Sunnuntaina 23.9.2018 moni heräsi järkytykseen. Vuonna 1770 rakennettu Kiihtelysvaaran kirkko oli tuhoutunut tulipalossa.

Menetetyn kirkon vuosipäivän tunteikas rukoushetki keräsi rauniokirkon penkit täyteen Kiihtelysvaarassa sunnuntaina 22.9.2019. Kuva: Sari Jormanainen.
Kiihtelysvaaran kirkon menettämisestä on kulunut vuosi. Lähes 250-vuotias puukirkko paloi maan tasalle tuhopoltossa varhain sunnuntaiaamuna 23.9.2018. Kirkon menettämisen vuosipäivää vietettiin rukoushetken merkeissä menetetyn kirkon paikalle rakennetussa rauniokirkossa sunnuntaina 22.9.2019.
Kirkon palo järkytti joensuulaisten lisäksi ihmisiä ympäri Suomen. Pian palon jälkeen surun keskeltä nousi vahva yhteisöllisyys, joka on kantanut aina näihin päiviin saakka. Ihmiset ovat halunneet osallistua uuden kirkon rakentamiseen. Esimerkiksi Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran Martat ovat valmistaneet kirkkotekstiilejä palaneiden tekstiilien tilalle.
Rauniokirkko ahkerassa käytössä – penkit tehty talkoovoimin palossa tuhoutuneista puista
Vapaaehtoisten voimin palaneen kirkon paikalle on rakennettu myös rauniokirkko. Rauniokirkon penkit on tehty talkoovoimin palossa vaurioituneista puista. Rauniokirkko on ollut ahkerassa käytössä kesän aikana.
– Rauniokirkossa on ollut useita tilaisuuksia kuten lauluilta juhannuksena, kansanlaulukirkko keskikesällä, Kiihtelysvaaran alakoulun koulukirkko syksyllä ja on kirkossa vihitty myös avioliittoon. Lisäksi olen huomannut, että kirkon penkeillä käy istumassa aika usein seurakuntalaisia, tuttuja ja tuntemattomia. Se on hieno paikka, kun vain haluaa olla, Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherran Anne Angervo sanoo.
Kiihtelysvaaran hyväksi on tehty myös lahjoituksia ja kerätty rahaa. Kirkon rakennusrahastoon oli kertynyt syyskuun puoliväliin mennessä reilut 38 500 euroa. Kiihtelysvaara-seura käynnisti vuoden alussa kirkkokeräyksen, johon on kertynyt reilun kahdeksan kuukauden aikana noin 167 000 euroa.
Nokian seurakunnan lahjoittama flyygeli soi ensi kertaa rauniokirkossa
Yksityisten ja yritysten lisäksi myös seurakunnat ovat huomioineet Kiihtelysvaaran menetyksen ja halunneet antaa tukensa. Viimeisimpänä lahjoituksena Nokian seurakunta lahjoitti Vaara-Karjalan seurakunnalle sisäilmaongelmista kärsivässä seurakuntakeskuksessa sijainneen flyygelin, joka soi ensi kertaa Kiihtelysvaaran rauniokirkossa pidetyssä rukoushetkessä sunnuntaina. Flyygeliä tullaan käyttämään vain ulkotiloissa, missä se soveltuu hyvin soitettavaksi säiden niin salliessa.
– Olemme liikuttuneen kiitollisia Nokian seurakunnan meitä kohtaan tuntemasta myötätunnosta ja lahjoituksesta, sanoo Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo.
Työryhmä tekee esityksen tulevan kirkon koosta ja kustannuksista
Pari kuukautta palon jälkeen kokoontunut Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että palaneen kirkon paikalle rakennetaan uusi kirkko. Parhaillaan uuden kirkon suunnittelutyötä tehdään hankesuunnittelun työryhmässä.
– Työryhmän tehtävänä on tehdä esitys tulevan kirkon koosta ja kustannuksista. Selvitystyössä käytetään apuna mm. väestöennusteita ja tilastoja kirkon käyttöasteesta. Tavoitteena on, että Kiihtelysvaaraan saadaan mahdollisimman hyvin toimiva kirkko. Työryhmä pohtii myös sitä, voisiko kirkossa olla tiloja myös muille toiminnoille, hankesuunnittelun työryhmän puheenjohtaja Heimo Karhapää kertoo.
Hanketyöryhmän on määrä saada raporttinsa valmiiksi tammikuussa 2020, jolloin suunnitelmat tulisivat yhteisen kirkkovaltuuston käsittelyyn kesäkuussa. Karhapään toiveissa on kuitenkin, että raportti valmistuisi jo joulukuussa pidettävään yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen.
– Tämä vaatii kuitenkin nopeaa työskentelyä. Ennen valtuustoa suunnitelmat käyvät vielä kiinteistötoimikunnassa, Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostossa ja yhteisessä kirkkoneuvostossa, Karhapää pohtii.
Uusi kirkko käyttöön aikaisintaan vuosina 2022-2023
Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttyä hankesuunnittelun työryhmän suunnitelmat, on aika käynnistää varsinainen rakennuksen suunnittelu. Aikatauluarvioiden tekeminen on tässä vaiheessa vaikeaa, koska mukana on monta tahoa.
– Museovirastolta on pyydettävä lausunnot suunnitelmista ja kirkkohallituksen on hyväksyttävä pääpiirustukset. Karkeasti arvioituna rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen vie noin kolme vuotta, Karhapää pohtii.
Karhapään arvioiden pohjalta uusi kirkko voisi olla käytössä mahdollisesti vuosien 2022–2023 paikkeilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hanke etenee ilman mutkia.
Sari Jormanainen