Piinallisia olivat lapsuudessa joulukuun alun hitaasti kuluvat päivät. Voisivatko lahjatoiveet toteutua? Utelemalla, jankuttamalla ja vanhempien sanattomia viestejä tulkitsemalla saattoi selvittää ainakin kohtuullisten toiveiden toteutumismahdollisuutta. Mutta voi, miten tuskallista se odottaminen olikaan.
Ajankulun hahmotusta helpotti joulukalenteri, jonka luukuista paljastui kelkkoja, tähtiä, kynttilöitä, tonttuja, omenoita, pipareita ja lopulta jouluaaton suuresta luukusta seimiasetelma.
Meillä oli 1970-luvun taitteessa kolmelle veljekselle vain yksi joulukalenteri. Jokainen sai avata kahdeksan luukkua. Erityinen taitolaji oli luukkua näkyvästi vaurioittamatta selvittää kuva etukäteen. Kolmen veljeksen utelias tiedonhankinta jätti jälkensä kalenteriin. Niinhän se oli, että minkään luukun alta ei oikeasti paljastunut yllätystä.
Esikoisena pidin itsestään selvänä, että minä avaan ensimmäisen luukun. Tämän lisäksi olisin halunnut avata luukun 12 syntymäpäiväni kunniaksi ja tietenkin huolellisesti kurkistellun luukun 24 kaksiosaisen oven.
Ensimmäisenä ei aina voi saada kaikkea. Minulla meni pari vuotta ennen kuin tajusin, että kannattaa antaa veljien aloittaa ja olla itse marttyyri, jonka avausvuoro on viimeisenä. Herrasmiesmäisesti annoin kahden ensimmäisen luukun avausvuorotaistelun pikkuveljille. Tällä taktiikalla varmistui syntymäpäivä- ja jouluaattoluukun avausvuoro. Kun pikkuveljet tämän tajusivat, olin itse kasvanut ulos joulukalenteri-iästä ja elintasomme oli noussut niin paljon, että perheeseen voitiin hankkia peräti kaksi joulukalenteria.
Tänä vuonna aivan tavallinen kalenteri on kirkkoherralle ja monelle muullekin yhtä jännittävä kuin lapsuuden joulukalenteri. Almanakan kalenterissa ei tosin ole luukkuja, joista voisi kurkistella etukäteen tulevien päivien koronajuttuja. Päivät vain kuluvat ja monia asioita olisi hyvä tietää ennakkoon.
Koronaepidemian estämisyritykset rajoittavat kirkollista jouluperinnettä ja niihin osallistumista. Miten käy kauneimpien joululaulujen ja joulukirkkojen. Käsienpesut, turvavälit ja laulaminen tartuntariskin lisääjänä tekevät tästä joulusta poikkeusjoulun. Tätä kirjoittaessani ei ole tietoa, millaisia rajoituksia viranomaiset antavat joulukuuksi. THL suosittelee pienipiiristä joulua suurten sukujuhlien sijaan.
Joulu kuitenkin tulee ja sen sanoma pysyy. Jumalan kalentereissa joulun luukusta paljastuu joka vuosi suurenmoinen yllätys: Jumala syntyi ja syntyy taas meille tähän maailmaan, että meillä olisi Jumala ja voisimme elää hänessä.
Ari Autio
Rantakylän seurakunnan kirkkoherra
ari.autio@evl.fi