Yhteisvastuukeräys tukee lasten ja nuorten koulutusta – Apua lähelle ja kauas

Perinteinen Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 3.2.2019. Kyseessä on lähimmäisenrakkauden kansanliikkeen ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys.

Yhteisvastuukeräyksellä saaduilla varoilla tuetaan tänä vuonna lasten ja nuorten koulutusta niin Suomessa kuin ulkomailla. Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa, todetaan Yhteisvastuukeräyksen verkkosivuilla. Tuoreimpien tilastojen mukaan 10,2 prosenttia eli 110 000 lasta kuuluu pienituloiseen kotitalouteen. Vuoden 2019 Yhteisvastuukeräys tuleekin tarpeeseen. Koulutus on tärkeä lasten ja nuorten tulevaisuudelle.

– Nykyisin ilman koulutusta on vaikea työllistyä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on osalla nuorista yksi syrjäytymisen riskitekijä. Koulutus auttaa nuoria saamaan kiinni elämästä ja katsomaan tulevaisuuteen, Joensuun seurakunnan diakoni Marja Ikonen toteaa.

Diakoniatyössä näkyy myös erilaisten ongelmien ylisukupolvisuus mm. toimeentulon ja elintapojen osalta ja erilaisten päihteiden etenkin huumeiden käytön yleistyminen niin nuorten kuin muidenkin ikäpolvien parissa. Koulutus on yksi tekijä, jolla näitä riskejä voi ennaltaehkäistä.

– Jonkun verran näkyy myös sitä, että on jo sukupolvelta toiselle siirtyvää huonoosaisuutta. Se olisi tarvetta saada katkeamaan. Koulutus voisi olla yksi keino kierteen katkaisemiseen. Tällöin pitää tukea myös nuoren koulussa jaksamista, koska kotoa ei ehkä tule kannustusta koulunkäyntiin, Kontiolahden seurakunnan diakoni Miia Muhonen pohtii.

Ilmainen koulukin maksaa

Usein kuulee sanottavan, että Suomessa koulutus on ilmaista. Tämä on osin totta, mutta osin ei. Varsinaisesta koulutuksesta ei laskua kotiin kanneta, mutta koulutarvikkeet jäävät perheiden maksettaviksi.

– Meidän perheessä kävi esimerkiksi niin, että 2,5 vuoden ikäerolla oleville lapsillemme ei käynyt samat lukiokirjat, koska opetussuunnitelma vaihtui. Näin ollen kummallekin lapselle piti hankkia omat kirjat. Lukiossa hankinnat tulevat usein ryppäinä ja se on suuri summa maksettavaksi jo kahdelle työssäkäyvälle aikuisellekin. Sitten jos vielä sattuu, että tulee työttömyyttä tai sairastuminen, niin kyllähän se talous heti siitä keikahtaa. On paljon nuoria, jotka käyvät esimerkiksi tämän vuoksi jo lukioaikana töissä, Muhonen kertoo.

Oppikirjojen lisäksi hankintalistalla voi olla tietokone ja muita opiskeluissa tarvittavia välineitä. Joskus opintojen vuoksi on muutettava pois kotoa, jolloin myös asuminen tuo suuria kuluja.

– Koulutus on sinänsä ilmainen, mutta jos laskisi sen loppusumman esimerkiksi lukion päätyttyä, niin se on melkoinen. Samoin ammattikoulussa, siellä tarvitaan paljon tulevaan ammattiin liittyviä erikoistarvikkeita, diakoni Miia Muhonen pohtii.

Monet palvelut ovat kaukana

Vähävaraisten lapsiperheiden asemaa ovat heikentäneet myös esimerkiksi sosiaalietuuksien muutokset. Myös velkaantumisen kierre näkyy diakoniatyössä.

– Perustuloilla ja pienellä palkalla selviytyminen jokapäiväisistä elinkustannuksista on vaikeutunut. Kun elämään tulee ylimääräisiä yllättäviä kustannuksia esim. sairaskuluja tai kodinkone hajoaa tai jos etuudet viivästyvät kohtuuttomasti niin jollain on kuitenkin elettävä. Näissä elämäntilanteissa osa voi turvautua luoton ottoihin kuten pikavippeihin ja tämä voi johtaa velkaantumiskierteeseen, Marja Ikonen toteaa.

– Asiakkaat ovat olleet melkoisessa myllerryksessä, kun toimeentulotukiasiat siirtyivät Kelalle. Yhteiskunnan muutokset ovat myös hyvin vauhdikkaita, että niissä on vaikea jo itsekin välillä pysyä mukana. Joskus yhteiskunnan tukea kuvattiin tukiverkkona ja diakoniatyö ”nappaisi” heidät, jotka tippuivat verkon laidan yli. Nyt yli tippuu kuitenkin jo niin paljon ihmisiä ja ongelmien moninaisuuden takia auttamisessa on suuria haasteita. Yhteiskunnan tukiverkkoa tulisi vahvistaa, ettei tätä eriarvoistumista tapahtuisi näin paljon, Muhonen sanoo.

Taloudellisen avun lisäksi ihmiset kaipaavat aitoa kohtaamista toisen ihmisen kanssa. Tätä verkossa olevat palvelut eivät anna, monet kuntien palvelut ovat siirtyneet kauas asukkaista.

– Itseäni surettaa paljon palveluiden kasvottomuus. Meidän asiakkaat kokevat tärkeäksi, että he voivat tulla toimistoon, jossa kohtaavat ihmisen. Toimeentulotuen hakeminen on melko mekaanista, kun lomake täytetään netissä. Mietin joskus, että kun muutimme Kontiolahdelle, niin täällä oli työvoimatoimisto, pankki, Kela ja muita palveluita. Nyt nämä palvelut kaikkoavat ihmisten luota. Mutta onneksi myö ainakin ollaan vielä täällä, Muhonen toteaa.

Tukea koulunkäyntiin lähellä ja kaukana

Yhteisvastuuvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta myös ulkomailla. Monet katastrofialueilla asuvat lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken, paetessaan esimerkiksi luonnonkatastrofeja tai konflikteja.

– Lähtökohdat koulutuksen esteille ovat hyvin erilaiset. Maailmalla koulun käynnin voi estää sota tai luonnonkatastrofi. Lähtökohdat ja avun tarpeet ovat siis hyvin erilaisia. Yhtäläistä sekä Suomessa että muualla maailmassa on kuitenkin se, että lapsen ja nuoren on tärkeä päästä omassa elämässään jaloilleen ja pystyä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan, diakoni Miia Muhonen sanoo.

Yhteisvastuukeräyksellä saadusta avusta 60 prosenttia toimitetaan apua tarvitseville Kirkon Ulkomaanavun kautta. 20 prosenttia jaetaan Kirkon diakoniarahaston kautta ja loput 20 prosenttia käytetään paikallisseurakunnan diakoniatyön avustuksina.

– Paikallisseurakunnat voivat hakea avustuksia myös Kirkon diakoniarahastosta. Rahastosta voi hakea esimerkiksi tukea lukiolaisen koulutarvikkeiden hankintaan. Hakemukset tehdään yhdessä paikallisseurakunnan diakoniatyön kanssa, Joensuun seurakunnan diakoni Marja Ikonen sanoo.

Yhteisvastuukeräystä tehdään Joensuun ja Kontiolahden alueella erilaisten tapahtumien kautta sekä perinteisenä lipaskeräyksenä. Jos olet kiinnostunut ryhtymään lipaskerääjäksi tai osallistumaan tapahtumiin vapaaehtoisena, niin ota yhteys oman seurakuntasi diakoniatoimistoon.

 

Sari Jormanainen