsille joululahjoja ja laittaa vähän parempaa ruokaa joulupöytään.
– Joululomalla taloudellista painetta kasvattaa sekin, että lapset eivät ole kouluruoan parissa. Monella ei ole myöskään varaa lähteä lomalla reissuun tai tehdä jotakin kivaa yhdessä, toteaa Ikonen.

”Viime vuosina perheiden taloudellinen pärjääminen on vaikeutunut”

Noljakka-Marjalan alueella 30-40% diakonian vastaanotolla kävijöistä on lapsiperheitä. Lukema koskee myös joulun ajan asiakkuuksia. Ikosen mielestä määrä on suuri.
– Meillä käy monenlaisia perheitä: yksinhuoltajia ja työttömiä, mutta myös perheitä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä. Siinä voi olla velkaantumista tai sairautta, tai perheen tulot ovat niin pienet, että ne eivät riitä kaikkiin menoihin, kun perhe jää juuri ja juuri tukien ulkopuolelle.
– Viime vuosina perheiden taloudellinen pärjääminen on selvästi vaikeutunut. Suunta yhteiskunnassa on ollut se, että etuuksia koko ajan pienennetään. Muun muassa asumisen kustannukset ovat nousseet niin, että ne vievät suhteessa liian suuren osan perheen kokonaistuloista, toteaa Ikonen.

Diakonialta keskusteluapua, taloudellista avustusta ja joulukasseja

Seurakuntien diakoniatyöltä lapsiperheet voivat saada keskusteluapua ja tarvittaessa pientä, tilapäistä taloudellista tukea.
– Diakoniatyöntekijältä voi varata keskusteluajan, jolloin voidaan yhdessä kartoittaa perheen kokonaistilannetta ja miettiä mistä tukea voisi hakea. Koskaan ei tarvitse ajatella, että tilanne on toivoton. Aina on jotakin, johon voi tarttua, ja lähteä asia kerrallaan etenemään, rohkaisee Ikonen.

Tämän vuoden joulu kolkuttelee jo ihan ovella. Joensuun ev.lut. seurakunnat toteuttivat tänäkin vuonna Joulukassikeräyksen, jonka tuotosta merkittävä osa ohjautuu Noljakka-Marjalassa lapsiperheille. Yksityishenkilöiden ja muiden tahojen lahjoittamissa joulukasseissa on etupäässä jouluisia ruokatarvikkeita.
– Jos joku vielä haluaa auttaa lapsiperheitä, kannattaa olla yhteydessä diakoniatyöntekijään ja kysyä, millä tavalla auttaminen olisi mahdollista. Jouluksi apu ei välttämättä enää ehdi perille, mutta elämää on joulun jälkeenkin. Es-merkiksi koko perheen liput elokuviin, teatteriin tai vaikkapa HopLopiin ovat monelle perheelle liian kalliita. Lahjakortti ravintolaan voisi olla luksusta, kun sellainen on harvemmin mahdollista, toteaa Ikonen.

Virpi Hyvärinen

Maksuton Joulumaa-ruokailu aattona Joensuussa

Erityisesti vähävaraisille ja yksinäisille tarkoitettu maksuton jouluateria järjestetään jo 21. kerran. Viime vuonna jouluaaton aterian kävi nauttimassa liki 400 ruokailijaa.

Erityisesti vähävaraisille ja yksinäisille tarkoitettu maksuton jouluateria järjestetään jo 21. kerran. Viime vuonna jouluaaton aterian kävi nauttimassa liki 400 ruokailijaa.

