Yläkouluun siirtyminen voi olla iso muutos nuoren elämässä. Monelle yläkouluun siirtyminen tarkoittaa koulun vaihtumista. Samalla vaihtuvat myös opettaja ja luokkakaverit. Seurakunta on mukana myös tässä elämänvaiheessa.
Nuorisotyönohjaaja Hanna-Kaisa Maliniemi on tuttu näky Joensuun Lyseon peruskoulussa. Jälleen syksyllä nuoret voivat tulla juttelemaan ja juomaan kupposen kahvia turvallisen aikuisen kanssa seurakunnan päivystysajalla. Kuva: Sari Jormanainen
Seurakuntien nuorisotyö on tiiviisti läsnä nuoren siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Esimerkiksi Joensuun seurakunta on jo useamman vuoden ajan järjestänyt Kanervalan ja Noljakan koulun kuudesluokkalaisten yläkouluun siunaustilaisuuksia. Tilaisuudet järjestetään kouluvuoden päätteeksi keväällä.
– Ajatus yläkouluun siunaamisessa on sama kuin kouluun lähtevien siunaustilaisuuksissa. Lapsi saatetaan vaihtaen uuteen tilanteeseen. Tilaisuuden kautta nuorisotyönohjaajat tulevat tutuksi jo ennen yläkoulun alkua. Yläkouluun siunaamiset toteutetaan tällä hetkellä kahden yhteistyökoulumme kanssa. Tilaisuudet ovat hyvin suosittuja, lähes kaikki koulujen kutosluokkalaiset osallistuvat, nuorisotyönohjaaja Hanna-Kaisa Maliniemi Joensuun seurakunnasta sanoo.
Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on merkittävä muutos. Monella alakoulun päättäneellä nuorella on syksyllä edessä uuteen kouluun meno ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Esimerkiksi Joensuun keskustassa sijaitsevassa Lyseon peruskoulussa on vain yläkoulu. Näin ollen kaikki koulussa aloittavat 7-luokkalaiset tulevat toisista kouluista.
– Siinä on ison muutoksen aika. Monet ovat olleet kuusi vuotta samassa koulussa. Mahdollisesti myös opettaja on pysynyt koko ajan samana. Ollaan yhtäkkiä koulun vanhimmista taas niitä nuorimpia. Se tuo varmasti omaa jännitystä. Oma paikka on haettava uudella tavalla, Maliniemi pohtii.
Oma rooli uudessa tilanteessa mietityttää
Uuden elämänvaiheen kynnyksellä nuoret pohtivat paljon omaa rooliaan uudessa koulussa. Oman paikan hakeminen uudessa ympäristössä voi toisinaan luoda paineita.
– Yläkoululla huomaa kyllä sen, että vaikka he ovat iältään kovin nuoria, niin he haluavat näyttää kovin aikuisilta. Toivoisin, että nuoret eivät ottaisi paineita vielä tässä vaiheessa siitä myöhemmin tulevasta aikuisuudesta.
– Tässä näen, että itsellä ja seurakunnalla on tärkeä rooli. Me kerromme, että nuori kelpaa juuri sellaisena kuin hän on. Se riittää, ei tarvitse olla enemmän tai parempi. Jokainen on yhtä tärkeä sellaisena kuin on. Sitä haluaisin rohkaista nuorille vielä yhä enemmän. Tiettyä roolia ei tarvitse ottaa kenenkään toisen takia, Maliniemi sanoo.
Toisinaan nuori voi kuitenkin itse haluta kääntää hieman suuntaa. Esimerkiksi koulukiusatulle nuorelle koulun ja kaveripiirin vaihtuminen voi olla helpotus.
– Pidän yläkoulua avartumisen aikana, jolloin voi solmia uusia ystävyyssuhteita. Joillekin yläkoulu voi olla vain seuraava askel koulutaipaleella, kaikki jatkuu entiseen tapaan. Toisille se voi puolestaan olla aivan uusi startti ja uuden elämänvaiheen alku.
Luokkakaverit tulevat tutuiksi ryhmäytymispäivillä
Seurakunta on mukana nuoren koko yläkoulutaipaleen ajan. Nuorisotyön toimintatavat vaihtelevat seurakunnittain, mutta jokaisessa seurakunnassa ammattitaitoiset työntekijät ovat nuorten.
Ainakin Joensuun, Rantakylän, Pielisensuun ja Enon seurakunnat järjestävät ryhmäytymispäiviä 7-luokkalaisille. Joensuun seurakunnan ryhmäytymispäiville osallistuvat kaikki Lyseon peruskoulun 7-luokkalaiset.
– Vaivion kurssikeskuksessa pidettävien päivien aikana pidetään ryhmäytymisrasteja. Ideana on, että seiskat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja luokkakavereihin sekä tukioppilaisiin. Nämä päivät ovat olleet todella pidettyjä. Kolmen päivän aikana tavataan kaikki Lyseon peruskoulun seiskat, joita on arviolta reilut sata. Päivät järjestetään yhdessä yläkoulun tukioppilastoiminnan kanssa eli tukioppilaat ja opettajat ovat siellä meidän kanssa, nuorisotyönohjaaja Hanna-Kaisa Maliniemi kertoo.
Päivystystä kouluilla
Joensuun seurakunta järjestää Lyseon peruskoulussa ja Joensuun normaalikoulussa myös päivystystuokioita koko lukuvuoden ajan. Nuorisotyönohjaaja tai pappi on tavattavissa kerran viikossa parin tunnin ajan. Lyseon peruskoulussa päivystyspäivä on torstai.
– Pidämme Luukku-nimistä paikkaa kahden tunnin ajan torstaisin. Sinne saa tulla välitunnilla juttelemaan meidän kanssa. Tarjoamme siellä kahvia, teetä ja kaakaota. Meillä on ollut siellä myös pelikonsoleita, niin siihen on voinut tulla pelaamaan ja jutustelemaan. Tämä on ollut tosi pidettyä. Ehdimme keittää kolme pannua kahvia ja yleensä kaikki yli 30 kuppia menee, Maliniemi iloitsee.
Nuorilla on mahdollisuus tulla juttelemaan seurakunnan nuorisotyönohjaajan kanssa opettajan luvalla myös oppitunnin aikana.
– Jos vain yhtään siltä tuntuu, niin juttelemaan kannattaa kyllä tulla. Me olemme siellä yhtenä turvallisena aikuisena nuorten tukena, Maliniemi kannustaa.
– Nuoret haluavat jutella mm. ihmissuhteista, parisuhdeongelmista. Se on jännä huomata, että siellä puhutaan ihan niistä samoista asioista kuin aikuisetkin voisi puhua. Myös tulevaisuuden suunnitelmista ja harrastuksista puhutaan. Melkein joka kerta joku uusikin nuori tulee juttusille.
Joensuun normaalikoululla päivystäjä on tavattavissa keskiviikkoisin. Myös esimerkiksi Rantakylän seurakunnan nuorisotyöllä on viikoittainen päivystys Pataluodon koululla torstaisin. Parhaillaan seurakunta kartoittaa yhteistyökuviota Rantakylän Normaalikoulun kanssa. Myös Pielisensuun seurakunnan tavoitteena on aloittaa päivystystoimintaa uudella Nepenmäen koululla ja Sirkkalaan muuttavalla Pielisjoen yläkoululla.
Sari Jormanainen