Tiekirkot – Kirkkotie

Nyt on aika tutustua kotiseutuun. Selvitimme, millaisia erikoisuuksia Joensuun maaseutuseurakuntien kirkoista paljastuu.

Lasimaalaus, alttaritaulu ja saarnastuoli. — Pitäjistä löytyy upeita kirkkoja. Pyhäselän kirkon erikoisuus on alttaritaulun virkaa toimittava lasimaalaus (kuva vas.). Hoilolan kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi alttaritaulu on Ruskealasta. Enon kirkon vanhin ja arvokkain osa on vuonna 1757 valmistunut saarnastuoli. Kuvat: Tea Ikonen ja Tiina Partanen

– Tuon järven takana on Venäjä, toteaa Vaara-Karjalan seurakunnan seurakuntamestari Jukka Heikura matkatessamme Joensuun ev.lut. seurakuntien itäisimmälle kirkolle, Hoilolanselän rannalla sijaitsevalle Hoilolan rajaseutukirkolle.

Pienen mäen päällä nököttävän kirkon pihassa on hiljaista. Heikura kertoo, että Hoilolan kirkossa on tilaisuuksia harvakseltaan. Jumalanpalvelus on kerran kuussa, vihkimisiä ja hautajaisia 1–2 kertaa vuodessa.

– Kirkko on auki tilauksesta. Siitä voi sopia Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.

Kirkkosalin seinässä on taulu, joka kertoo, että kirkko on rakennettu Amerikan luterilaisten seurakuntien rahoitusvaroilla. Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1950, ja se korvasi rajan taakse jääneen kirkon.

Myös kirkon kalusto on tuotu rajan taakse jääneistä seurakunnista. Esimerkiksi kirkon kello on peräisin Suursaaresta, alttaritaulu Ruskealasta ja kynttiläkruunu Koivistosta.

Jumalanpalvelus heinäladossa, sitten etsimään kirkolle paikkaa

Hoilolasta joensuuhun on noin 70 kilometriä. Matkan varrella on Tuupovaara, jonka pääraitin varrella komeilee J.V. Mäkisen suunnittelema, vuonna 1902 valmistunut puinen, päätytornillinen pitkäkirkko.

– Aikoinaan seurakunta oli Koverossa. Kerrotaan, että joku pappi olisi matkallaan Koveroon eksynyt tänne Tuupovaaraan ja suuttunut, että kyllä se kirkko pitää tänne laittaa, Heikura hymähtää.

Tuupovaara todettiinkin lopulta Koveroa paremmaksi paikaksi kirkolle. Heikuran mukaan kirkkoprojekti alkoi vuonna 1897 heinäladossa pidetyllä jumalanpalveluksella lähellä kirkon nykyistä paikkaa. Siitä väki lähti katsomaan, mihin kirkon voisi rakentaa.

Nykyään Tuupovaaran kirkossa pidetään jumalanpalveluksia pari kertaa kuussa. Silloin tällöin on konsertteja, häitä, hautajaisia ja muita tapahtumia. Muina aikoina kirkkoon pääsee tutustumaan sopimalla asiasta Vaara-Karjalan seurakuntasihteerin kanssa.

Kirkkohallitus ei antanut lupaa puukirkon rakentamiselle Pyhäselkään

Pyhäselästä löytyy vuonna 1928 valmistunut funkkishenkinen pitkäkirkko. Kivestä tehdyn kirkon on suunnitellut Yrjö Vaskinen.

– Kirkkohallitus ei antanut rakentaa puukirkkoa, koska silloin reilu sata vuotta sitten oli puukirkkojen sarjapolttoja, ja puukirkon rakentamisen riskit nähtiin jo tuolloin suurena, kertoo Pyhäselän seurakunnan kirkkoherra Ville Ojala.

Toinen erikoisuus on, ettei Pyhäselän kirkossa ole perinteistä alttaritaulua, vaan sen virkaa toimittaa Fritz Hilbertin suunnittelema lasimaalaus, joka on maalattu Salomo Wuorion lasimaalaamossa Helsingissä. Ojalan mukaan teos on hyvin lumoava.

– Se on eri vuodenaikoina hyvin erilainen, kun idästä nouseva aurinko valaisee sen valollaan. Syksyllä ja talvella lasimaalaus on salaperäisen laikukas ja tummansävyinen, keväällä sen voimakkaat värit näkyvät erityisen kirkkaina.