Joulumaa-tapahtumassa mukana olevien seurakuntien jä järjestöjen edustajat tutkivat, millaisia ruoka-aineksia lahjoituskasseista löytyy. — Perinteinen Joulumaa-ruokailu syntyy seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöllä. Verkoston edustajat tutkailivat Kotikartanoyhdistyksen tiloissa järjestetyssä palaverissa jo saapuneita jouluaterian aineksia. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joensuun luterilaisten seurakuntien, ortodoksisen seurakunnan ja paikallisten yhdistysten yhteinen voimanponnistus, Joulumaa-ruokailu, lähestyy. Jouluaattona Lyseon peruskoulun ruokalassa järjestettävä tapahtuma on kaikille avoin, mutta erityisesti sinne kutsutaan vähävaraisia ja yksinäisiä sekä perheitä, joilla ei muuten ole mahdollisuutta jouluruokailuun.
– Joulumaa-ruokailu on pitkä perinne, ja sen tarkoitus on tarjota joulun ilosanomaa ja ravintoa kaikille, joilla on tiukka elämäntilanne eikä välttämättä lähiomaisia seurana. Tarjolla on perinteistä jouluruokaa: kinkkua, laatikoita, paistia ja lohta, kertoo tapahtuman järjestelyissä mukana oleva järjestökoordinaattori Minna Takkunen Kotikartanoyhdistyksestä.

Joulumaa-ruokailu rahoitetaan lahjoitus- ja sponsorointivaroin. Yritykset ja yhdistykset ovat lahjoittaneet myös ruokatarvikkeita tapahtuman järjestämiseksi.
Satojen ruokailijoiden jouluateria syntyy pitkälti talkoovoimin. Ammattikokit valmistavat ruoan vapaaehtoisjoukon avustamana.
– Vapaaehtoisia on noin 30 hengen porukka. Tänä vuonna ei ole tarvinnut rekrytä uusia mukaan, kun aiemmin mukana olleet ovat ilmoittautuneet tehtäviin. Ruokien valmistelu aloitetaan aatonaattona, samoin tilat laitetaan kuntoon jo maanantaina. Aattona jatketaan keittiöhommilla ja tarjoilulla. Lopuksi on vielä purku ja siivous. Kyllä siinä tekemistä riittää, kertoo Takkunen.

Diakoni Saila Musikka: ”Tämä on kirkon työn ydintä”

Joensuun evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat olleet aikanaan perustamassa Joulumaa-tapahtumaa. Seurakunnat ovatkin mukana tapahtumassa nyt jo 21. kertaa. Tänä vuonna Joulumaan järjestelyissä mukana olevan Pielisensuun seurakunnan diakoni Saila Musikan mukaan seurakuntien rooliin on kuulunut muun muassa juontajan tehtävät ja järjestelytehtävät.
– Olemme olleet myös järjestämässä rahoitusta keräämällä lahjoituksia ja kantamalla kolehteja tapahtuman hyväksi tarpeen mukaan, kertoo Musikka.
Tapahtumassa pidetään tänäkin vuonna myös hartaus.

Musikka näkee Joulumaa-tapahtuman järjestämisen olevan kirkon työn ytimessä.
– On tärkeätä luoda yhdessä yhteisöllinen tapahtuma kirkkovuoden aikana, jolloin yksinäisyys ja aineellinen eriarvoisuus on räikeimmin esillä. Hyvä elämä ei ole ainoastaan aineellista hyvinvointia, mutta sitä on pyrittävä tasaamaan eri tavoin, sanoo Musikka.

Myös toiminnanohjaaja Taina Ben Daoud Pohjois-Karjalan työttömien yhdistysten toimintajärjestöstä pitää tapahtumaa todella merkittävänä monille joensuulaisille.
– Olen ollut siinä ovella vastaanottamassa ihmisiä. Siinä huomaa, että seuran tarve on monilla kova. Moni jää juttelemaan asioistaan jo siinä ovella. On hienoa, että jos joulua ei ole mahdollista laittaa kotona tai voimavarat eivät siihen riitä, niin on paikka, jossa pääsee edes vähän nautiskelemaan joulun tunnelmasta, sanoo Ben Daoud.

Tervetuloa maksuttomaan joulupöytään!

• Joulumaa-ruokailu 24.12. klo 10.45-13 Joensuun Lyseon peruskoulun alakerran ruokalassa.
• Klo 10.45 joululauluja yhteislauluna, klo 11 alkuhartaus ja kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen tervehdys sekä ruokailu.
• Musiikkia: Duo Maukonen ja Tiippana
• Maksuton, päihteetön tapahtuma
• Ei ennakkoilmoittautumista
• Järj. Joensuun ev.lut. seurakunnat, Joen-suun ort. seurakunta, Kotikartanoyhdistys, Pohjois-Karjalan työttömien yhdistysten toimintajärjestö ja Soroppi ry. Tilat saadaan käyttöön Joensuun kaupungilta.

