Tänäkin vuonna lähes 50 000 nuorta Suomessa osallistuu rippikouluun. Samalla rippikoulu ja rippijuhlat koskettavat valtavaa määrää vanhempia, isovanhempia, kummeja ja muita ystäviä ja sukulaisia. Suomalaisen rippikoulun suosio on maailmanennätys, missään muussa maassa rippikoulu ei kokoa yhtä kattavasti nuoria.
Monelle nuorelle rippikoulu on vuoden kohokohta ja jotain sellaista, mitä mietitään, odotetaan ja jännitetäänkin jopa useita vuosia. Millaista riparilla on? Mitä riparilla tehdään? Onko rippikoulussa vain sellaisia Jeesus-ihmisiä?
Oman teini-ikäisen, vuoden päästä rippikouluun menevän nuoreni kysymys siitä, onko rippikoulussa vain Jeesus-ihmisiä, sai minut pohtimaan rippikoulun suosiota. Yksi suomalaisen rippikoulun suosion lähtökohta on nimenomaan siinä, että se ei ole vain Jeesus-ihmisille. Rippikouluun tullaan muita maita useammin varsin maallisin motiivein, vaikkapa siksi, että saisi rippilahjoja tai siksi, koska kaveritkin menevät. Iso tekijä on myös se, että nuori on kuullut, että rippikoulussa on hauskaa.
Kun viisitoista vuotta sitten aloitimme ensimmäistä kansainvälistä tutkimushanketta rippikoulusta, monen muun maan edustajat olivat kovin skeptisiä sille, että voiko rippikoulussa olla hauskaa: ”Eihän ne nuoret silloin mitään opi.” Tutkimuksemme tulokset osoittavat juuri päinvastaista. Mitä enemmän rippikoulussa panostetaan siihen, että nuorella on siellä hyvä olla ja nuorilla on hauskaa, sitä todennäköisemmin rippikoulu on myös hengellisesti merkityksellinen. Peräti joka toinen rippikoulun käynyt suomalaisnuori haluaa jatkaa rippikoulun jälkeen seurakunnan toiminnassa. Missään muussa maassa osuudet eivät ole yhtä isoja. Joka toinen nuori kuvaa rippikoulua myös hengellisesti merkityksellisenä.
Pienelle osalle rippikoulu on myös huono kokemus. Useimmiten kielteiseen kokemukseen liittyy autoritatiivinen opetus ja huono yhteishenki. Nämä kielteiset kokemukset entisestään alleviivaavat sen merkitystä, että rippikoulussa on tärkeintä panostaa siihen, että nuoren olisi siellä hyvä olla ja rippikoulu olisi turvallinen yhteisö, jossa nuori saa olla oma itsensä.
Lämmöllä ajattelen niitä kaikkia nuoria, joille tämä kesä ja tämä vuosi on se vuosi, riparivuosi. Toivottavasti kokemuksesi on hyvä ja saat tuntea, että rippikoulussa saat olla oma itsesi. Niin Jumalan edessä kuin muiden ihmisten kanssa. Sinä olet ihme, suuri ihme.
Kati Tervo-Niemelä
käytännöllisen teologian professori
Itä-Suomen yliopisto
kati.tervo-niemela@uef.fi