Valtakunnallista Kummipäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 4. kesäkuuta. Päivän ideana on tarjota yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille sekä muistuttaa kummiuden tärkeästä merkityksestä.
Lapsi voi kastettaessa olla kummin sylissä. Kirkonkirjoihin ei merkitä sylikummia erikseen, vaan kaikki kummit ovat samanarvoisia. Kuva: Tampereen seurakunnat / Hannu Jukola.
Kummius on vanha kristillinen perinne. Kummin perinteinen tehtävä on olla kastetun kristillisen kasvatuksen tukija ja rinnalla kulkija. Harras uskovainen tai Raamatun asiantuntija ei tarvitse olla. Tärkeintä on halu luoda kummilapseen lämmin suhde.
Kummin ei kannata ottaa tehtävästään paineita.
– Kummiksi kutsuminen on vanhempien luottamuksen osoitus. Jokainen on kummina omanlaisensa, sanoo Pyhäselän seurakunnan pappi Heidi Salo.
– Rohkaisen kummeja rukoilemaan lapsen puolesta. Niin voi hoitaa kummin hengellistä tehtävää. Seurakuntien tapahtumakalentereista voisi löytyä jokin kiva lapsille suunnattu meno, jonne voisi kummilapsen kanssa lähteä.
Ristiäisiä ja kummiutta arvostetaan edelleen.
– Kummius on aina elänyt muutoksessa tai reagoinut erilaisiin muuttuneisiin tilanteisiin. Kaste on säilynyt, Salo toteaa.
Ristiäisissä kummeilla on monenlaisia tehtäviä
Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi konfirmoitua, kirkkoon kuuluvaa kummia. Kummina voivat toimia myös esimerkiksi ortodoksit, metodistit ja katolilaiset, sillä nämä kirkot hyväksyvät evankelis-luterilaisen kirkon kasteen.
Joensuulaiset lapset kastetaan usein kotona. Kastetilaisuuden ja -juhlan voi pitää halutessaan myös maksutta seurakunnan tiloissa.
– Usein vanhemmat haluavat, että kaikilla kummeilla on kastetoimituksessa jokin tehtävä, kertoo Pielisensuun seurakunnan pappi Timo-Ilkka Antikainen.
Kummin rooliin kastetilaisuudessa kuuluu esimerkiksi lapsen pitäminen sylissä tai lapsen pään kuivaaminen kasteen jälkeen. Yhdessä vanhempien kanssa kummi ojentaa kätensä ja siunaa lapsen.
Kummi voi halutessaan vaikkapa lukea ääneen lasten evankeliumin tai lausua oman osansa yhteisestä esirukouksesta. Soittava tai laulava kummi saattaa esittää juhlassa musiikkia.
Heidi Salo kertoo, että ristiäisissä on ilo aina läsnä. Kasteessa on paljon ilon aihetta.
– Lasta halutaan siunata ja hänelle halutaan parasta. Sitä saadaan joukolla ristiäisissä tehdä.
Kastetilaisuudessa kummeilla on myös todistajan rooli. Kummina voi toimia, vaikka ei pääsisikään paikalle kastetilaisuuteen. Silloinkin kummi merkitään kirkonkirjoihin ja hän saa kummitodistuksen, jos seurakunnassa on tapana antaa sellainen.
Yhteys kummilapseen säilyy pitkään, kun se on henkilökohtainen
Seurakunnat muistavat kastettuja eri tavoin. Pielisensuun kirkossa olevaan kastepuuhun laitetaan kasteen jälkeen kastelintu, jossa lukee lapsen nimi. Kummi voi olla mukana messussa kiinnittämässä linnun kastepuuhun.
– Vauvakirkko järjestetään Pielisensuun seurakunnassa yleensä kaksi kertaa vuodessa. Sinne kutsutaan vuoden aikana kastetut ja heidän vanhempansa. Toki hienoa olisi, jos sinne tulisi vielä kummikin kastetun lapsen kanssa, Timo-Ilkka Antikainen sanoo.
Kummi on lapsen aikuinen ystävä. Kummin toivotaan olevan lapsen elämässä mukana luontevalla tavalla kasteen jälkeenkin. Lapsen kasvaessa kummi voi touhuta hänen kanssaan kaikenlaista kivaa.
Antikainen on huomannut, että sosiaalisen median yleistymisen jälkeen kummin ja lapsen henkilökohtainen yhteys säilyy paremmin läpi elämän.
– Aikaisemmin yhteys saattoi katketa siinä vaiheessa, kun lapsi muutti kotoa. Nyt yhteys säilyy paremmin, kun se on henkilökohtainen. Ihmisten tarve ja halu pitää yhteyttä on säilynyt entisellään, Antikainen sanoo.
Hanna Pekkanen
Vinkkejä, mitä kummit voivat yhdessä kummilasten kanssa puuhata Kummipäivänä ja muulloinkin, löytyy osoitteesta kummipäivä.fi.
Kummiuteen liittyviä säädöksiä kevennetään
Kirkolliskokouksen toukokuussa hyväksymän säädösmuutoksen mukaan aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voidaan jatkossa kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Lakivaliokunnan mietintö hyväksyttiin yksimielisesti äänin 100–0.
Tähän saakka kummin on voinut lisätä jälkikäteen vain lapselle huoltajan esityksestä. Kummin lisääminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, jossa suhde aiempiin kummeihin on syystä tai toisesta katkennut.
– Tosiasia on, että vanhemmat kastattavat lapsiaan aiempaa vähemmän. Lisäksi ehdot täyttävien kummien löytäminen on tullut nyky-yhteiskunnassa vaikeammaksi. Ihmisten elämässä on monenlaisia ja muuttuvia tilanteita, kirkolliskokousedustaja Matti Ketonen taustoittaa.
– On hyvin perusteltua, että pyritään raivaamaan pois erilaisia kummiuden esteitä. Sitä palvelee mahdollisuus lisätä myös aikuiselle kastetulle kummi.
Kirkkojärjestykseen on tulossa toinenkin kummeihin liittyvä muutos: jatkossa riittää, että kastettavalla henkilöllä on ainakin yksi kirkkoon kuuluva ja konfirmoitu kummi. Aiemmin kummien vähimmäismäärä on ollut kaksi, ja yhden kummin riittämiseen on tarvittu kirkkoherran lupa.
– Kirkon kannalta päätös on merkittävä, sillä se todennäköisesti lisää kastetoimituksia. Jokaisesta kastetusta saamme iloita, Ketonen sanoo.
Myös kirkolliskokousedustaja Ruut Hurtigin mielestä on hyvä asia, että kummikäytäntöihin tulee joustavuutta.
– Päätös yhden kummin riittävyydestä oli ehdottomasti hyvä asia, sillä se poisti jälleen yhden mahdollisen esteen kasteen tieltä. Itse pappina olen monta kertaa kastanut lapsen, jolle on kirkkoherran luvalla tullut vain yksi kummi. Erittäin käytännönläheinen päätös siis, Hurtig kertoo.
– Tärkeintä on myötävaikuttaa eri tavoin siihen, että ihmiset rohkaistuvat kastattamaan lapsensa ja toisaalta ottamaan aikuisena kasteen, jos se on jäänyt lapsena saamatta, Ketonen tiivistää.
Kirkkojärjestyksen muutosten on määrä astua voimaan mahdollisimman pian.
Hanna Pekkanen