Kontiolahden uuden seurakuntakeskuksen keittiöstä tehtiin tarkoituksella tilava, jotta kokkaamaan mahtuisi isompikin porukka. Myös pöydän antimista nauttijoita on seurakuntakeskuksessa riittänyt.
Piirakkatalkoot ovat yksi toimintamuoto, jossa uuden keittiön isommista tiloista on iloa. Kuva viime vuoden Yhteisvastuu-piirakoiden paistamisesta. Keskellä lähetyssihteeri Eija Romppanen. Kuva: Sanna Mutikainen
Vaikka korona on rajoittanut seurakuntien toimintaa kuluneena vuonna välillä rajustikin, monenlaista on myös pystytty seurakunnissa toteuttamaan. Kontiolahden uusi seurakuntakeskus vihittiin käyttöön vuosi sitten lokakuussa. Toiveissa tuolloin oli, että uudet tilat mahdollistaisivat entistä paremmin yhteisöllisyyden rakentumisen etenkin ruoanlaiton ja yhteisten aterioiden merkeissä.
Uusia avauksia seurakuntakeskuksella ehdittiinkin koronan varjosta huolimatta tehdä. Tilavassa keittiössä käynnistyivät esimerkiksi kirkkoherra Jukka Reinikaisen vetämät sushi-kurssit ja perinnetaitojen ylläpitämiseen tähtäävät piirakkapajat. Molemmissa toimintamuodoissa yhdistettiin kokkaustaitojen opettelu ja herkuttelu hyväntekeväisyyteen: mukanaolija sai nauttia kokkailun tuloksista ja maksoi lystistä materiaalimaksun Naisten Pankin hyväksi.
Lapsiperheille Lauantaibrunsseja ja perheiltoja
Myös lapsiperheet ovat saaneet osansa uuden seurakuntakeskuksen luomista mahdollisuuksista. Perheille on uutena toimintamuotona järjestetty kahteen otteeseen Lauantaibrunssi, joka on perhetyönohjaaja Virpi Malvalehdon mukaan ollut menestys ja tuonut uusia perheitä mukaan toimintaan.
– Perheet ovat pitäneet siitä, että pääsee välillä valmiille ruoalle ja touhuamaan lasten kanssa, ilman kiirettä kattiloiden ääreen. Tarkoitus on jatkaa perinnettä ja tuoda rinnalle myös messujen yhteyteen liitettyjä ruokailuja perheille.
Uutena toimintamuotona käynnistyivät myös perheiden illat, jotka ovat saaneet liikkeelle niin uusia kuin entisten kerholaisten perheitä. Myös paljolti ikäihmisiä keräävän Ystävänkammarin ja lapsiryhmien yhteen tuomista on mietitty paljon viimeisen vuoden aikana.
– Korona laittoi sen toistaiseksi jäihin, mutta vanhempia on ohjattu jäämään kahvittelemaan lasten hakutilanteessa, jos vain aikaa löytyy. Ajatuksena on, että saisimme eri ikäluokkia yhdistettyä ja tuotua yhteisöllisyyttä enemmän tietoisuuteen. Mummuissa ja papoissa tuntui löytyvän kiinnostusta myös lukumummona tai -pappana toimimiseen, Malvalehto kertoo.
Seurakuntaruokailut halutaan jokaviikkoisiksi
Pöydän antimista on jo ennen uutta seurakuntakeskustakin nautittu suosituissa seurakuntaruokailuissa. Ruokailu on tarkoitus muuttaa tammikuusta alkaen viikoittaiseksi, mikäli koronatilanne kokoontumiset ylipäänsä sallii. Aiemmin yhteiseen pöytään on kokoonnuttu joka toinen viikko.
– Seurakuntaruokailu on ollut hyvä tapaamispaikka, ja ruokailijoita on käynyt lähes 50 joka kerta, kertoo ruokailujen toteuttamisesta vastaava diakoniatyöntekijä Sanna Mutikainen.
Mutikaisen mukaan vapaaehtoisten rooli ruokailujen toteuttamisessa on suuri.
– Ruokailuja ei olisi ilman vapaaehtoisia. Mukana on joka kerta 3–6 vapaaehtoista. Keittiötyöt ovat varsinkin naisille mieluisia. He kokevat, että siellä on helppo toteuttaa vapaaehtoistyötä. Ruokana on ollut keitto tai laatikkoruoka lisukkeineen, ja ruoalla on vapaaehtoinen 2 euron maksu. Ruokailun yhteydessä pidetään pieni hartaus.
Ruoan äärelle tullaan mielellään yhteen
Mutikainen kokee, että nimenomaan ruoan ääreen kutsuminen on matalan kynnyksen toimintaa, ja haluaa kehittää sitä edelleen seurakunnassa.
– Yhdessä syöminen kokoaa porukkaa paljon ja helposti. Tänä syksynä aloitimme uutena toimintamuotona myös kuntouttavan työtoiminnan kokkikerhon, joka kokoontuu kerran kuussa. Sitä on tarkoitus jatkaa ensi vuonnakin, hän sanoo.
Kontiolahden seurakunnan pappi Kati Nissi odottaa muiden tavoin koronatilanteen väistymistä ja paluuta normaaliin arkeen seurakunnan toiminnassa.
– Kokemus siitä, että kuuluu johonkin joukkoon, on ihmiselle perustavanlaatuinen tarve. On hienoa, jos seurakunta voi olla osaltaan luomassa ihmisille kokemusta siitä, että tähän joukkoon saat kuulua ja täällä voit kohdata toisia ihmisiä samanvertaisena. Kyllä me vielä tästä koronastakin selvitään, Nissi sanoo.
Virpi Hyvärinen