Virpi Hyvärinen

Seurakuntaruokailut kokoavat ihmisiä yhteen maalla ja kaupungissa – Yhteinen ateria ravitsee ja piristää

Maksuttomat ja huokeahintaiset lämpimät ateriat ovat suosittuja seurakunnissa.

Maksuttomat ja huokeahintaiset lämpimät ateriat ovat suosittuja seurakunnissa.

Diakoniatyöntekijä Auli Pehkonen, tarjoiluissa avustava Olga Yufa sekä Utran asukasyhdistyksen emäntä Aune Timoskainen seisovat tarjoilupöydän ääressä, Eija Nieminen ottaa kattilasta puuroa lautaselle. — Puuroperjantait järjestetään Utran vanhalla puukoululla asukasyhdistyksen tiloissa. Eija Nieminen (oik.) kävi perjantaina 25.10. pikaisella aamupuurolla ennen asioille lähtöä. Kuvassa vasemmalta lukien myös diakoniatyöntekijä Auli Pehkonen, tarjoiluissa avustava Olga Yufa sekä Utran asukasyhdistyksen emäntä Aune Timoskainen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Rantakylän seurakunta käynnisti syyskuun alussa Utran asukasyhdistyksen tiloissa Utran vanhalla puukoululla Puuroperjantai-toiminnan. Ovet uuden toiminnan käynnistymiselle avautuivat, kun ViaDian ruokajakelu siirtyi Utrasta Rantakylään, ja asukasyhdistys kutsui seurakunnan järjestämään toimintaa tiloihinsa.

– Kokeilimme Puuroperjantaina viime keväänä Talastuvalla, mutta sinne ihmiset eivät löytäneet. Täällä kävijöitä on heti alusta asti ollut hyvin, kolmisenkymmentä keskimäärin, kertoo Rantakylän seurakunnan diakoniatyöntekijä Auli Pehkonen.

Puuroperjantain tarjoilu on maksuton ja kaikille avoin. Seurakunta tarjoaa aamiaisen perjantaisin klo 9-11. Tarjolla on kaurapuuroa lisukkeineen, leipää ja leikkeleitä sekä kahvia ja teetä.

– Puuroperjantailla halutaan lisätä yhteisöllisyyttä. Samalla kun saa syödäkseen, pääsee juttelemaan ja lukemaan päivän lehdet. Muuta ohjelmaa ei ole. Pyrimme panostamaan ihmisten kohtaamiseen ja annamme tarvittaessa mahdollisuuden kahdenkeskiseen keskusteluun diakonin kanssa, kertoo Pehkonen.

Puuroperjantaiden lisäksi Rantakylän seurakunta järjestää kerran kuukaudessa huokeahintaisen Yhteisessä pöydässä –ruokailun Rantakylän kirkolla. Ruokailun jälkeen on mahdollisuus osallistua viikkomessuun.

Maaseutuseurakuntien lämpimät ateriat vetävät kymmeniä ruokailjoita – Enossa tilan rajallisuus alkaa tulla vastaan

Enon seurakunta järjestää joka tiistai klo 11 Hyvänmielen tuvalla arkiruokailun, jonka hinta on 3 euroa. Ruokailu on avoin kaikille, lähinnä syömässä käy diakoniatyöntekijä Sari Korhosen mukaan yksinasuvia eläkeikäisiä.

– Ruoka on tehty tuoreista aineksista, tarjolla on yksi ruokavaihtoehto, joka on tavallista kotiruokaa, usein keittoja tai laatikoita. Meillä on tupa täynnä eli ruokailijoita käy noin 20-30. Kasvusuuntaa on havaittavissa ja välillä aina pelätään, että ruoat loppuvat kesken. Tuvan keittiö on niin pieni, että enempää ruokaa ei pystytä tekemään. Kaksi vapaaehtoista emäntää ruoan valmistaa ja herkulliseksi on kehuttu, kertoo Korhonen.

