Uutta maalipintaa, siisteyttä ja lämpöä – Kirkkoremontit alkavat Tuupovaarassa ja Utrassa

Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.

Tuupovaaran ja Utran puiset pitkäkirkot maalataan kesän aikana. Samalla toteutetaan myös muita korjaushankkeita, kuten Tuupovaaran kirkon liittäminen kaukolämpöön.

Vaalean puukirkon ympärillä on rakennustelineitä.
Utran kirkon ympärille asennettiin toukokuun alussa telineitä julkisivun ja vesikaton maalausta varten. Kuva: Tiina Partanen.

Utran kirkon ja Tuupovaaran kirkon julkisivujen maalaustyöt ovat alkaneet toukokuussa. Kesän aikana myös Utran kirkon vesikatto maalataan ja kirkon aita uusitaan. Tuupovaaran kirkkoon tehdään sisä-wc, kirkon lämmitysmuoto muutetaan ja tontille rakennetaan ulkovarasto.

Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen sanoo, että molemmat kirkot ovat kesällä avoinna ja käytettävissä normaalisti. Kävijöiden on hyvä huomioida, että kirkkojen ympärillä on telineet ja piha-alueet ovat kesän ajan työmaan oloiset. Työt valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.

Uuden maalipinnan sävyvalinta on lähellä Utran kirkon alkuperäistä väriä

Rantakylän seurakunnalle kuuluvan Utran kirkon ilme muuttuu nykyisestä, kun kirkko saa nykyistä tummemman ruskean sävyn. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat hyväksyneet värimuutoksen vuonna 1895 valmistuneen pystyhirsikirkon julkisivuun.

– Värityssuunnitelman on laatinut arkkitehti yhdessä Museoviraston kanssa keskustellen. Värivalinnat sivuavat osittain kirkon aiempaa väritystä, Nevalainen kertoo.

Maalaustyön urakkasumma on noin 196 000 euroa. Aidan uusimiseen on varattu 40 000 euron määräraha.

Kesällä Utran kirkossa järjestetään muun muassa konsertteja. Utran kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna päivittäin 6.6.–14.8. Paikalla on opas.

Tuupovaaran kirkko maalataan, saa sisä-wc:n ja liitetään kaukolämpöön

Kirkon maalaustyöt alkavat myös Tuupovaarassa, jossa 120-vuotiaan kirkon väritys ei muutu nykyisestä. Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo iloitsee tulevista muutoksista.

– Seurakunta on valtavan kiitollinen Tuupovaaran kirkon laajasta remontista. Lämmitysmuodon muuttaminen mahdollistaa kirkossa tapahtuvan toiminnan uudella tavalla. Kirkko voi olla tarvittaessa käytössä ympäri vuoden. Vesiliittymä ja sen myötä saniteettitilat ovat kauan odotettuja parannuksia. Ulkomaalauksen myötä kirkon arvokkuus ja kauneus korostuvat, Angervo sanoo.

Jussi Nevalainen kertoo, että Tuupovaaran kirkko pidetään jatkossa ympäri vuoden lämpimänä.

– Tämä nostaa käyttökustannuksia lämmityksessä nykyisestä noin 3000 eurolla vuodessa. Ympärivuotinen lämmitys tasaa kirkon sisäolosuhteita ja edesauttaa parantamaan kirkon interiöörin säilyvyyttä.

Tähän saakka kirkko on lämmennyt öljyllä ja se on ollut sydäntalvella suljettuna. Öljylämmityksestä luopuminen on samalla ilmastoteko.

Testamenttilahjoitus mahdollistaa ison remontin Tuupovaarassa

Tuupovaaran kirkon kunnostustöille tulee hintaa yhteensä noin 347 000 euroa. Lämmitysmuodon muutostyöt sekä kirkon sisä-wc:n ja ulkovaraston rakentaminen toteutetaan kokonaan testamenttilahjoituksen turvin. Lahjoitusvarojen osuus kustannuksista on noin 156 000 euroa.

Anita ja Olavi Seppäsen muistosäätiön asioiden hoitaja Elvi Vatanen kertoo, että Tuupovaaran kirkko on ollut lahjoittajan suvulle tärkeä aina kirkon rakentamisen ajoista asti.

Anita ja Olavi Seppäsellä oli suuri rakkaus Tuupovaaraan ja kotiseutuun, Vatanen muistelee.

Anne Angervo odottaa jo seurakunnan yhteisiä kokoontumisia kunnostetussa kirkossa.

– Olen onnellinen, että iso remontti on mahdollistunut, kiitos suuren testamenttilahjoituksen ja seurakuntayhtymän. Uskon, että monipuolinen toiminta kirkossa lisääntyy. Toivon, että erityisesti konsertit löytäisivät tiensä uudistuneeseen kirkkoon.

Eri puolilla seurakuntayhtymän kiinteistöjä on käynnissä muitakin, pienempiä remontteja. Esimerkiksi Männikköniemen saunan kattoa uusitaan parhaillaan, ja sauna on poissa käytöstä. Työt pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä.

Hanna Pekkanen

Tervetuloa kirkkoon – Joensuun Tiekirkkoihin voi tutustua kesällä oppaan johdolla

Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla.

Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi: Joensuun ja Utran kirkot.

Kirkon oppaat Niina Muikku, Vilina Tarnanen ja Suvi Hakkarainen Joensuun kirkon ovella.
Kirkon oppaat toivottavat vieraat tervetulleiksi tutustumaan Joensuun kirkkoihin. Kuvassa kolme Joensuun kirkon opasta: Niina Muikku (vas.), Vilina Tarnanen ja Suvi Hakkarainen. Kuva: Sari Jormanainen

Tiekirkot ovat jälleen avanneet ovensa kesäajaksi. Tiekirkot sijaitsevat usein pääteiden varsilla ja ne tarjoavat mahdollisuuden rauhallisen tauon pitämiseen kauniista arkkitehtuurista ja pyhästä tilasta nauttien. Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla.

