Avainsana: yrittäjyys

Papit ja diakoniatyöntekijät tukena työssä ja työttömyydessä

Koronan tuoma epävarmuus lomautuksineen ja irtisanomisineen lisää matalan kynnyksen keskusteluavun tarvetta. Seurakuntien työntekijät ovat valmiita toimimaan kuulevina korvina näissäkin tilanteissa.

Koronan tuoma epävarmuus lomautuksineen ja irtisanomisineen lisää matalan kynnyksen keskusteluavun tarvetta. Seurakuntien työntekijät ovat valmiita toimimaan kuulevina korvina näissäkin tilanteissa.

Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimin jäsenet Markku Fräntilä, Sanna Kauppinen, Saila Musikka ja Risto Määttänen Joesnuun torilavan edustalla juttelemassa keskenään.
Oppilaitospappi Markku Fräntilä (vas.), pastori Sanna Kauppinen (edessä) sekä diakonit Saila Musikka ja Risto Määttänen ovat osa Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimiä. Tiimin tehtävinä on mm. koordinoida seurakuntien työntekijöiden tekemää työpaikkatyötä ja toimia asiantuntijaelimenä, joka reagoi ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kuva: Virpi Hyvärinen

Aina sitä ei tule ajatelleeksikaan, miten vahvasti kirkko onkaan osa suomalaista yhteiskuntaa. Seurakuntien työntekijät tekevät arjessa paljon yhteistyötä niin koulujen ja päiväkotien kuin sairaaloiden, oppilaitosten ja sosiaalitoimen kanssa, laajaa järjestökenttää unohtamatta.

Joensuun seurakuntayhtymässä on arjessa tehtävän perustyön lisäksi erillinen yhteiskuntatyön tiimi, joka tekee paitsi käytännön kohtaamistyötä, myös monenlaista verkosto- ja vaikuttamistyötä.
– Tiimi järjestää vuosittain Ihmisarvopäivän yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Vast’ikään olimme mukana järjestämässä Kuka kuulee köyhää -tilaisuutta ja kirjoitamme säännöllisesti Kirkkotiehen takarivejä-palstaa, jolla nostamme esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, kertoo diakoni Saila Musikka.

Koronan vaikutukset näkyvät diakonin vastaanotolla – yksi tiukilla oleva ryhmä on pienyrittäjät

Yksi tiimin tehtävistä on seurata yhteiskunnan ja erityisesti työelämän muutoksia ja tarvittaessa reagoida niihin.
– Nyt ajankohtaista on koronan vaikutukset työelämään. Ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan, ja me halutaan olla avuksi ja tueksi siellä, missä sille on tarvetta. Meihin voi olla näiden asioiden tiimoilta yhteydessä, sanoo Joensuun seurakunnan diakoni Risto Määttänen.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet esimerkiksi Pielisensuun seurakunnassa diakonina työskentelevän Musikan vastaanotolla. Musikan työn yksi painopistealueista on yrittäjyys, ja monelle pienyrittäjälle korona-aika on tiennyt erityistä niukkuutta.
– Pienyrittäjillä ei useinkaan ole isoja säästöjä tai yrityksen tiliä, jossa olisi reilusti euroja tallessa investointeja varten. Yrittäjät ovat usein sinnittelijöitä. Kun he tulevat hakemaan apua, niin tietää, että nyt on todella tarvis, Musikka kertoo.

Käytännössä Musikan tekemä työ pienyrittäjien parissa on tällä hetkellä tuen antamista yksilökeskustelujen ja taloudellisen tuen muodossa.
– Taloudellinen tuki, jota pienyrittäjä voi seurakunnasta saada, on akuutin kriisitilanteen tukea, jossa on samat perusteet kuin kaikilla muillakin diakonian asiakkailla, sanoo Musikka.

Työpaikkapappi tukee työssä jaksamista – puhua voi niin työhön kuin yksityiselämään liittyvistä asioista

Yhteiskunnallista työtä tehdään kuitenkin myös muulloin kuin kriisiaikoina. Yksi esimerkki tästä on työpaikkapapin työ. Joensuun seurakunnan pappi Sanna Kauppinen aloitti viime syksynä työpaikkapappina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Kutsu yhteistyöhön tuli pelastuslaitoksen puolelta.
– Työpaikkapappi liittyy osaksi työpaikan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta, johon kuuluu myös monia muita tahoja. Tarjoan keskusteluapua niin työhön kuin yksityiselämään liittyvissä asioissa. Minua voi pyytää myös henkilökohtaisiin kriisitilanteiden purkukeskusteluihin tai papiksi kirkollisiin toimituksiin, kertoo Kauppinen.

