Biologi Harri Lappalainen on aina ollut kiinnostunut luonnosta, mutta lintuharrastaja hänestä tuli ensimmäisenä koronakeväänä. Liikuntarajoitteisuus ei ole estänyt Lappalaista nousemasta myös lintutorneihin.
Harri Lappalaisen lintuharrastus on jatkuvaa havaintojen tekemistä ja lajiston opiskelua. Tänä keväänä 100 lajihavaintoa tuli täyteen jo 6.5. – Kokeneiden harrastajien seurassa liikkuminen on parasta. Silloin oppii parhaiten. Kuva: Tea Ikonen.
- LAJIT. Lajit ovat aina kiinnostaneet minua. Olen erikoistunut hyönteisiin, ja tällä hetkellä teen lajintuntemuksen opetusmateriaaleja muun muassa metsätuholaisista Itä-Suomen yliopistolla. Kun koronapandemia pakotti meidät pois yliopistolta keväällä 2020, aloin käydä Penttilän joutomaan lutakolla katselemassa lintuja. Ensimmäisenä vuonna havaitsin siellä 93 lintulajia.
- HARRASTUS. Kerään lintuhavaintoja ja opettelen tunnistamaan uusia lajeja. Viime vuonna näin tai kuulin 159 lintulajia, tänä keväänä olen havainnut jo 131 lajia. Minua kiinnostavat kaikki uudet lajit. Esimerkiksi Penttilän lutakolla näin kerran sisämaassa harvinaisen karikukon. Elämys on ollut myös päästä seuraamaan pikkutyllien ja lapintiirojen rengastusta tai nähdä kuntoutetun kanahaukan vapautus takaisin luontoon.
- VÄLINEET. Käytän apuna Bird Life Suomi ry:n Tiira-havaintopalvelua ja PK-linnut whatsapp-ryhmää. Niistä näen muiden tekemät havainnot. Jos ne ovat lähellä ja saavutettavissa olevissa paikoissa, menen itsekin katsomaan. Tunnistamisessa hyvä apuväline on Lars Svenssonin Lintuopas. Havaintojen tekemiseen tarvitaan aluksi vähintään kiikarit. Harrastuksen edetessä myös kaukoputki on välttämätön.
- YHTEISÖ. Olen jo kauan sitten liittynyt kannatusmielessä Pohjois-Karjalan lintutieteelliseen yhdistykseen. Kokeneiden harrastajien seurassa liikkuessa oppii parhaiten. Lintupaikoilla olen tutustunut uusiin ihmisiin, ja yhden tällaisen tuttavuuden palkkasin henkilökohtaiseksi avustajakseni. Hän kulkee mukanani linturetkillä, ja hänen kanssaan olen päässyt käymään kauempanakin Pohjois-Karjalan alueella.
- ESTEETTÖMYYS. Liikuntarajoitteisuudestani huolimatta olen kavunnut useisiin lintutorneihin. Nousemista helpottaa se, että minulla on vielä toinen jalka tallella. Minua kiinnostaisi esimerkiksi Höytiäisen suisto ja sen lintutorni, mutta sinne ei mitenkään pääse pyörätuolilla. Lähialueella ainoastaan Selkiellä, Linnunsuon kosteikolla on esteetön lintulava. Yritän harrastukseni ohessa kartoittaa lintutorneja ja -paikkoja, joihin pyörätuoleilla liikkuvat pääsevät.
Tea Ikonen