Vaara-Karjalan seurakunnassa lämpimiä aterioita tarjotaan säännöllisesti sekä Tuupovaaran että Kiihtelysvaaran puolella. Kiihtelysvaarassa maksuton ruokailu järjestetään joka keskiviikko klo 10.45 seurakuntatalolla. Vapaaehtoiset valmistavat sen yhdessä emännän kanssa pääosin hävikkiruoasta. Kävijöitä on diakoniatyöntekijä Suvi Luopakan mukaan arvioilta 45-60. Tuupovaarassa lämmin ateria on tarjolla harvemmin, muuta sekin vetää väkeä noin 40 hengen verran.

– Ruokailu tarjoaa mahdollisuuden tavata muita, pitää pientä breikkiä ruuanlaitosta ja se voi olla myös taloudellinen helpotus. Tuupovaarassa on syksyn ja tulevan kevään aikana myös soppakirkkoja: nämä ovat tuttuja lämpimiä aterioita, mutta päivä on sunnuntai ja ennen ruokailua on messu, kertoo Luopakka.

Kontiolahdessa seurakuntaruokailuilla on pitkä historia, ne ovat alkaneet jo 1990-luvulla. Seurakuntaruokailuja järjestetään joka toinen keskiviikko klo 11, ja suositusmaksu on 2 euroa. Kävijämäärä on Kontiolahdellakin kasvussa päin.

– Ruoka on joko keittoa tai jokin laatikkoruoka jälkiruokineen ja -kahveineen. Tilaisuus alkaa hartaudella ja ruuan siunaamisella, kertoo diakoniatyöntekijä Sanna Rouvinen.

Tule yhteiseen pöytään!

• Puuroperjantai joka pe klo 9-11 Utran puukoululla vuoden loppuun saakka.
• Yhteisessä pöydässä -ruokailu Rantakylän kirkolla 20.11. ja 18.12. klo 11, 3 €/aikuinen ja 1 €/lapsi.
• Arkiruokailu joka ti klo 11 Hyvänmielen Tuvalla, Niskantie 17. Lounas 3€.
• Lämmin ateria joka ke klo 10.45 Kiihtelysvaaran srk-talolla. Maksuton.
• Lämmin ateria Tuupovaaran srk-talolla su 17.11. messun jälkeen n. klo 11.15 sekä ti 26.11. ja to 12.12. klo 11. Vapaaehtoinen maksu.
• Seurakuntaruokailu ke 27.11. ja 11.12. klo 11 Kontiolahden srk-keskuksessa, suositusmaksu 2 €/hlö.
´

Seurakuntien Joulukassikeräys käynnistyy 27.11.2019

Joulukassien tarkempi sisältö sekä ohjeet kassien toimittamiselle seurakuntiin löytyvät 27.11.2019 ilmestyvästä Kirkkotiestä sekä Joensuun ev.lut. seurakuntien joulutapahtumien sivuilta http://www.hoosianna.fi.

Joensuun, Rantakylän, Pielisensuun, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan ev.lut. seurakuntien diakoniatyö järjestää tänäkin vuonna jo perinteeksi muodostuneen Joulukassikeräyksen. Vähävaraisten hyväksi järjestettävä keräys alkaa keskiviikkona 27.11.2019 lukuun ottamatta Pielisensuun seurakuntaa, joka käynnistää keräyksen 3.12.2019. Keräys päättyy perjantaina 13.12.2019, paitsi Vaara-Karjalan seurakunnassa, jossa keräys jatkuu tiistaihin 17.12.2019 saakka.

Keräykseen voi osallistua kuka tahansa joulumielellä oleva lahjoittamalla seurakuntiin joulukasseja, jotka diakoniatyöntekijät toimittavat avun tarpeessa oleville ennen joulua. Lahjoitettavien kassien arvo on noin 25 euroa ja ne sisältävät mm. puuroriisiä, perunamuusijauhetta, säilykekeittoa ja kahvia. Mukana on myös jouluisia tuotteita kuten glögiä, pipareita ja joulusuklaata.