Yhteiskuntatyön tiimiä jo parisenkymmentä vuotta sitten perustamassa ollut Risto Määttänen on puolestaan tehnyt pitkään työttömyystyötä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa.
– Kuntouttava työtoiminta on yksi tuen muoto, jota olemme pyrkineet järjestämään ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet työelämästä. Diakoniassa ihminen pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti. Roolinani onkin ollut kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan ja lähteä prosessoimaan sitä niin, että ihminen olisi ennemmin tai myöhemmin valmis lähtemään työtoimintaan. Joskus se voi kestää pitkäänkin, mutta periksi ei anneta, sanoo Määttänen.

Yhteiskuntatyön tiimi tukena arjessa

– Maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua työn, työttömyyden ja yksityiselämän kysymyksissä
– Oppilaitospappi Markku Fräntilä, diakoni Olli Humalajärvi, pappi Sanna Kauppinen, diakonissa Sari Korhonen, pappi Antti Kyytsönen, diakoni Saila Musikka, diakoni Risto Määttänen ja pappi Ville Ojala
– Yhteystiedot: www.joensuunseurakunnat.fi

5xmielessä: ”Täällä ovat juuret, perhe ja mielenmaisema”

Yrittäjä ja monessa mukana oleva puuhanainen Helena Puhakka-Tarvainen on kasvanut karjalaisuuden ympäröimänä. Oman yrityksen perustaminen toi karjalaisuuden lähemmäksi kuin koskaan ja pakotti miettimään sen eri puolia.

Yrittäjä ja monessa mukana oleva puuhanainen Helena Puhakka-Tarvainen on kasvanut karjalaisuuden ympäröimänä. Oman yrityksen perustaminen toi karjalaisuuden lähemmäksi kuin koskaan ja pakotti miettimään sen eri puolia.

Karjalaiset juuret ovat johdattaneet Helena Puhakka-Tarvaisen myös Martta-järjestön vapaaehtoiseksi. Yrittäjänä hän on halunnut tuoda esiin karjalaisuuden parhaita puolia kuten vieraanvaraisuutta ja kodikkuutta.
Kuva: Kirsi Taskinen

1 Juuret. Mitä enemmän olen päässyt näkemään maailmaa, sitä vahvemmin tunnen, että kotini on täällä Pohjois-Karjalassa. Täällä ovat juuret, perhe ja mielenmaisema. Olen kasvanut maatilalla ja tuntuu huikealta, että esi-isät ovat viljelleet samoja peltotilkkuja ja kulkeneet samoissa metsissä jo vuosisatoja sitten. Äitini suku on tullut puolestaan menetetystä Karjalasta ja olisi hienoa vielä joskus päästä tutustumaan myös niihin seutuihin.

2 Käsityöt. Arvostan käsin tehtyä, vaikka en itse käsitöitä juuri harrastakaan. Ihailen etenkin, miten kekseliäästi luontoa osataan hyödyntää niin perinteisissä kuin moderneissakin käsitöissä. Sienillä värjääminen on esimerkiksi taito, jonka haluaisin joskus oppia.

3 Karjalanpiirakka. Karjalanpiirakkaan en kyllästy koskaan ja se sopii niin juhlaan, arkeen kuin eväspakettiinkin. Pienestä pitäen olen osallistunut suvun naisten kanssa juhlapyhiä edeltäviin piirakkatalkoisiin ja nykyisin tekemistäni piirakoista alkaa tulla jo sen näköisiä kuin pitääkin. Olen toiminut pitkään vapaaehtoistyössä Martta-järjestössä ja karjalanpiirakkaan kiteytyy myös aika lailla koko marttailun ydin: ravitsemus, perinne ja yhdessä tekeminen.

4 Lietsu. Perustin yrittäjäkumppanini kanssa karjalaishenkisen hotellin viime vuonna. Hotellin luomisprosessi toi karjalaisuuden lähemmäksi kuin koskaan ja pakotti miettimään sen eri puolia. Emme halunneet luoda museota, vaan tuoda esiin karjalaisuuden parhaita puolia kuten vieraanvaraisuuden ja kodikkuuden. Erityisen ylpeitä olemme huoneidemme karjalankielisistä nimistä.

5 Olemisen ja elämisen tapa. Leppoisa mielenlaatu sekä tapa olla ja elää taitavat kuitenkin olla ne tekijät, jotka tekevät Pohjois-Karjalasta omanlaisensa. Vaarojen rinteillä ja metsien keskellä eletään niillä reunaehdoilla, jotka luonto on antanut, ja osataan arvostaa ikkunasta näkyvää. Itsestäni olen löytänyt näin poikkeusvuonna myös välillä piilossa olleen ”eräjorman” ja lähtö kotoa luonnon keskeltä ihmisten ilmoille ei ole ollenkaan yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin monesti aikaisemmin.

Kirsi Taskinen