Avainsana: tuomasmessu

Kevyemmän musiikin tuomasmessussa soi iskelmä

Rantakylän seurakunnassa vietetään joulukuun alussa kevyemmän musiikin Tuomasmessua, jossa virsien tai gospelmusiikin sijaan soi iskelmä ja pop. Miten tällainen musiikki soveltuu messuun?

Rantakylän seurakunnassa vietetään joulukuun alussa kevyemmän musiikin tuomasmessua, jossa virsien tai gospelmusiikin sijaan soi iskelmä ja pop. Miten tällainen musiikki soveltuu messuun?

Musiikkiryhmä alttarilla flyygelin äärellä.
Arepa musisoi usein Rantakylän tuomasmessuissa. Kuvassa flyygelin takana istuva kanttori Janne Piipponen yllättyi positiivisesti iskelmämusiikin toimivuudesta messussa. Kuva: Veikko Luomi.

Kevyemmän musiikin tuomasmessuja on järjestetty Rantakylän kirkossa kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Ne otettiin seurakunnan ohjelmaan seurakuntalaisten toiveesta.

– Esimerkiksi Tampereelta tehtiin aikoinaan iskelmämessua. Lisäksi Suomessa on tehty messuja Junnu Vainion ja Kari Tapion lauluista, ja tuli kyselyä, miksi meillä ei tällaisia messuja ole, kertoo Rantakylän seurakunnan kanttori Janne Piipponen.

Rantakylässä päätettiin kokeilla asiaa, ja yhdestä vuoden tuomasmessusta tehtiin kevyemmän musiikin tuomasmessu. Ideaan hieman skeptisesti suhtautunut Piipponen yllättyi positiivisesti laulujen toimivuudesta.

– Pitää toki miettiä, millainen biisi laitetaan vaikkapa kiitoksen tai esirukouksen yhteyteen.

Lisäksi messuun valittavien kappaleiden on toimittava yhteislauluina. Piipponen huomauttaa, että messu on osallistava eikä esittävä. Konsertti on eri juttu.

Alttaripöydällä messutarvikkeita.

Tuomasmessuun voi tulla epäilevänä

Tuomasmessuja Rantakylässä on vietetty perinteisesti jo kauan ennen kevyemmän musiikin tuomasmessua. Myös tavallisessa tuomasmessussa kirkossa on bändi, joka soittaa rytmikkäämpää musiikkia kuin perusmessussa. Tuomasmessun musiikki koostuu kuitenkin virsistä ja muista hengellisistä lauluista.

Merkittävä ero perusmessuun verrattuna on myös se, että tuomasmessussa rukoukselle on annettu enemmän tilaa: on rukousalttareita eikä messussa lueta valmiita kirkkorukouksia.

– Tuomasmessu-nimi tulee varmaan siitä, että Tuomas on epäilijä. Messuun voi tulla epäilevänä seurailemaan, mitä tapahtuu, Piipponen pohtii.

Populaarimusiikissa on syvyyttä

Piipponen painottaa, ettei kevyemmän musiikin tuomasmessussa ole tarkoitus viihteellistää messua, vaan ennemminkin tutkia sitä, mitä kaikkea messussa voi olla. Hän kertoo, ettei arvota musiikkia sen perusteella, onko se hengellistä musiikkia vai ei.

– Jos ihminen kuuntelee Satumaa-tangoa ja miettii rakkaitaan, niin vaikea on mennä neuvomaan, eikö sinulla ole hengellisempiä lauluja. Olen vaikuttunut siitä, miten syvällisiä biisejä populaarimusiikin puolella on. Minulle moni niin sanottu maallinen biisi on näyttäytynyt hengellisempänä kuin moni niin sanottu hengellinen biisi.

Seuraavassa kevyemmän musiikin tuomasmessussa Rantakylän kirkossa sunnuntaina 4.12. on luvassa sinivalkoisia sävelmiä. Seurakuntalaiset ovat voineet äänestää etukäteen toivebiisiä laulettavaksi Rantakylän seurakunnan Facebook-sivuilla.

 

Tea Ikonen

 

Tuomasmessu 30 vuotta Joensuussa

Epäilevän Tuomaan mukaan nimetty tuomasmessu on avarahenkinen luterilainen jumalanpalvelus, jossa yhdistyvät arkielämän kysymykset, rukous, vanhan kirkon traditio ja mukaansatempaava musiikki.

Kuvakollaasi, jossa yksi kuva saarnaa pitävästä rovasti Aune-Inkeri Keijosesta, yksi kuva Rantakylän tuomasmessuun kokoontuneista ihmisistä ja Arepa-kuorosta sekä yksi kuva tuomasrististä ja sytytetyistä tohuksista saviastiassa.
Rantakylän kirkolla vietettiin tuomasmessua viimeksi sunnuntaina 16.2. Messussa saarnasi rovasti Aune-Inkeri Keijonen (vas.). Kuvat: Virpi Hyvärinen

Maaliskuun 7. päivä 2020 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Joensuussa vietettiin ensimmäistä kertaa tuomasmessua. Kahta vuotta aiemmin Helsingissä syntynsä saanut, suureen suosioon noussut uudenlainen jumalanpalvelus rantautui Joensuuhun paikallisten seurakuntien työntekijöiden aloitteesta.

