Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnittelu on jo pitkällä ja luonnosten on tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana. Vanhan kirkon paikalle saadaan ainutlaatuinen monitoimikirkko, joka on yhdistelmä uutta ja vanhaa.
Havainnekuva Kiihtelysvaaran tulevasta kirkosta. Kuva: Luo arkkitehdit Oy
Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnittelu on jo pitkällä ja luonnosten on tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana. Tammikuussa kerättiin seurakuntalaisilta ideoita ja ehdotuksia jatkosuunnittelua varten. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä noin 60 kappaletta. Kirkon rakennustoimikunta käy arkkitehdin kanssa saadut ehdotukset läpi ja huomioi ne suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.
Kirkkohallitus seuraa hanketta mielenkiinnolla
Tuleva monitoimikirkko toteutetaan suoraan vanhan paikalle, keskelle historiallista kirkkomaata. Kaikki seurakunnan toiminnot jumalanpalveluksista kerhoihin ja ruuanlaittoon tapahtuvat samassa rakennuksessa.
Kirkon sijoittumista tontille määrittelevät vanhat haudat sekä vanhan kirkon säilynyt viinikellari. Koko hankkeen ajan onkin huomioitu Museoviraston näkemys. Myös Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä on pidetty ajan tasalla, sillä hankkeella on oltava Kirkkohallituksen hyväksyntä. Mäkelä on osallistunut rakennustoimikunnan kokouksiin ja käynyt paikan päällä Kiihtelysvaarassa.
– Olen seurannut projektia mielenkiinnolla. Hanke on ainutlaatuinen, sillä kirkkojen rakentaminen on nykyään harvinaista. Monitoimikirkko, jossa saman katon alla on monenlaista toimintaa, on varmasti oikein hyvä ratkaisu Kiihtelysvaaraan, Mäkelä toteaa.
Kiitollisuus uudesta kirkosta kantava voima
Seurakuntalaisten toiveita on kysytty aiemminkin hankkeen aikana. Puinen ristikirkko on ollut alusta asti monen mielessä.
– Osa seurakuntalaisista kaipaa ymmärrettävästi entisenlaista kirkkoa. Kirkkoa, joka on ollut se ainoa kirkko monien sukupolvien ajan. Suurella kaipauksella katson itsekin menetetyn kirkon kuvia työhuoneessani päivittäin, kertoo Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo.
– Suurena ihmeenä pidän edelleen sitä, että uuden kirkon rakentaminen mahdollistui Kiihtelysvaarassa. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä pienessä seurakunnassa on kuitenkin kaksi kirkkoa. Kiitollisuus uudesta kirkosta on ollut kantava voima rakennusprosessissa.
Menetetyn kirkon muisto säilyy
Menetettyä kirkkoa emme saa takaisin, mutta sen muisto säilyy.
– Tämä lähtökohta on vapauttanut minut katsomaan uusin silmin tulevaa uutta kirkkoamme. Uusi kirkko ja kirkkopiha tulee olemaan seuraaville sukupolville se kirkko, joka on rakkain ja läheisin kirkko elämän varrella, Angervo kertoo.
Kirkon suunnittelusta vastaa puurakentamisen osaajien joukosta kilpailutuksella valittu arkkitehti Riikka Kuittinen.
– Hän on hienolla tavalla yhdistänyt vanhaa perinnettä uuteen ”kirkko saman katon alle” -lähtökohdan mukaan. Kirkosta tulee seurakunnan elämän keskus, koti kaikenikäisille seurakuntalaisille, meille eri tavoin ajatteleville ja kaipaaville, Angervo toteaa.
Kirsi Taskinen
Millainen kirkko Kiihtelysvaaraan on tulossa?
Kiihtelysvaaran kirkon suunnitelmat ovat edenneet jo pitkälle ja tammikuussa julkaistiin luonnosten lisäksi myös kirkon suunnittelijaksi valitun Luo arkkitehdit Oy:n kuvaus suunnitelmista.
Kiihtelysvaaran uusi monitoimikirkko toteutetaan suoraan vanhan paikalle, keskelle historiallista kirkkomaata. ”Saman katon alle”-periaatteen mukaisesti kaikki seurakunnan toiminnot jumalanpalveluksista kerhoihin ja ruuanlaittoon tapahtuvat samassa rakennuksessa.
Uudenlainen toiminta vanhalla paikalla näkyy myös rakennuksen arkkitehtuurissa, joka on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Yhtäältä rakennus jatkaa pitkää suomalaista ristikirkkoperinnettä, ja se toteutetaan hirrestä. Toisaalta ulkohahmo ja sisätilat ovat selkeästi omaehtoisen uudenlaiset, hirsirakenne on painumatonta lamellihirttä ja talotekniikka nykyaikaista. Arkkitehtuuri ammentaa perinteestä, olematta kuitenkaan vanhan kopio. Uutta rakennusta on suunnittelun aikana verrattu vanhaan, ja tavoitteena on ollut, että uusi sakraalirakennus hallitsisi kyläkuvaa suunnilleen yhtä korkeana. Kirkon tavoiteltu käyttöikä on 200 vuotta.
Keskellä sijaitsevaan kirkkosaliin on suora, seremoniallinen käynti länsi-itäsuuntaan. Kattolyhty valaisee salia ylhäältä päin, ja kuorin erityisyyttä korostetaan epäsuoralla pohjoisvalolla. Keskiosan sakraalius näkyy myös rakennuksen ulkohahmossa katon korkeutena, joka laskee sivujen arkisempaa käyttöä kattamaan.
Toiminnallisesti erityisen tärkeää on, että kirkkosali, kerhotila ja kahvitila palvelevat käyttöä hyvin sekä erikseen että toisiinsa yhdistettyinä. Sekä kahvitilan että lasten kappelin läpi avautuu kauniita näkymiä ympäröivään luontoon ja kirkkomaahan.
Kirkon sijoittumista tontille määrittelevät vanhat haudat sekä vanhan kirkon säilynyt viinikellari. Vanha viinikellari pyritään säilyttämään ikään kuin suojakuoren sisässä, kahvitilan terassin alla. Pieneen kellariin voi päästä kurkistamaan säilynyttä kiviporrasta pitkin. Näin kellari muodostaisi osan vanhan kirkon muistomerkkiä.
Myös vanhan kirkon portaat pyritään säilyttämään paikallaan esimerkiksi jalustana lahjoitettavalle muistopatsaalle. Lisäksi rauniokirkon hiiltynyt risti ja talkoilla tehtyjä penkkejä sijoitetaan edelleen kirkkomaalle.
Rakennustoimikunta keskusteli perusteellisesti uuden kirkon toteuttamisesta paanukattoisena. Kustannusten vuoksi paanukattoon sekä sen tiheisiin uusintakäsittelyihin olisi jouduttu tekemään talkootyötä. Lisäksi kävi ilmi, että laadukkaan tervan saatavuus on hyvin heikkoa ja myös terva olisi mahdollisesti jouduttu tuottamaan talkoilla. Rakennustoimikunta totesi, että vaikka paanukatto onkin kaunis, työmäärä olisi liian hurja. Suunnittelua jatketaan tällä hetkellä kuparikaton pohjalta.
Rakennuksen muut materiaalivalinnat ja sisätilojen sekä kuorin kalustus tarkentuvat jatkosuunnittelussa.
Lähde: Luo arkkitehdit Oy
Katso lisää kuvia kirkkohankkeen verkkosivuilta.