Mikäli kassin lahjoittaminen ei tunnu omalta osallistumisen tavalta, keräykseen voi osallistua myös ostamalla lahjakortin haluamallaan summalla valitsemaansa liikkeeseen, ja toimittamalla sen seurakuntaan.

Keräykseen voi osallistua lisäksi antamalla rahalahjan. Tätä varten Joensuun ev.lut. seurakuntien diakoniatyö avaa 25.11.-25.12. väliseksi ajaksi oman keräyksen http://www.kotimaanapu.fi-sivustolle. Keräyksen tuotolla voidaan täydentää saatuja joulukasseja, ostaa kasseja lisää tai antaa rahaa lahjakortteina joulun järjestämistä varten vähävaraisille perheille.

Rantakylässä käynnistyy Senioripysäkki-toiminta

Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-vuotiaille tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä.

Rantakylän seurakunnassa käynnistyy Senioripysäkki-toiminta 23.1.2020. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-vuotiaille tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia. Ryhmässä on tarkoituksena jakaa omia ajatuksia ja tunteita, sekä löytää niille uusia merkityksiä ja näkökulmia. Tavoitteena on yksinäisyyden, alakuloisuuden ja ahdistavan olon lieveneminen.

Ikääntyminen tuo usein suuria muutoksia elämään. Ne voivat liittyä eläkkeelle jäämiseen, puolison kuolemaan, yksinäisyyteen, omaan tai läheisen sairastumiseen, ihmissuhteisiin tai yllättävään kriisitilanteeseen. Kun monet huolet painavat mieltä, seurauksena voi olla mielialan laskua, jopa pelkoa selviytymisestä.

Senioripysäkki-keskusteluryhmät kokoontuvat 1,5 tunnin ajan kerran viikossa, 15 viikon ajan. Ryhmiin osallistuu 5-8 henkilöä.

Senioripysäkki-ryhmä alkaa 23.1.2020. Se kokoontuu torstaisin klo 13-14.30 Rantakylän kirkolla. Ryhmän järjestää Rantakylän seurakunnan diakoniatyö. Ryhmään liittyminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä eikä Rantakylän alueella asumista.

Ota yhteyttä, kysy lisätietoja ja ilmoittaudu ryhmän ohjaajalle: Raija Alhosaari, diakoni, p. 050 3386065 tai raija.alhosaari@ evl.fi.

Takarivejä: Missä ovat henkilökohtaiset palvelut?

Kelan ja pankkien palvelut viedään nettiin, pois osalta ihmisiä. Nykyisin palvelua haluavat ja niitä erityisesti tarvitsevat joutuvat maksamaan siitä.

Ykkösiä ja nollia numerorivinä sekä käden kuva — Kuva: Pixabay

Kelan ja pankkien palvelut viedään nettiin, pois osalta ihmisiä. Asiointi pankissa on kohta taakse jäänyttä elämää, jolloin vielä sai henkilökohtaista palvelua. Oli hymyileviä pankkitoimihenkilöitä, jotka maksoivat laskut sekä palvelivat myös muissa asioissa. Nämä henkilöt tunsivat asiakkaat pitkältä ajalta ja palvelu oli mutkatonta ja ilmaista.

Nykyisin palvelua haluavat ja niitä erityisesti tarvitsevat joutuvat maksamaan siitä. Nämä henkilöt eivät kuulemma tuota taloudellista hyötyä pankeille, joten heidän on maksettava. Useat joutuvat käyttämään asioidessaan bussia tai jopa taksia, mikä lisää maksamisen kustannuksia. Monella pienituloisella kulut vaikuttavat kohtuuttomilta.

Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja?

Parhaillaan ollaan edelleen kehittämässä nettipohjaisia pankkipalveluja ja uusimpana asiana on viedä palvelut mobiiliverkkoon jokaisen älykännykkään. Pankit puhuvat palvelujen kehittämisestä. Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja? Tämä kehitys vie palvelut yhä kauemmaksi osalle kansaa. Myös käteisen käyttö korttien käytön myötä on vähentynyt ja on jo puhuttu jopa käteisestä rahasta luopumisesta.

