Joensuun seurakuntayhtymälle myönnettiin kolmatta kertaa ympäristödiplomi.

Missä kirkko ja ympäristötyö kohtaavat? Kaikessa, jos asiaa tarkastellaan ympäristödiplomin näkökulmasta. Kirkon ympäristödiplomin saaminen edellyttää, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon esimerkiksi rakentamisessa, maankäytössä, sijoittamisessa, hankinnoissa ja kasvatustyössä.

Viime talven aikana seurakuntayhtymässä kerättiin yhteen tietoa ympäristötyöstä. Alkuvuodesta suoritettiin auditointi ja toukokuussa 2021 Kirkkohallitus myönsi Joensuun seurakuntayhtymälle ympäristödiplomin. Nyt kolmatta kertaa myönnetty diplomi on voimassa vuodet 2021–2025.

Piispa Jari Jolkkonen onnitteli yhtymää Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin juhlaistunnossa 10.6.2021.

– Joka tuntee tätä järjestelmää, tietää, ettei ympäristödiplomi ole muodollisuus tai läpihuutojuttu, Jolkkonen sanoi.

Perustana rakkaus

Ympäristödiplomin teologisena perustana on Jumalan rakkaus luomaansa ihmistä ja luomakuntaa kohtaan. Tämä rakkaus velvoittaa meistä jokaista toimimaan elämän varjelemiseksi.

Joensuun seurakuntayhtymässä ympäristötyöryhmä ohjaa ympäristödiplomin toteutumista ja pitää ympäristöasioita esillä työyhteisössä. Työryhmän jäsenet ovat samalla oman seurakuntansa tai työalansa ympäristövastaavia.

Ympäristötyötä seurataan erilaisin mittarein. Luupin alla ovat esimerkiksi jätteen syntyminen sekä veden ja sähkön kulutus.

Syvempiä vaikutuksia on kuitenkin vaikeampi mitata. Vai kuinka mitattaisiin vaikkapa sitä, kuinka paljon kirkon ympäristötyö on muokannut ihmisten luontosuhdetta lempeämpään suuntaan?

Hävikkiruokaa ja villiyrttejä

Seurakuntien diakoniatyössä hyödynnetään kauppojen hävikkiruokaa. Kiihtelysvaarassa on menty askel pidemmälle ja järjestetty seurakuntalaisille hävikkiruoasta lämmin ateria kerran viikossa. Yhteisen ruokapöydän ääreen kutsuminen ja kokoontuminen on kristillistä perinnettä kauneimmillaan.

Seurakuntien toiminnassa ruokahävikkiä pyritään minimoimaan. Vaivion leirikeskuksessa ruokahävikkiä vähennetään esimerkiksi huolellisella ruokalistasuunnittelulla ja tiedottamisella. Suunnittelussa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet ja toiveet, ateriat valmistetaan hyvistä raaka-aineista ja asiakkaita ohjataan ottamaan ruokaa sen verran, minkä jaksaa varmasti syödä.

Ympäristön kannalta on järkevää suosia lähiruokaa. Pyhäselän seurakunnan emäntä Kirsi Schmidt mainitsee villiyrtit yhtenä lähiruoan raaka-aineena. Hän on tänä keväänä lisännyt kuivattua nokkosta esimerkiksi sämpylätaikinaan ja kastikkeeseen pinaatin sijasta.

Perennoja ja luontoretkiä

Hautausmailla ympäristötyö näkyy hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemen mukaan monin tavoin. Hän toimii myös Joensuun seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmän puheenjohtajana.

Hautausmailla käytetään akkukäyttöisiä pienkoneita ja suositaan yleisistutuksissa perennoja. Perinteisen kukkahoidon vaihtoehdoksi on tarjolla kukaton ruohohoito tai perennahoito. Nurmikoita ei kastella ja kukkapenkkejä on madallettu siten, että vesi jää paremmin kukkien käyttöön.

– Kirkon kasvatustyössä pyritään vahvistamaan läheistä ja myönteistä luontosuhdetta. Eväiden jätteet lajitellaan, retkeillään lähiluonnossa ja opitaan samalla jokamiehenoikeuksia ja huomataan pieniä juttuja ympärillä, sanoo varhaiskasvatuksen ohjaaja Riitta Mälkönen Pielisensuun seurakunnasta. Lasten kanssa keskustellaan siitä, kuinka eläimiä voi auttaa selviytymään.

Arvo- ja asennevaikuttaminen on kirkon kasvatustyössä tärkeää: sitä, mitä rakastaa, ei halua vahingoittaa.

Ympäristötyötä kyllä tehdään seurakunnissa, mutta sitä ei välttämättä osata sanoittaa, huomauttaa Kiviniemi. Vaikkapa kirkkokierros polkupyörillä tai lasten kanssa tehty eväsretki lähimetsään on ympäristötyötä, vaikka sitä ei ehkä tule ajatelleeksi.

---

Mikä ympäristödiplomi?

• Kirkkohallituksen myöntämä ympäristödiplomi on todistus seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta jatkuvasti paremmaksi.
• Diplomi on työkalu, jonka avulla seurakunnat voivat seurata ja kehittää ympäristötyötään.
• Ympäristödiplomi myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.

---

 

Kontiolahden seurakunta hakee ympäristödiplomia

Kontiolahden seurakunta on hakemassa tänä vuonna kirkon ympäristödiplomia ensimmäistä kertaa. Diplomia haetaan vuosille 2022–2026.

Ympäristödiplomin valmistelussa on saatu apua Karelia-ammattikorkeakoulun ympäristöalan opiskelijoilta. He tekivät osana opintojaan syksyllä 2020 ympäristökatselmuksen, jossa selvitettiin, millaista ympäristötyötä seurakunnassa tehdään. Katselmuksen pohjalta seurakunta hahmottelee, millaisiin tavoitteisiin diplomikaudella pyritään.

Kirkkoherra Jukka Reinikaisen mukaan diplomi haastaa seurakunnan pohtimaan ympäristötyötä monelta kantilta.

Ympäristönäkökohtia pohditaan esimerkiksi korjaus- ja uudisrakentamisessa. Lämmitysjärjestelmiä uusittaessa tullaan suosimaan maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Kirkkoon on mahdollista asentaa myös ilmalämpöpumppuja. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä Kontiolahden seurakunnalla ei enää ole.

Viime vuonna Kontiolahdella vihittiin käyttöön seurakuntakeskus. Rakennuksen katolle rakennetaan aurinkopaneeleita sen verran, että niillä katetaan noin 15 % talon sähkötarpeesta.

– Paneeleihin on saatu Business Finlandilta hankerahoitusta, minkä ansiosta paneelit voivat maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, sanoo Reinikainen.

Tämäntapaisten ratkaisujen avulla seurakunta etenee kohti hiilineutraaliutta, johon Suomen evankelisluterilainen kirkko pyrkii vuoteen 2030 mennessä.

Reinikainen on huomannut, että suhtautuminen ympäristöasioihin on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Nykyisin ympäristönäkökulma nivoutuu luontevasti esimerkiksi papiston työhön. Vuosikalenteriin kuuluvat esimerkiksi kylvösiunaus ja sadosta kiittäminen, luomakunnan sunnuntai ja rantakirkko leirikeskus Hirvirannassa.

– Voimme olla ylpeitä, jos saamme diplomin. Se ei ole mikään lelu vaan oikea työkalu, Reinikainen toteaa.

Topi Linjama