tulevaisuustyöskentely

Kirkon yhteiskuntapäivät 2023: Toivottavan tulevaisuuden rajoilla

Raja korostaa yhteyttä ja erillisyyttä, vastuunjakoa ja valintoja.

Hymyilevä nainen, pitkät, ruskeat hiukset. Millaisilla rajoilla sinä liikut ja elät? Mitkä rajat suojaavat sinulle arvokasta ja tärkeää?

Raja korostaa yhteyttä ja erillisyyttä, vastuunjakoa ja valintoja. On hyvä tietää, mikä on minun vastuullani ja mikä ei ole. Mikä on oikein ja kohtuullista ja mikä ei ole. Rajoja tarvitsemme resurssien viisaaseen jakoon ja hyvän elämän varmistamiseen. Omia rajojaan jokainen piirtää itse. Paikallisesti ja valtakunnallisesti päättävässä asemassa olevien on linjattava toiminnoille oikeanlaiset rajat. Mitä tänä vuonna tehdään ja mitä ei tehdä. Mihin satsataan, mistä karsitaan.

Miten eletään rajoilla viisaasti? Rajan vetämisen tulisi aina edistää hyvää. Rajan tulisi varjella jotain, mikä koetaan arvokkaaksi. Jotta tällainen varjelu voisi toteutua, tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, mikä on hyvää ja varjelemisen arvoista. Rajoilla käydään arvokeskustelua. Tästä pohjimmiltaan on kyse myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa näinä viikkoina.

Viime vuonna ohjasin toistakymmentä tulevaisuustyöpajaa. Lähtökohtana oli tulevaisuustutkimuksen havainto siitä, että ajatuksemme tulevaisuudesta ohjaavat merkittävästi tämän hetken toimintaa. Kun mietimme esimerkiksi vuotta 2050, näyttäytyykö se aikana, jolloin paljon nykyistä hyvää on menetetty ja yleinen turvattomuus ja kaaos ovat arkipäiväistyneet? Tai voisiko olla, että vuonna 2050 Suomessa olisi lajikirjoltaan kukoistava luonto sekä vahva osallisuuden kokemus kaikilla täällä asuvilla? Moni voi sanoa, että tuollaiset tulevaisuuskuvat ovat epärealistista tyhjän haihattelua. Ei tule onnistumaan. Entä jos se kuitenkin olisi mahdollista? Mitä siinä tapauksessa tekisit tänään sen eteen?

Tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa keskitytään usein pahimpaan tulevaisuuteen varautumiseen. Se on toki viisasta ja tarpeellista, mutta tulevaisuuspuhe on sen myötä rajoittunut uhkakuvien tarkasteluun. Tällöin ihmisen osaksi jää tyytyä osaansa ja koettaa selviytyä. Voisikohan meillä kuitenkin olla aktiivisempi ote omaan tulevaisuuteemme? Sanontana viljelemme: ”Sitä saa mitä tilaa.” Entä jos pohtisimme hetken hyvän tulevaisuuden tilaamista?

Miten siis kuljemme kohti toivottavaa hyvää tulevaisuutta? Selkeytetään tulevaisuustoivoa. Meillä on paljon enemmän vaikutusmahdollisuuksia, kuin mitä tulemme käyttäneeksi. Kirkastetaan, miltä hyvä tulevaisuus näyttäisi. Jäsennetään ensimmäiset askeleet tuota tulevaisuutta kohti. Ideoita todennäköisesti löytyy aika helposti. Ja sitten voikin ryhtyä toimeen. Vaikka jo tänään.

Titi Gävert
diakonian kehittämisen asiantuntija
Kirkkohallitus

Kirkon yhteiskuntapäivät Joensuussa 21.–22.9.2023 teemalla Rajoilla. Lisätietoja osoitteessa www.kirkonyhteiskuntapaivat.fi.

Työryhmä luotsaamaan seurakuntien tulevaisuustyötä

Tulevaisuustyöryhmä koostuu pääosin seurakuntavaaleilla valituista luottamushenkilöistä.

Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti toukokuun kokouksessaan perustaa tulevaisuustyöryhmän, joka avustaa seurakuntayhtymää ja siihen kuuluvia seurakuntia mm. strategian valmistelussa ja kokeilutoiminnassa, seurakuntalaisten osallisuuden edistämisessä sekä hengellisen ydintehtävän esillä pitämisessä.

Tulevaisuustyöryhmä koostuu pääosin seurakuntavaaleilla valituista luottamushenkilöistä. Työryhmän jäseniksi nimettiin Tiina Sotkasiira, Pekka Auvinen, Petri Hämäläinen, Antti Kyytsönen, Iiris Lehto ja Kaija Majoinen. Yhteyshenkilönä tulevaisuustyöryhmän ja yhteisen kirkkoneuvoston välillä toimii kirkkoherra Tiina Reinikainen. Työryhmä toimii nykyisellä kokoonpanollaan vaalikauden loppuun 31.12.2022 saakka.

Kirsi Taskinen

Ovet auki uusille ideoille – Millainen on seurakuntien tulevaisuus?