Toimeentulotuen hakemisen siirryttyä Kelan nettisivuille, moni siihen oikeutettu henkilö ei ole sitä hakenut, koska heillä ei ole tarvittavia nettipankkitunnuksia. Kelan palvelutoimistoja on lopetettu eri puolilta maakuntaa, jolloin palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi niiden tarvitsijoita. Nyt Kela on kehittänyt ajanvaraus- sekä puhelinpalvelujaan, jotta voisi saada nettiä käyttämättömät henkilöt palvelujensa piiriin.

Palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin ”tavan ihmisen” tarpeiden mukaan

Missä ovat palvelevat henkilöt? Aiemmin sosiaalitoimistossa oli tuttu työntekijä, jonka kautta asiat hoituivat ja asiakas sai hänelle lain mukaan kuuluvat etuudet. Tietenkin joskus tuttuudesta ei juurikaan ollut hyötyä. Myös Kelassa oli henkilö, jonka kanssa pystyi keskustelemaan ja hoitamaan asioita yhdellä käynnillä.

Nyt palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin tavan ihmisen tarpeiden mukaan. Puhutaan siitä, kuinka asiointi helpottuu, mutta vielä ei välttämättä kaikille ole näin tapahtunut. Pikemminkin kehitys on vienyt palvelut kauemmaksi normaalista arkielämästä ja tuonut ahdistuksen, ettei pysty tai osaa hoitaa omia asioitaan. Palvelut on suunnattu nettiä käyttäville henkilöille.

Miten hoituvat palvelut viidenkymmenen vuoden päästä, kun nämä ohjelmistojen ja palvelujen kehittäjät ovat itse ikäihmisiä? Kuinka silloin heidän muistinsa toimii ja miten he hahmottavat senhetkisen maailman? Onko vielä palvelevia henkilöitä vai pelkkiä koneita? Entä jos olisikin parempi edes jossain kohtaa palata johonkin entiseen hyväksi havaittuun toimintatapaan!

Olli Humalajärvi
diakoni
Rantakylän seurakunta

Diakoniatyöntekijät tarjoavat keskustelua ja tukea myös kesällä

Kesä muuttaa diakoniatyön vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijöiden kanssa pääsee kuitenkin keskustelemaan tarvittaessa nopeallakin aikataululla ympäri vuoden.

Kesä muuttaa diakoniatyön vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijöiden kanssa pääsee kuitenkin keskustelemaan tarvittaessa nopeallakin aikataululla ympäri vuoden.

Diakoniatyöntekijät TImo Dahlbacka (vs.) ja Saila Musikka Joensuun torilla. Kuvassa myös ohikulkiessa juttusille pysähtynyt Milla Peuhkuri. — Torilla tavataan, toteavat Pielisensuun vs. diakoniatyöntekijä Timo Dahlbacka (vas.) ja diakoni Saila Musikka. Helteisenä kesäpäivänä juttusille pysähtyi Milla Pehkuri. Kuva: Sari Jormanainen.

Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Kontiolahden seurakunnan diakoniatyö ei pysähdy kesäksi, vaikka lomakausi tiivistääkin diakonian vastaanottoaikoja. Diakoniatyöntekijän juttusille pääsee kuitenkin kesälläkin nopeasti.

– Keskusteluaikoja on voitu järjestää joko samana päivänä tai vähintään muutaman päivän sisällä, Pielisensuun seurakunnan diakoni Saila Musikka kertoo.

– Tarvittaessa joustamme antaen tapaamisaikoja päivystysaikojen ulkopuolelle. Tapaamista ei tarvitse kauan jonottaa, pyrimme myös varaamaan keskusteluun riittävästi aikaa, ettei kiireen tuntua tulisi, Kontiolahden seurakunnan diakoni Miia Muhonen sanoo.