Ensimmäisessä Joensuun tuomasmessussa saarnasi yksi Helsingin tuomasmessun pe-rustajista, pastori Olli Valtonen. Täkäläisen Tuomasmessun 30-vuotisen historian ympyrä sulkeutuu sunnuntaina 15.3.2020 Rantakylän kirkossa, kun sama mies, sosiaalineuvos Olli Valtonen, saarnaa juhlamessussa.

Vetävä ja koskettava musiikki luo messulle omaleimaisen ilmeen

Mutta mikä tämä pyöreitä vuosiaan viettävä tuomasmessu oikeastaan on? Kyseessä on luterilainen, ilta-aikaan vietettävä ehtoollisjumalanpalvelus, joka on saanut nimensä Raamatun ”Epäilevästä Tuomaasta”. Nimellä halutaan tuoda esiin tilaisuuden helppoa lähestyttävyyttä kaikenlaisille ihmisille. Tavallisesta sunnuntaiaamun jumalanpalveluksesta tuomasmessu poikkeaa paitsi ajankohdaltaan, myös toteuttamistavoiltaan ja tunnelmaltaan.

Yksi omaleimainen tekijä tuomasmessussa on vetävä hengellinen musiikki, joka koostuu muun muassa tuomaslauluista ja moderneista virsisovituksista. Joensuussa, Rantakylän kirkolla kerran kuukaudessa vietettävien tuomasmessujen musiikista vastaa kanttori Janne Piipponen yhdessä nuorista aikuisista koostuvan Arepa-kuoron ja orkesterin kanssa.
– Eräs tuomasmessun löytänyt nuori aikuinen sanoi, että hän on kaivannut ”tavallisiin” kirkon messuihin enemmän iloa, ja nyt hän on löytänyt tämän ilon näistä messuista, kertoo tuomasmessuja Joensuuhun tuomassa ollut rovasti Aune-Inkeri Keijonen.

Rukousalttareilla tuohuksia, rukouskiviä, esirukoilijoita ja lappuja joille kirjoittaa oma rukous

”Perusjumalanpalveluksesta” tuomasmessu poikkeaa myös siltä osin, että messun rukousjakso on tavallista monipuolisemmin toteutettu. Se tarjoaa kirkkoon tulijalle monia osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta messussa voi myös vain istua penkissä ja laulaa – tai vain olla läsnä.

Aune-Inkeri Keijoselle tuomasmessu onkin ennen kaikkea rukousmessu, jossa pyhä ja arki koskettavat konkreettisesti toisiaan.
– Myös liike on rukousta. Tuomasmessussa voi lähteä liikkeelle rukousjakson aikana sytyttämään rukouskynttilöitä, kirjoittamaan lapulle rukouspyyntöjä ja tulla öljyllä voideltavaksi rukousalttarille. Myös lyhyeen sielunhoidolliseen keskusteluun, henkilökohtaiseen synninpäästöön ja siunaukseen on aina mahdollisuus, hän kertoo.
– Uutena mahdollisuutena messuun ovat tulleet rukouskivet. Yhdellä rukousalttarilla on vesimalja, johon voi pudottaa erivärisiä kiviä sen mukaan, millaisen asian haluaisi tuoda yhteisessä rukouksessa kannetuksi Jumalan eteen, kertoo Keijonen.

Vapaaehtoistehtäviä iltateen keittämisestä ehtoollisen jakamiseen

Rantakylän tuomasmessuista tällä hetkellä vastaava rovasti Anna Holopainen nostaa näiden messujen erityispiirteenä esiin myös sen, että messu syntyy poikkeuksellisen vahvasti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin.
– Meillä sitä tekee noin 20 henkilön joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kuka tahansa voi tulla vapaaehtoistetäviin. Tehtäviä on monenlaisia alkaen kirjojen jakamisesta ja iltateen keittämisestä öljyllä voitelemiseen ja ehtoollisen jakamiseen. Jokaiseen tehtävään annetaan tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Tehtävään ei tarvitse sitoutua, vaan siinä voi palvella vaikka vain yhden messun ajan, rohkaisee Holopainen.

Rantakylän tuomasmessuun kuuluvat joka kerta myös seurakunnan järjestämä lastenkaitsenta sekä kaikille yhteinen iltatee messun jälkeen seurakuntasalissa.

Juhlakevään messut Rantakylän kirkossa

• Juhlamessu su 15.3. klo 18, saarnaa sosiaalineuvos Olli Valtonen.
• Juhlakevään muut tuomasmessut: Pääsiäisyön tuomasmessu la 11.4. klo 22 (saarna Anna Holopainen), tuomasmessu su 3.5. klo 18.

Virpi Hyvärinen