Muuttuva hengellisyys, seurakuntien ympäristövastuu, vähäosaisista huolehtiminen, seurakuntalaisten osallistaminen. Muun muassa näitä teemoja käsiteltiin maaliskuisessa verkkoseminaarissa, joka käynnisti seurakuntayhtymän tulevaisuustyöskentelyn.

Joensuun seurakuntaneuvoston jäsen Tiina Sotkasiira seisoo hymyillen Joensuun seurakuntakeskuksen avoimella ovella ja viittilöi käsillään ihmisiä tervetulleeksi sisään. — Joensuun seurakuntaneuvoston jäsen Tiina Sotkasiira toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi pohtimaan seurakuntien tulevaisuutta yhdessä seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kuva: Kirsi Taskinen.

Millainen seurakuntayhtymä haluamme olla? Mitkä ovat toiminnan painopisteet? Näihin kysymyksiin pureuduttiin Joensuun alueen seurakuntien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken tulevaisuusverstaassa, joka kokosi pari viikkoa sitten verkkoyhteyden ääreen reilut kuusikymmentä osallistujaa. Tilaisuuden tunnelma oli toiveikas, lämminhenkinen ja innostunut.

Pohdittavana oli isoja asioita: Kun hengellisyys ja yhteiskunta muuttuvat, mistä kirkon on tärkeä pitää kiinni ja mitä asioita on muutettava. Mikä on kirkon anti ympäristökriisissä? Miten autamme vähäosaisia ja luomme toivoa toivottomuuden keskelle?

Teemoja käsiteltiin videoalustuksissa, osallistujien muodostamissa pienemmissä ryhmissä sekä paneelikeskustelussa. Paneelikeskusteluun ottivat osaa maakuntajohtaja Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula, teologian tohtori Heikki Salomaa sekä seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki.

Tiivistä yhteistyötä ja vastuuta ympäristöstä

Kirkon rooli ihmisten keskellä ja sen perussanoma ovat keskustelujen perusteella jatkossakin tärkeitä. Yhä enemmän kaivataan tiivistä ja vastavuoroista yhteistyötä seurakuntalaisten kanssa, joustavuutta, ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Erilaisilla verkostoilla ja yhteistyökumppaneilla on suuri merkitys seurakuntien työssä.

Kirkon halu ottaa vastuuta ympäristöstä on vahva. Kirkon strategian mukaisesti tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Seurakunnat haluavat näyttää esimerkkiä ja muun muassa Reilun kaupan seurakuntiamme halutaan tuoda entistä enemmän esiin.

Seurakunnat haluavat myös kaataa raja-aitoja, jotta jokainen voi osallistua toimintaan omana itsenään ja tuntea olevansa osa jotakin suurempaa. Erittäin tärkeänä koettiin ihmisten pariin meneminen ja arjen kokeminen yhdessä heidän kanssaan. Entistä enemmän halutaan tuoda ihmisten tietoisuuteen kaikkea sitä hyvää työtä, jota kirkko tälläkin hetkellä tekee.

Kaikki mukaan tulevaisuuden pohdintoihin

Idea tulevaisuustyöskentelystä syntyi alun perin Joensuun seurakuntaneuvoston kokouksessa. Ajatus laajeni nopeasti koko seurakuntayhtymää koskevaksi.

– Tulevaisuutta on suunniteltava yhtymän tasolla, koska on todennäköistä, että jatkossa yhteistyötä tehdään nykyistäkin enemmän, toteaa Joensuun seurakuntaneuvoston jäsen ja seminaaria valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tiina Sotkasiira.

Sotkasiiran lisäksi tulevaisuusverstaan työryhmään kuuluivat Pekka Auvinen, Petri Hämäläinen, Antti Kyytsönen, Iiris Lehto ja Kaija Majoinen. Linkkinä työryhmän ja kirkkoneuvoston välillä toimi yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Tiina Reinikainen.

Työryhmän vetäjälle jäi tilaisuudesta hyvä mieli.

– Käsittelimme monipuolisesti eri teemoja, ja keskusteluista välittyi toivo ja usko tulevaan. Konkreettisia päätöksiä emme tehneet, mutta hahmottelimme yhdessä tärkeitä tulevaisuuden kysymyksiä jatkotyöskentelyä varten, Sotkasiira kertoo.

– Osallisuuden ja yhdessä tekemisen teema nousi vahvasti esiin. Seurakuntien sisällä on intoa ja halua pohtia näitä kysymyksiä laajemminkin myös niiden kanssa, jotka eivät tällä hetkellä ole aktiivisia seurakunnan toiminnassa.

Tulevaisuusverstas oli vasta lähtölaukaus pitkäjänteiselle tulevaisuustyölle, joka kytkeytyy strategiatyöhön. Tulevaisuuden suunnitelmia tullaan hiomaan Joensuussa sekä seurakuntien että yhtymän tasolla.

– On tärkeää, että pohdiskelu siirtyy seuraavaksi seurakuntien tasolle, jotta joensuulaiset pääsevät sanomaan sanansa siitä, mitä he kirkolta ja seurakunnilta odottavat, Sotkasiira toteaa.

Kirsi Taskinen