Kesä itsessään ei muuta diakoniatyön tehtävää tai asiakasmääriä. Toisinaan yhteydenottoja on enemmän ja toisinaan vähemmän.
– Emme katso asioita vuodenaikojen suhteen vaan tarpeen mukaisesti. Toki loma-ajat tai juhlapyhät vaikuttavat niin taloudelliseen tukeen kuin henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen. Kysyntää erilaisille palveluille on ympäri vuoden, Joensuun seurakunnan diakoni Risto Määttänen toteaa.

Kesällä toivotaan kotikäyntejä, joskus ehtii jalkautua torillekin

Monet diakoniatyön ryhmätoiminnat ovat tauolla kesäaikaan. Diakonit pyrkivätkin kesällä liikkumaan enemmän ihmisten parissa.

– Ryhmätoiminnan vähenemisellä kesällä on vaikutusta kotikäyntityön tarpeeseen, Miia Muhonen sanoo.

– Kesällä on toisinaan aikaa jalkautua torille ja muihin paikkoihin juttelemaan ihmisten kanssa, diakoni Saila Musikka kertoo.

Miia Muhosen mukaan diakoniatyössä näkyy kesäaikaan lapsiperheiden halu tehdä lomalla jotain arjesta poikkeavaa. Tällöin apua saatetaan kysyä diakoniatyöstä. Toisaalta loma-ajan ylimääräiset kulut näkyvät myös kesän jälkeen.

– Liian moni sortuu vielä rahoittamaan kesän kuluja pienlainoilla tai muilla kalliilla rahoitusmuodoilla, ja niiden maksamiseen on vaikea löytää ratkaisuja, Musikka sanoo.

Diakoniatyöntekijät toivovat, että kynnys tulla juttelemaan olisi ihmisille hyvin matala. Diakoniatyö ei ole vain taloudellista tukea, usein jo keskustelun auttaa avaamaan elämän solmuja.

– Ihmisten yksinäisyys, hengelliset kysymykset, ihmissuhteiden kriisitilanteet ja monet muut inhimilliseen elämään kuuluvat kysymykset nousevat esille. Monesti onkin niin, että saadessaan tilan ja ajan puhua asioitaan ääneen, ihminen itse jäsentelee ja samalla ratkaisee itse omia vaikeita asioitaan. Löytää suuntaa ajatuksilleen ja teoilleen. Diakoni toimii peilinä, Saila Musikka pohtii.

Diakonian kesäpäivystys

• Joensuu:
Päivystys Joensuun srk-keskuksessa ti–ke klo 9–10.30, p. 013 2635 314, paitsi viikoilla 26 ja 27, jolloin ei päivystystä. Kiireellisissä asioissa voit olla yhteyksissä diakoniatyöntekijään p. 050 438 7474. Päivystysaikoina vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta.
Ajanvaraukset taloudellisiin tukitoimenpiteisiin Noljakka-Marjala -alueella
ma ja ti klo 8–10 välisenä aikana p. 050 385 5137 ja p. 050 327 1382. Ajanvarauspäivystykset ma klo 10–14 ja ti klo 12–15.

• Pielisensuu:
Diakoniapäivystys 1.6.–31.8. ke klo 9–11 Pielisensuun kirkolla. Maanantaisin ei päivystystä Hukanhaudan seurakuntatalolla.

• Rantakylä:
1.6. alkaen puhelinpäivystys ma ja ti klo 9–10 p. 013 2635 522 ja päivystys Rantakylän kirkon diakoniatoimistolla ilman ajanvarausta ma ja ti klo 10.–11.30.

• Pyhäselkä:
Diakoniavastaanotto ajanvarauksella, diakonit Elina Saarelainen p. 050 340 7382 ja Salome Olenius p. 050 363 6909.

• Eno:
Diakoniatoimisto suljettuna 1.7.-11.8.

• Vaara-Karjala:
Diakoni on tavattavissa ajanvarauksen kautta, p. 050 377 5607 (diakoniatyöntekijä) tai 040 737 4656 (srk-toimisto).

• Kontiolahti:
Toimisto avoinna Pappilantie 5:ssä 1.6.–31.8. torstaisin klo 9–11.

Sari Jormanainen