Kategoria: mielessä

Uudenvuodenlupauksen ei tulisi olla pelkkä lupaus, vaan konkreettisiin arjen tekoihin johtava. Terveystalon työterveyspsykologi Tanja Hirvonen muistuttaa, että tavoitteet kannattaa asettaa kohtuullisiksi, eikä lannistua pienistä vastoinkäymisistä.

1 LUPAUKSET. Uudenvuodenlupauksissa on sekä hyvää että huonoa. Ne ovat vähän kuin kaksiteräinen miekka. Uudenvuodenlupaus voi olla piristysruiske, joka antaa tehokkuutta siihen mihin haluaa muutosta. Toisaalta mahdollinen takapakki tavoitteiden toteutumisessa voi aiheuttaa pahaa mieltä ja epäonnistumisen tunteen. Uudenvuodenlupauksesta lähtevä vain muutaman viikon tai kuukauden tsemppikin voi kuitenkin auttaa oivaltamaan jotain itsestään.

2 VALMISTAUDU. Uudenvuodenlupauksetkin tarvitsevat hyvän valmistautumisen. Elämässä minkä tahansa muutoksen toteuttaminen vaatii kovaa työtä, mikä kannattaisi myöntää itselleen valmistautuessaan. Lupauksissa onnistuu paremmin kun asettaa tavoitteet jo alussa kohtuullisiksi. Esimerkiksi alussa tavoitteena voi olla vaikka tupakoinnin lopettamisen sijaan sen vähentäminen. Etukäteen kannattaa myös miettiä miten toimii esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, jotka voivat olla hankalia. Uudenvuodenlupauksissa on parempi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, eikä päättää laittaa koko elämää kerralla kuntoon.

3 NIMEÄ. Hyvä vinkki on tehdä uudenvuodenlupauksesta projekti ja antaa sille nimi. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamista ei kannata kutsua vain tupakkalakoksi, vaan antaa sille jokin hauska ja kiva nimi, joka kuvaa sitä mihin halutaan pyrkiä. Omassa elämässäni minulla oli kuunteleva äiti-projekti, jonka tavoitteena on kuunnella lapsiani enemmän ja olla heille enemmän läsnä. Nimi auttaa osaltaan ylläpitämään motivaatiota.

4 ÄLÄ LANNISTU. Myös vastoinkäymisiin on hyvä varautua. Pettymyksen tunne tulee pettymyksestä omiin odotuksiin. Tärkeää on, että pientä repsahdusta ei ajattele epäonnistumisena, vaan pyrkii suhtautumaan omaa itseään kohtaan myötätuntoisesti ja  näkemään taustoja miksi näin kävi. Takapakki tavoitteissa ei ole epäonnistuminen, vaan pieni harha-askel polulta kohti tavoitetta. Jos itseään alkaa ruoskia pienestä takapakista, on vaikea päästä enää takaisin sille polulle.

5 PALKITSE. Yksi tärkeimmistä asioista uudenvuodenlupauksissa ja missä tahansa muussakin muutoksessa, on juhlistaa välietappeja. Itsensä palkitseminen onnistumisesta on tärkeää ja kannustaa usein paremmin tavoitteeseen pääsemiseen. Kun on päässyt tavoitteeseen, voi järjestää vaikka pienimuotoiset juhlat sen kunniaksi.

Anu Lehikoinen

Joensuulainen Heidi Väyrynen valmistui teologian maisteriksi marraskuussa. Joulu on Väyryselle tärkeä juhla. Hän ei ole pitänyt joulunviettotapojaan erityisen hengellisinä, vaan joulu perustuu pitkälti perheen omille perinteille. Kaikkien jouluperinteiden lähtökohta on kuitenkin kristinuskossa. Heidi Väyrynen kertoi viisi tärkeintä asiaa omassa joulussa ja joulunsanomassa.

1 RAKKAUS. Perhe ja läheiset tekevät joulun. Rakkautta voi aistia paljon jouluna ihmisten iloisuutena ja auttavaisuutena. Lähimmäisen rakkaus näkyy ja tuntuu jouluna. Kun miettii rakkautta syvemmin, niin sehän lähtee siitä, miten Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että saamme viettää sitä joulua. Tästä sanomallisesti kumpuaa rakkaus, jota saamme levittää ympärillemme.

2 USKO. Kun mietimme joulua, niin se on yhteiskunnassamme aika maallinen juhla. Kaikki kuitenkin perustuu uskolle. Uskolle siitä, että voimme luottaa hyvään taivaalliseen Isään, Jumalaan. Usko näkyy jouluna myös siinä, että kirkossa käynti on kaikkien yleisintä jouluna. Usko on ihmisille kaikesta joulun maallisuudesta huolimatta tärkeä ja herättää ihmisissä varsinkin jouluna halun lähteä kirkkoon ja tutkia omia uskon polkuja.

3 TOIVO. Joulu on toivoa täynnä. On kirkkovuoden alku, kaikki on vielä edessä tulevalle vuodelle. Silloin on toivoa paremmasta. Kun joulu on rakkautta täynnä, niin siinä on myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Toisaalta siinä on myös toivoa pelastuksesta ja toivoa jälleen näkemisestä. Jouluna muistot edesmenneistä ihmisistä ovat vahvasti läsnä, samalla siinä on toivoa jälleen näkemisestä.

4 VALO. Kuulun näihin suomalaisiin, jotka ovat hyvin melankolisia näin syksyisin. Pimeä vie sohvan nurkkaan. Odotan kovasti talvipäivänseisausta, jolloin alkaa jälleen valostua. Joulu on valon juhla jo sen vuoksi, että alkaa valostua. Joulu kertoo myös siitä, että meidän valo on syntynyt tähän maailmaan. Se kontrasti kaikelle luonnon pimeydelle ja kylmyydelle on se valo ja lämpö, mitkä tulevat kynttilöistä, ihmisistä. Se kyllä lämmittää pienen tytön sydäntä paljon. Ei olla yksin tässä maailmassa.

5 SISÄÄNPÄIN KATSELU. Jouluevankeliumissa sanotaan, että Maria kätki sanat sydämeensä ja tutkiskeli niitä sydämessään. Muistan kun pienenä mietin, että mitä se tarkoittaa, että kätki ne sydämeensä. Nyt ajattelen, että sydämeen on kätketty muistoja, joiden kautta elää joulua. Itse elän vahvasti joulua esimerkiksi tuoksumuistojen ja vuosien takaisten joulumuistojen kautta. Jouluna pääsee hiljentymään niihin omiin muistoihin ja omiin tuntemuksiin. Kaiken kiireenkin keskellä minun jouluuni kuuluu sisäänpäin katselu.

Sari Jormanainen