Pyhäselän kirkko on avoinna sunnuntaisin kello 9–11.30. Muulloin kirkkovierailusta on sovittava seurakunnan toimiston kanssa.

Saarnastuoli tuotiin Enoon Kuopion tuomiokirkon tieltä puretusta kirkosta

Enon kirkko on Joensuun seurakuntayhtymän kirkoista vanhin. Kiteeläissyntyisen Anton Wilhelm Arppen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1818. Kirkkoakin vanhempi, ja samalla sen arvokkain osa, on saarnastuoli, joka on peräisin Kuopion neljännestä kirkosta. Puuseppä Tegmanin vuonna 1757 tekemää saarnastuolia ei jostain syystä haluttu vuonna 1816 vihittyyn Kuopion tuomiokirkkoon, ja Enon kirkon rakentaja osti sen.

Enon seurakunnan diakonissa Sari Korhonen kehuu tunnetun kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen saarnastuoliin vuonna 1760 maalaamia kuvia.

– Saarnastuolin kuvat pohjautuvat Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksiin. Ne on kirjoitettu saarnastuoliin sen aikaisen raamatunkäännöksen mukaan, ja kuvaan on valittu Raamatun henkilö edustamaan kyseistä raamatunkohtaa, Korhonen kertoo.

Saarnastuolia ja muutenkin Enon kirkkoa pääsee ihastelemaan kesällä 26.6.–31.7. arkisin kello 10–13 ja sunnuntaisin kello 9–12.

Tea Ikonen

Myös Tiekirkot kutsuvat hiljentymään

Joensuun kirkko (Papinkatu 1): 1.6.–27.8.2023 ma–la klo 11–19 ja su klo 12–20.
Utran kirkko (Väisälänkatu 2): 26.6.–31.7.2023 ma–la klo 12–17 ja su klo 12–18.
Kontiolahden kirkko (Kirkkotie 6): 26.6.–28.7.2023 ma–pe klo 10–16.

Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi: Joensuun ja Utran kirkot.

Kirkon oppaat Niina Muikku, Vilina Tarnanen ja Suvi Hakkarainen Joensuun kirkon ovella. — Kirkon oppaat toivottavat vieraat tervetulleiksi tutustumaan Joensuun kirkkoihin. Kuvassa kolme Joensuun kirkon opasta: Niina Muikku (vas.), Vilina Tarnanen ja Suvi Hakkarainen. Kuva: Sari Jormanainen

Tiekirkot ovat jälleen avanneet ovensa kesäajaksi. Tiekirkot sijaitsevat usein pääteiden varsilla ja ne tarjoavat mahdollisuuden rauhallisen tauon pitämiseen kauniista arkkitehtuurista ja pyhästä tilasta nauttien. Tiekirkoissa vierailijalla on mahdollisuus saada tietoa kirkon historiasta ja nykypäivästä oppaan tai jaossa olevan materiaalin avulla.

Koko Suomen Tiekirkko-verkostossa on yhteensä reilut 260 evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Joensuussa virallisia Tiekirkkoja on kaksi, Joensuun ja Utran ev. lut. kirkot. Viime kesänä Joensuun kirkkoon kävi tutustumassa yli 3 000 vierasta kesäkuukausien aikana. Utran kirkossa kävijämäärät ovat pienempiä.

– Kirkoissa käy kesällä myös kansainvälisiä vieraita. Meillä on Joensuun kirkossa esitteitäkin useammalla kielellä mm. englanniksi, japaniksi ja italiaksi, seurakuntamestari Satu Laakkonen kertoo.

Kahdeksan opasta perehdytetty Joensuun ja Utran kirkon saloihin

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä on palkannut kesän ajaksi Joensuun ja Utran kirkkoihin yhteensä kahdeksan opasta. Oppaiden perehdytys pidettiin ennen töiden alkua siinä kirkossa, joissa he toimivat oppaina.

Joensuun kirkon perehdytystilaisuuteen osallistuneet oppaat ovat kaikki olleet aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa. Kirkon oppaan kokemus on heille kuitenkin uusi.

– Vähän alkaa kasvaa ulos jo isosen hommasta, niin halusin löytää jotain muuta. Ajattelen, että kirkon oppaan tehtävät sopisivat minulle, kesän alussa valkolakin päähänsä saanut Niina Muikku pohti perehdytystilaisuuden päätteeksi.