Koko Suomen Tiekirkko-verkostossa on yhteensä reilut 260 evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi, Joensuun ja Utran ev. lut. kirkot. Viime kesänä Joensuun kirkkoon kävi tutustumassa yli 3 000 vierasta kesäkuukausien aikana. Utran kirkossa kävijämäärät ovat pienempiä.

– Kirkoissa käy kesällä myös kansainvälisiä vieraita. Meillä on Joensuun kirkossa esitteitäkin useammalla kielellä mm. englanniksi, japaniksi ja italiaksi, seurakuntamestari Satu Laakkonen kertoo.

Kahdeksan opasta perehdytetty Joensuun ja Utran kirkon saloihin

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä on palkannut kesän ajaksi Joensuun ja Utran kirkkoihin yhteensä kahdeksan opasta. Oppaiden perehdytys pidettiin ennen töiden alkua siinä kirkossa, joissa he toimivat oppaina.

Joensuun kirkon perehdytystilaisuuteen osallistuneet oppaat ovat kaikki olleet aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa. Kirkon oppaan kokemus on heille kuitenkin uusi.

– Vähän alkaa kasvaa ulos jo isosen hommasta, niin halusin löytää jotain muuta. Ajattelen, että kirkon oppaan tehtävät sopisivat minulle, kesän alussa valkolakin päähänsä saanut Niina Muikku pohti perehdytystilaisuuden päätteeksi.

Kirkon oppaat toivovat kesän työltään mahdollisuutta käyttää vahvuuksiaan ja tehdä itsenäistä työtä.

– Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kieliä, joten toivon, että pääsen tässä työssä käyttämään myös eri kieliä ja tutustumaan eri kulttuureihin, Suvi Hakkarainen sanoo.

– Odotan, että kirkon oppaana voi tehdä töitä hieman itsenäisemmin kuin isosen hommissa, lukiossa opiskeleva Vilina Tarnanen miettii.

Historia, taide ja kirkon kävijämäärät kiinnostavat

Kirkon oppaat ovat paikalla aina kirkon ollessa avoinna. Vieraat voivat kysyä oppailta käytännössä mitä vain kirkkoon ja sen historiaan liittyvää. Lisäksi ryhmät voivat varata seurakuntasihteerien kautta erillisiä opaskierroksia. Perehdytyksessä oppaat saivat paperinipun, jossa kerrotaan mm. Joensuun kirkon historiasta ja arkkitehtuurista. Iltalukemista oli siis tiedossa ennen töiden alkua.

– Kyllä sitä vähän miettii, että mitä kysymyksiä on odotettavissa. Onhan se aika jännittävääkin. On kuitenkin tosi mukava päästä haastamaan itseä. Tässä työssä varmasti oppii myös itse, Niina Muikku sanoo.

– Ei kannata liikaa stressata, tilanteen mukaan mennään, Vilina Tarnanen toteaa.

Seurakuntamestari Satu Laakonen kertoo, että kirkossa kävijöitä kiinnostaa historian ja taiteen lisäksi se, miten paljon kirkko on käytössä.

– Ihmisiä kiinnostaa tietää, paljonko jumalanpalveluksissa on väkeä ja mitä muita tilaisuuksia kirkossa pidetään, esimerkiksi kasteita ja hautajaisia.

”Lapset haluavat usein käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää”

Kirkkoon tutustumaan tulevat vieraat saavat Laakkosen mukaan kulkea kirkossa melko vapaasti. Joitakin rajoituksia toivotaan kuitenkin noudatettavan.

– Toivomme, että alttarikaaren taakse ei mennä. Kellotorniin ei myöskään turvallisuussyistä pääse. Muutoin kirkkoon voi tutustua vapaasti. Esimerkiksi lapset usein haluavat käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää. Siellä voi hyvin käydä.
Joensuun kirkon oppaat kertovat myös itse käyneensä usein tutustumassa eri kirkkoihin.

– Olen käynyt seurakunnan mukana tutustumassa eri kirkkoihin Suomessa. Kirkoissa on mukava käydä, vaikka kaikki evankelis-luterilaiset kirkot ovat aika samanlaisia, niin kaikissa on jotain omaa myös, Niina Muikku kertoo.

– Aina kun reissaa, niin tulee kyllä kirkoissa käytyä. Ne ovat hienoja paikkoja tutustua, Suvi Hakkarainen sanoo.


Tiedätkö mikä kuvan luukku on?

Joensuun kirkon ikkunan alla oleva luukkuJoensuun kirkon jokaisen ikkunan alla on eri-koinen luukku. Oven takana on peltinen kannu. Luukun päällä ikkunalaudalla olevat urat ja yksi reikä voivat antaa vinkkiä luukun tarkoituksesta.

Joensuun kirkko on valmistunut vuonna 1903. Tuohon aikaan kirkon lämmitysjärjestel-mä oli aivan toisenlainen. Kirkon ikkunat jäätyivät talvella ja sulaessaan ikkunoista valui vettä ikkunalaudalle. Sama ilmiö tapahtui kosteuden tiivistyttyä ikkunoihin. Ikkunoista valunut vesi valui ikkunalaudoissa olevia uria pitkin reikään, jonka kautta vedet valuivat luukussa olevaan peltikannuun. Suntion yksi tehtävä oli tyhjentää vedet kannusta.

Sari Jormanainen


Tiekirkkojen aukioloajat Joensuun seurakunnissa