Kirkon oppaat toivovat kesän työltään mahdollisuutta käyttää vahvuuksiaan ja tehdä itsenäistä työtä.

– Tällä hetkellä opiskelen Itä-Suomen yliopistossa kieliä, joten toivon, että pääsen tässä työssä käyttämään myös eri kieliä ja tutustumaan eri kulttuureihin, Suvi Hakkarainen sanoo.

– Odotan, että kirkon oppaana voi tehdä töitä hieman itsenäisemmin kuin isosen hommissa, lukiossa opiskeleva Vilina Tarnanen miettii.

Historia, taide ja kirkon kävijämäärät kiinnostavat

Kirkon oppaat ovat paikalla aina kirkon ollessa avoinna. Vieraat voivat kysyä oppailta käytännössä mitä vain kirkkoon ja sen historiaan liittyvää. Lisäksi ryhmät voivat varata seurakuntasihteerien kautta erillisiä opaskierroksia. Perehdytyksessä oppaat saivat paperinipun, jossa kerrotaan mm. Joensuun kirkon historiasta ja arkkitehtuurista. Iltalukemista oli siis tiedossa ennen töiden alkua.

– Kyllä sitä vähän miettii, että mitä kysymyksiä on odotettavissa. Onhan se aika jännittävääkin. On kuitenkin tosi mukava päästä haastamaan itseä. Tässä työssä varmasti oppii myös itse, Niina Muikku sanoo.

– Ei kannata liikaa stressata, tilanteen mukaan mennään, Vilina Tarnanen toteaa.

Seurakuntamestari Satu Laakonen kertoo, että kirkossa kävijöitä kiinnostaa historian ja taiteen lisäksi se, miten paljon kirkko on käytössä.

– Ihmisiä kiinnostaa tietää, paljonko jumalanpalveluksissa on väkeä ja mitä muita tilaisuuksia kirkossa pidetään, esimerkiksi kasteita ja hautajaisia.

”Lapset haluavat usein käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää”

Kirkkoon tutustumaan tulevat vieraat saavat Laakkosen mukaan kulkea kirkossa melko vapaasti. Joitakin rajoituksia toivotaan kuitenkin noudatettavan.

– Toivomme, että alttarikaaren taakse ei mennä. Kellotorniin ei myöskään turvallisuussyistä pääse. Muutoin kirkkoon voi tutustua vapaasti. Esimerkiksi lapset usein haluavat käydä katsomassa, miltä saarnatuolista näyttää. Siellä voi hyvin käydä.
Joensuun kirkon oppaat kertovat myös itse käyneensä usein tutustumassa eri kirkkoihin.

– Olen käynyt seurakunnan mukana tutustumassa eri kirkkoihin Suomessa. Kirkoissa on mukava käydä, vaikka kaikki evankelis-luterilaiset kirkot ovat aika samanlaisia, niin kaikissa on jotain omaa myös, Niina Muikku kertoo.

– Aina kun reissaa, niin tulee kyllä kirkoissa käytyä. Ne ovat hienoja paikkoja tutustua, Suvi Hakkarainen sanoo.

Tiedätkö mikä kuvan luukku on?

Joensuun kirkon ikkunan alla oleva luukku Joensuun kirkon jokaisen ikkunan alla on eri-koinen luukku. Oven takana on peltinen kannu. Luukun päällä ikkunalaudalla olevat urat ja yksi reikä voivat antaa vinkkiä luukun tarkoituksesta.

Joensuun kirkko on valmistunut vuonna 1903. Tuohon aikaan kirkon lämmitysjärjestel-mä oli aivan toisenlainen. Kirkon ikkunat jäätyivät talvella ja sulaessaan ikkunoista valui vettä ikkunalaudalle. Sama ilmiö tapahtui kosteuden tiivistyttyä ikkunoihin. Ikkunoista valunut vesi valui ikkunalaudoissa olevia uria pitkin reikään, jonka kautta vedet valuivat luukussa olevaan peltikannuun. Suntion yksi tehtävä oli tyhjentää vedet kannusta.

Sari Jormanainen

Tiekirkkojen aukioloajat Joensuun seurakunnissa

Avainsana: Tiekirkot

Keväinen kirkkokierros pitäjiin